Vantaa-Kerava: Keskustan aluevaltuustoryhmä tutustuu Vantaan ja Keravan palveluyksiköihin

Ruusuhakaan tutustuivat vasemmalta lukien Timo Laaninen, Pirjo Luokkala, Marja-Leena Sonninen ja Aila Murtomäki. Asumisyksikön toimintaa esittelivät Sanna Misukka ja Terhi Hinttaniemi.

(Kuva: Ruusuhakaan tutustuivat vasemmalta lukien Timo Laaninen, Pirjo Luokkala, Marja-Leena Sonninen ja Aila Murtomäki. Asumisyksikön toimintaa esittelivät Sanna Misukka ja Terhi Hinttaniemi.)

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keskustan valtuustoryhmä käy syksyn aikana tutustumassa vanhusten ja vammaisten palveluyksiköihin, joiden toiminta siirtyy vuodenvaihteessa hyvinvointialueen vastuulle. Ensimmäisenä kohteena oli keskiviikkona 24. elokuuta asumisyksikkö Ruusuhaka Vantaan Rekolassa.

Ruusuhaan toimintaa esittelivät asumispalvelujen päällikkö Sanna Misukka ja toimintayksikön esihenkilö Terhi Hinttaniemi Vantaan kaupungilta. Keskustan puolelta tilaisuuteen osallistuivat valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Luokkala, varapuheenjohtaja Timo Laaninen sekä keskusta-aktiivit Marja-Leena Sonninen ja Aila Murtomäki.

Ruusuhaka on kodinomainen palveluyksikkö, jossa on paikkoja noin viidelletoista asukkaalle kahdessa rakennuksessa. Jokaisella on oma viihtyisä kaksio, minkä lisäksi taloissa on yhteisiä tiloja.

Ruusuhaan historia on mielenkiintoinen. Sen perustivat 2000-luvun alussa vanhemmat, joiden lapset tarvitsivat tuettua asumista. Toimintaa pyöritti aluksi vanhempien perustama yhdistys, joka vastasi myös tilojen rakentamisesta. Sittemmin toiminta siirtyi muutamien välivaiheiden kautta Vantaan kaupungille, joka vastaa nykyisin myös asukkaiden valinnasta.

Yksikössä toteutetaan modernia toimintatapaa vammaisten palveluissa. Sen ytimessä on asukkaiden itsemääräämisoikeus. -Oma tupa, oma lupa, asumispalvelujen päällikkö Misukka tiivisti.

Asukkaat voivat vaikuttaa monin tavoin yksikön toimintaan. Misukka ja Hinttaniemi toivoivat, että he voisivat jatkossa osallistua vielä entistä enemmän esimerkiksi työpaikkailmoitusten laadintaan ja haastatteluihin, joissa haetaan uusia työntekijöitä.

Työntekijöiden saaminen on Ruusuhaassa samanlainen haaste kuin monissa muissakin sosiaalipalveluiden yksiköissä. Misukan mukaan alalla on nyt työnhakijan markkinat. -Nyt meidän on myytävä itsemme työnhakijoille.

Ruusuhaan työntekijöillä on sairaanhoitajan tai lähihoitajan koulutus. Nyt toiveissa on saada taloon yksi hoiva-avustaja.

Keskiviikkona käytiin läpi muitakin ajankohtaisia ongelmia. Tietojärjestelmä Apotti on tuonut omat haasteensa ja tiedotusta voisi aina parantaa.

Misukka ja Hinttaniemi esittivät keskiviikkona myös toiveita uudelle hyvinvointialueelle. Tärkeimmäksi nousi hoidon yhteisten laatukriteerien luominen. Poliitikoilta he toivoivat vammaistyön tuntemusta ja ymmärrystä vammaisten itsemääräämisoikeuden tärkeydelle.

Lue seuraavaksi

Rohkeasti uudistuen, perinteistä luopumatta
Uskomatonta, mutta nauloilla kavioon kiinnitettävä hevosenkenkä keksittiin jo noin 400 jKr. Rautainen kenkä kiinnitettiin rautanauloilla kavion kannatinreunaan – ja tälle innovaatiolle ei ole vieläkään löytynyt todellista korvaajaa. 1600 vuotta vanha keksintö on edelleen käytössä. Uusi teknologia ei ole pystynyt päihittämään tätä vanhaa osaamista. Ei pyörääkään voi keksiä uudelleen ja yhteiskunnan pyörän pysäyttämisestä on kaiketi turha haaveilla. Yhteiskunta kehittyy, niin sen kuuluu olla. Jotkin asiat säilyvät pidempään, mutta muutos on osa elämää.
25.2.2026 / Itä-Uusimaa
Uusi kausi, yhteinen suunta – tavoitteet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi valtuustokausi käynnistyy tilanteessa, jossa talouden paineet kasvavat samaan aikaan, kun asukkaat odottavat sujuvia ja saavutettavia palveluja arkeensa. Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähtee kauteen vahvistuneena: ryhmä sai viime vaaleissa lisäpaikan, ja tiedonkulku aluehallituksen ja valtuustoryhmän välillä on aiempaa parempaa.
24.2.2026 / Länsi-Uusimaa
Takamatkalta tasapainoon
Keusoten uutta valtuustokautta on nyt reilu puoli vuotta takana. Alue lähti valtuustokauteen haastavasta tilanteesta ja mittavalta takamatkalta moneen muuhun alueeseen verrattuna. Alijäämää kahdelta edelliseltä vuodelta oli kertynyt molemmilta käytännössä sama määrä, noin 66 miljoonaa euroa. Se oli siis se määrä, jonka koneisto lähtökohtaisesti kulutti enemmän kuin sille oli rahoitusta.
23.2.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuUutisetVantaa-Kerava: Keskustan aluevaltuustoryhmä tutustuu Vantaan ja Keravan palveluyksiköihin