Keskusta Uudenmaan hyvinvointialueilla

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kamppailee isojen talousvaikeuksien kanssa. Arviointimenettely ja YT-neuvottelujen aloittaminen kielivät siitä. Kohta me valtuutetut olemme leikkauslistojen äärellä. On siis hyvä hetki puhua perusasioista.

Omaishoidon tuomat säästöt ovat merkittävät yhteiskunnalle. Ne syntyvät, kun ikäihminen, vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö selviytyy arjestaan omaishoitajan tuella ilman, että henkilö joutuu hyvinvointialueen kalliimpien sote-palvelujen piiriin. Vaikka omaishoitaja saa hoitopalkkiota, se on pienempi kustannus kuin hyvinvointialueen toimesta järjestettävä palvelu.

Lokakuun aluevaltuuston kokouksessa käsittelimme tärkeitä teemoja, kuten talouden kehitystä ja uutta strategiaa vuosille 2026–2029. Taloudessa on tapahtunut merkittävä käänne: olemme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella saavuttamassa 76 miljoonan euron ylijäämän, joka näyttää vielä paranevan 31 miljoonalla eurolla. Olemme ensimmäisten joukossa kattamassa aiemmat alijäämät – mutta samalla on muistettava, että lyhytnäköinen sopeuttaminen voi tulevaisuudessa lisätä pahoinvointia.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustossa on tehty merkittävä aloite työttömien terveyden ja työkyvyn vaalimiseksi. Keskustan valtuustoryhmän jättämä valtuustoaloite ehdottaa työttömien terveystarkastusten lisäämistä.

Uusi aluevaltuustokausi on käynnistynyt ja koko kautta leimaa haastava taloustilanne. Yksi suurista menoeristä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on erikoissairaanhoidon kustannukset. Talouden tasapainottamiseksi on löydettävä säästöjä, mutta samalla on etsittävä keinoja parantaa ja sujuvoittaa perusterveydenhuollon saatavuutta.

Keski-Uusimaa kertoi Keusoten irtisanoneen yli puolet hyvinvointialueen neuvolapsykologeista kevään muutosneuvotteluiden myötä. Olemme ihmeissämme, miten tällaista matalan kynnyksen palvelua voidaan heikentää, vaikka perheiden luottamus terveydenhuoltoon on jo valmiiksi uhattuna.