Omalääkäri tuo turvaa ja säästöjä – oppia Norjan mallista

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitus vieraili hiljattain Oslossa tutustumassa Norjan kuuluisaan omalääkärijärjestelmään (Fastlege). Matka antoi tärkeää perspektiiviä siihen, ettei perusterveydenhuollon pelastaminen ole kiinni pelkästään rahasta, vaan ennen kaikkea rakenteista ja hoidon jatkuvuudesta.

Suomen sote-keskustelussa puhutaan usein omalääkärimallista, mutta Norjan todellisuus on huomattavasti syvällisempi ja yrittäjävetoisempi kuin meillä Suomessa tähän asti nähdyt kokeilut. Hyvinvointialueilla meidän on nyt uskallettava katsoa ennakkoluulottomasti, mitä voisimme naapuriltamme oppia.

Yrittäjyys on voimavara

Norjassa perusterveydenhuollon lääkärit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia. He vastaavat itse toimitiloistaan, laitteistaan ja tukihenkilöstöstään. Kunta ei tarjoa puitteita valmiina, vaan ostaa lääkäriltä kokonaisvaltaisen palvelun. Tämä malli luo lääkärille vahvan sitoutumisen omaan potilaslistaan ja klinikkaan. Se karsii turhaa byrokratiaa ja kannustaa hoitamaan asiat kerralla kuntoon.

Jatkuvuus on hoidon ydinarvo

Norjassa 99 prosenttia asukkaista on listautunut omalle lääkärilleen. Kun lääkäri tuntee potilaansa elämäntilanteen ja sairaushistorian vuosien ajalta, diagnosointi nopeutuu ja turhat tutkimukset vähenevät. Tämä ei ole vain inhimillistä, vaan myös taloudellisesti järkevää: jatkuvuus vähentää kalliin erikoissairaanhoidon ja päivystyksen kuormitusta.

Vastuu kantaa virka-ajan yli

Norjan mallissa omalääkärisyys ei ole vain ”kiireetöntä vastaanottoaikaa”. Lääkärit on velvoitettu osallistumaan säännöllisesti ilta- ja viikonloppupäivystyksiin. Tämä takaa sen, että ammattitaito säilyy laajana ja potilaat saavat apua silloinkin, kun terveysaseman ovi on muuten kiinni.

Meillä Suomessa on herätty siihen, että ”tulipalojen sammuttaminen” ja jatkuvasti vaihtuvat vuokralääkärit tulevat kalliiksi ja heikentävät hoidon laatua. Hyvinvointialueiden on nyt tartuttava toimeen ja luotava malleja, joissa lääkäri voi aidosti asettua alueelle, tuntea potilaansa ja kantaa vastuuta heidän hyvinvoinnistaan pitkäjänteisesti.

Norjalaiset kollegat olivat hyvin kiinnostuneita Suomen laajasta sote-uudistuksesta, mutta samalla vierailu muistutti, että suurten hallinnollisten rakenteiden keskellä tärkein kohtaaminen tapahtuu edelleen lääkärin ja potilaan välillä. Siihen kohtaamiseen meidän on panostettava, jos haluamme rakentaa kestävän ja ihmisläheisen terveydenhuollon.

Tommi Halkosaari
aluevaltuutettu
aluehallituksen jäsen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Espoo

Lue seuraavaksi

Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät yhteisessä lausunnossa hyvinvointialueiden rahoituksesta
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden rahoitusmallin muuttamiseksi. Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät valmistelivat asiasta yhteisen lausunnon, jossa nostetaan esiin rahoitusmallin muutoksiin liittyviä merkittäviä huolia.
12.3.2026 / Itä-Uusimaa
Kuulemmeko asukkaiden huolet arjen turvasta ja tulevaisuuden palveluista?
Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokouksessa, maaliskuussa, käsittelimme laajoja kokonaisuuksia: palveluiden digitalisaatiota, Lunnan etenemistä, automaatiota sekä tulevan aluehyvinvointisuunnitelman painopisteitä. Yhtä tärkeää kuin järjestelmät ja rakenteet on kuitenkin se, mitä asukkaat itse kertovat arjestaan.
11.3.2026 / Länsi-Uusimaa
Ihminen ensin – ei rakenteet
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue elää historiallista murrosvaihetta. Talous on kireä, väestö ikääntyy ja henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Näihin haasteisiin ei voi vastata enää vain ”teknisillä säästöillä”, palveluverkkoa karsimalla tai henkilöstöä vähentämällä. Ne keinot ovat jo käytetty – ja niiden vaikutus on ollut korkeintaan lyhytaikainen.
10.3.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaOmalääkäri tuo turvaa ja säästöjä – oppia Norjan mallista