Syrjäytyminen huolestuttaa Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmää

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus on nyt julkaistu. Puutteistaan huolimatta se on hyvä ensimmäiseksi kertomukseksi. Kertomuksen johtopäätökset on vedetty yhteen hyvinvointisuunnitelmaksi, jonka painopisteet ovat:

  1. Hyvä terveys ja työ- ja toimintakyky
  2. Mielen hyvinvointi
  3. Terveelliset elämäntavat

Tämäkin on hyvä alku.

Mutta ollakseen aidosti ennaltaehkäisevä, terveyttä ja hyvinvointia edistävä, inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia säästävä ohjelma, pitäisi painopisteet kääntää toisinpäin!

Säännöllinen elämänrytmi, hyvä ruokavalio sekä kohtuullinen fyysinen rasitus auttavat jaksamaan ja parantavat mielen hyvinvointia, josta lopputuloksena on oman terveytensä tunteva ja rajoitteensa tietävä tunteva ihminen, jonka työ- ja toimintakyky on hyvä. Se säilyy myös iän karttuessa.

Tämä on tietysti ideaali tilanne. Tätä tavoitetta kohti täytyy mennä ja jossain hyvinvointikertomuksessa tulevaisuudessa nämä saattavat olla jo aidosti tuossa viimemainitussa järjestyksessä.

Hyvinvointikertomuksessa Keskustaryhmä kiinnitti huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin:

Nuorten jaksaminen ja mielenterveys.

Syrjäytymisriskissä Itä-Uudellamaalla on keskimäärinkin yli joka 6. nuori aikuinen.

Tämä jaksamisen ongelma pätee myös omaan sektoriimme. Juuri viime viikolla uutisoidun kyselyn mukaan v. 2000 6 % alle 30-vuotiaista sote-sektorin työntekijöistä ei tuntenut työkykyään parhaaksi mahdolliseksi. Viime vuonna osuus oli lähes 5-kertainen: 29 %.

Heikentynyt työssäjaksaminen ei ole vain sote-alan ongelma, vaan näkyy muuallakin työelämässä. Nuorten koetun työkyvyn heikkenemistä eivät selittäneet stressi tai liikunnan puute vaan lihavuuden lisääntyminen.

Raportissa työkykynsä heikentyneeksi arvioivien aikuisten osuus varsinkin matalan koulutustason omaavilla oli erityisen suurta.

Diabeteslukuihin ja sen hoidon ja ennaltaehkäisyn käytänteisiin pitää mielestämme kohdistaa toimenpiteitä ja sen esiintyvyyteen paneutua.

Elintasosairautena pidettävää 2 tyypin diabetesta sairastaa Itä-Uudellamaalla melkein 90 % diabetespotilaista, kun valtakunnallisesti tämän 2 tyypin diabeteksen esiintyvyys on 75-80 %.

Itä-Uudellamaalla diabetesvaivojen kanssa käydään merkittävästi enemmän lääkärissä valtakunnalliseen tasoon verrattuna ja erityisen suuri ero on naapurihyvinvointialueisiimme.

Kevyemmällä hoito-otteella, seurannalla ja neuvonnalla lienee siis mahdollista päästä hyviin tuloksiin ja saada ehkäistyä raskaampia hoitotoimenpiteitä. Tähän tulee jatkossa kiinnittää huomiota.

Lue tästä aluevaltuuston esityslistalla ollut §16 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2023–2025:

Linkki pöytäkirjaan

Lue seuraavaksi

Pilkkuvirhe sotebudjetissa vai elintärkeä pelastaja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmä tutustui Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen (LUP) toimintaan Espoonlahden paloasemalla. Lue miten vierailu sujui.
7.2.2025 / Uutiset
Keskustan perhelääkärimallilla hoitoa järkihintaan
Kansanedustaja, eduskuntaryhmän 2 varapuheenjohtaja Eerikki Viljanen lähti vauhdittamaan Itä-Uudenmaan ehdokashankintaa. Nimiä saatiinkin papereihin hiukan enemmän kuin mitä odotettiin. Viljanen nosti esiin myös Keskustan tärkeimpiä vaaliteemoja. Päivän aikana vierailtiin Pukkilassa, Myrskylässä. Loviisassa, Lapinjärvellä ja Askolassa.
27.1.2025 / Uutiset
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä tutustui ankkuritoimintaan Lohjalla
Tammikuussa 2025 Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmällä oli tilaisuus tutustua Länsi-Uudenmaan Ankkuritiimin ja Skene ry:n toimintaan. Ota selvää mistä oli kysymys.
20.1.2025 / Uutiset
EtusivuUutisetSyrjäytyminen huolestuttaa Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmää