Keskusta Uudenmaan hyvinvointialueilla

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitus vieraili hiljattain Oslossa tutustumassa Norjan kuuluisaan omalääkärijärjestelmään (Fastlege). Matka antoi tärkeää perspektiiviä siihen, ettei perusterveydenhuollon pelastaminen ole kiinni pelkästään rahasta, vaan ennen kaikkea rakenteista ja hoidon jatkuvuudesta.

Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu Terhi Tikkala jätti 11.2.2026 aluevaltuustossa valtuustoaloitteen palvelulupauksen laatimisesta niille kunnille, joilla ei ole omaa terveysasemaa. Laajasti valtuutettujen tukema aloite pohjautuu Keskustan ryhmän aiempaan talousarvioaloitteeseen ja tähtää kuntalaisten luottamuksen vahvistamiseen sekä selkeän näkymän luomiseen tuleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin erityisesti pienissä kunnissa.

Olen ensimmäisellä kaudellani aluevaltuustossa ja huomannut organisaation olevan ison, raskaan ja rahaa vievän. Talouden tasapainottamistoimista huolimatta tämäkin vuosi painuu miinukselle, vaikka hoitajamitoitukset on viety äärimmilleen, jopa lakisääteistä tasoa hipoen. Toimipisteitä on suljettu ja yhdistetty. Valitettavasti heikennyksiä joudutaan tekemään jatkuvasti.

Pelastajat ovat arjen turvallisuuden näkymättömiä varmistajia – paikalla silloin, kun apua tarvitaan kiireellisimmin. Länsi-Uudenmaan laajalla hyvinvointialueella pelastustoimi kantaa vastuuta niin onnettomuuksien ehkäisystä, kriisivalmiudesta kuin ihmisten turvallisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirjoituksessaan aluevaltuutettu Maritta Wasström muistuttaa, miksi pelastustoimen merkitystä ei saa unohtaa sote-uudistuksen jälkeen eikä pitää itsestäänselvyytenä.

Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän jäsen, Heikki Junes, piti puheenvuoronsa aluevaltuustossa 11.2.2026 käsiteltäessä Itä-Uudenmaan hyvinvointisuunnitelmaa. Hän painotti nuorten hyvinvoinnin kehityksen pitkäjänteistä seurantaa sekä korosti, että tekoäly voi tukea asiantuntijatyötä, mutta vastuu arvioinnista ja päätöksenteosta säilyy ihmisellä.

Kun terveyskeskukseen pääsee kohtuullisessa ajassa, pelastustoimi ehtii perille ja neuvola sekä vanhusten hoivapalvelut löytyvät läheltä, syntyy luottamus siihen, että elämä on turvattua. Länsi-Uudellamaalla on vahvoja kaupunkikeskuksia, mutta myös laajoja maaseutualueita ja kyliä, joissa arjen lähtökohdat ovat erilaisia. Pitkät välimatkat, harva asutus ja vaihtelevat tie- ja verkkoyhteydet vaikuttavat siihen, miten palvelut toimivat. Kun terveyskeskus tai päivystys siirretään kauemmaksi, matka hoitoon voi venyä pelottavan pitkäksi. Digitaaliset palvelut taas eivät auta, jos verkkoyhteydet eivät toimi.