Syrjäytyminen huolestuttaa Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmää
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus on nyt julkaistu. Puutteistaan huolimatta se on hyvä ensimmäiseksi kertomukseksi. Kertomuksen johtopäätökset on vedetty yhteen hyvinvointisuunnitelmaksi, jonka painopisteet ovat:
- Hyvä terveys ja työ- ja toimintakyky
- Mielen hyvinvointi
- Terveelliset elämäntavat
Tämäkin on hyvä alku.
Mutta ollakseen aidosti ennaltaehkäisevä, terveyttä ja hyvinvointia edistävä, inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia säästävä ohjelma, pitäisi painopisteet kääntää toisinpäin!
Säännöllinen elämänrytmi, hyvä ruokavalio sekä kohtuullinen fyysinen rasitus auttavat jaksamaan ja parantavat mielen hyvinvointia, josta lopputuloksena on oman terveytensä tunteva ja rajoitteensa tietävä tunteva ihminen, jonka työ- ja toimintakyky on hyvä. Se säilyy myös iän karttuessa.
Tämä on tietysti ideaali tilanne. Tätä tavoitetta kohti täytyy mennä ja jossain hyvinvointikertomuksessa tulevaisuudessa nämä saattavat olla jo aidosti tuossa viimemainitussa järjestyksessä.
Hyvinvointikertomuksessa Keskustaryhmä kiinnitti huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin:
Nuorten jaksaminen ja mielenterveys.
Syrjäytymisriskissä Itä-Uudellamaalla on keskimäärinkin yli joka 6. nuori aikuinen.
Tämä jaksamisen ongelma pätee myös omaan sektoriimme. Juuri viime viikolla uutisoidun kyselyn mukaan v. 2000 6 % alle 30-vuotiaista sote-sektorin työntekijöistä ei tuntenut työkykyään parhaaksi mahdolliseksi. Viime vuonna osuus oli lähes 5-kertainen: 29 %.
Heikentynyt työssäjaksaminen ei ole vain sote-alan ongelma, vaan näkyy muuallakin työelämässä. Nuorten koetun työkyvyn heikkenemistä eivät selittäneet stressi tai liikunnan puute vaan lihavuuden lisääntyminen.
Raportissa työkykynsä heikentyneeksi arvioivien aikuisten osuus varsinkin matalan koulutustason omaavilla oli erityisen suurta.
Diabeteslukuihin ja sen hoidon ja ennaltaehkäisyn käytänteisiin pitää mielestämme kohdistaa toimenpiteitä ja sen esiintyvyyteen paneutua.
Elintasosairautena pidettävää 2 tyypin diabetesta sairastaa Itä-Uudellamaalla melkein 90 % diabetespotilaista, kun valtakunnallisesti tämän 2 tyypin diabeteksen esiintyvyys on 75-80 %.
Itä-Uudellamaalla diabetesvaivojen kanssa käydään merkittävästi enemmän lääkärissä valtakunnalliseen tasoon verrattuna ja erityisen suuri ero on naapurihyvinvointialueisiimme.
Kevyemmällä hoito-otteella, seurannalla ja neuvonnalla lienee siis mahdollista päästä hyviin tuloksiin ja saada ehkäistyä raskaampia hoitotoimenpiteitä. Tähän tulee jatkossa kiinnittää huomiota.
Lue tästä aluevaltuuston esityslistalla ollut §16 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2023–2025:
Lue seuraavaksi
