Keskusta Uudenmaan hyvinvointialueilla

Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän jäsen, Heikki Junes, piti puheenvuoronsa aluevaltuustossa 11.2.2026 käsiteltäessä Itä-Uudenmaan hyvinvointisuunnitelmaa. Hän painotti nuorten hyvinvoinnin kehityksen pitkäjänteistä seurantaa sekä korosti, että tekoäly voi tukea asiantuntijatyötä, mutta vastuu arvioinnista ja päätöksenteosta säilyy ihmisellä.

Kun terveyskeskukseen pääsee kohtuullisessa ajassa, pelastustoimi ehtii perille ja neuvola sekä vanhusten hoivapalvelut löytyvät läheltä, syntyy luottamus siihen, että elämä on turvattua. Länsi-Uudellamaalla on vahvoja kaupunkikeskuksia, mutta myös laajoja maaseutualueita ja kyliä, joissa arjen lähtökohdat ovat erilaisia. Pitkät välimatkat, harva asutus ja vaihtelevat tie- ja verkkoyhteydet vaikuttavat siihen, miten palvelut toimivat. Kun terveyskeskus tai päivystys siirretään kauemmaksi, matka hoitoon voi venyä pelottavan pitkäksi. Digitaaliset palvelut taas eivät auta, jos verkkoyhteydet eivät toimi.

Taloudellisesti haastavina aikoina on tehtävä töitä sen eteen, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut luovat terveyttä ja turvallisuutta koko Itä-Uudenmaan alueella. Tulee tehdä rohkeasti myös uudistuksia, jotka parantavat toimintatapoja ja oikea-aikaisten palveluiden saatavuutta, jotta kukaan ei syrjäydy palveluiden ulkopuolelle. Perusterveydenhuollon saatavuutta tulee parantaa, jotta erikoissairaanhoidon kustannukset laskevat.

Olemme saaneet viime viikkoina lukea hiuksia nostattavista kohtaloista vanhustenhuollossa. Ikääntyneitä on kuollut tavalla, mitä ei kenellekään soisi. Tilanteita selvitetään, jopa poliisin toimin. Kyseessä näyttäisi olevan vakavat laiminlyönnit, joiden taustalla olevat syyt on todellakin selvitettävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuministeri on vihastunut syyttäen hyvinvointialueita liian alhaisista henkilöstömitoituksista. Ministeri Juuso on kuitenkin ollut hallituksessa hyväksymässä hoitajamitoituksen alentamisen - jopa kahdesti - samalla kun hyvinvointialueiden rahoitusta on mitoituksen pienentämisestä säästyneellä summalla leikattu.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on joutunut supistamaan palveluverkkoaan saavuttaakseen taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Samalla uusia investointeja kuitenkin tarvitaan, jotta asukkaiden palvelut paranevat ja henkilöstölle voidaan turvata terveelliset ja turvalliset työtilat. Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan mahdollista uusia investointeja tai investointeihin rinnastettavia sopimuksia ilman valtion hyväksymiä lainanottovaltuuksia.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on ohjannut palveluseteleiden turvin potilaita lääkärin vastaanotolle yksityiselle sektorille. Paperilla tämä kuulostaa hyvältä ratkaisulta, mutta todellisuus voi olla toinen.