Kohtuuden ja kestävyyden puolella - Keskusta

2. Johdanto: Suomalaiset kaipaavat turvallisuutta ja vakautta

Maltillisilla keskustavoimilla on rakennettu Suomea jo yli 120 vuotta. Viime aikoina keskitien kulkijoille ei ole ollut juuri sijaa politiikan majataloissa. Vaihtoehdottomuus on lisääntynyt ja rakentava ratkaisuhakuisuus vähentynyt. Maailman onnellisemman kansan elo näyttäytyy kriisistä toiseen ajautumiselta. Politiikan kenttä oikealta vasemmalle on entistä hajautuneempi, niin meillä kuin muualla. Radikalisoitumistakin on havaittavissa.

Eurooppaa on koetellut II maailmansodan jälkeen suurin ja vakavin sota Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on pyrkinyt hallitsemaan hajottamalla ja aiheuttamalla yleistä epävakautta. Suomessa tästä kaikesta on kärsinyt erityisesti itäinen Suomi, jonka kehitys on jäänyt muusta maasta jälkeen.

Samaan aikaan joudumme kasvavassa määrin kokemaan ihmisen oman toiminnan eli planetaaristen rajojen ylittymisen seuraukset: luontokato ja äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt, tulvat ja pitkät kuumat ajanjaksot. Eri syistä johtuva siirtolaisuus on lisääntynyt ja luo omat haasteensa kiihtyvän kaupungistumisen lisäksi. Kaiken lisäksi syntyvyys on heikkoa ja suomalaiset ikääntyvät vauhdilla.

Ilmastonmuutoksen myötä luontokato etenee, vesistöjen kuormitus kasvaa, pohjaveden laatu heikkenee ja ympäristöömme leviää uusia kasvi- ja eläintauteja, tuhohyönteisiä ja vieraslajeja. Joudumme varautumaan mittaviin myrsky- ja muihin tuhoihin.

Yhteiskunnan toimintavarmuus erilaisissa olosuhteissa on keskeinen tulevaisuuden haaste. Varautumisesta on tullut arkipäiväämme.

Käsityksemme sopimusyhteiskunnasta ja oikeusvaltiosta on muutoksessa

Sananvapaus kuuluu demokraattisen yhteiskunnan perusoikeuksiin. Sitä on kuitenkin viime vuosina käytetty muita perustuslaillisia oikeuksia polkevan propagandan verukkeena. Valemedia jahtaa toisinajattelijoita. Yksilöitä ja ryhmiä maalitetaan. Ihmis- ja demokratiavihamieliset liikkeet ovat eri puolilla maailmaa järjestäytyneet puolueiksi. Maailmanpoliittista valtaa jaetaan uudelleen.

Länsimaisella demokratialla on tänä päivänä vaikeuksia puolustaa itseään. Se tarvitsee uskottavia liittolaisia, jotka sitoutuvat sivistyneen poliittisen kulttuurin ja toimintatapojen aktiiviseen vaalimiseen.

Köyhyys, avuttomuus ja osattomuus lisääntyvät ja koettelevat yhteiskuntamme eheyttä. Julkisen talouden säästöjä on liian usein toteutettu tavalla, jossa iskuja ovat toistuvasti vastaanottamassa samat ihmiset, perheet ja ryhmät. Lapsiperheköyhyys on tämän päivän hyvinvointi-Suomen todellinen ongelma. Alueiden eriytyminen jatkuu. Paluu yövartijavaltioon ja luokkayhteiskuntaan, epätasa-arvon kasvu ja rasismi nostavat myös päätään.

Tässä tilanteessa tarvitaan avointa ja johdonmukaista poliittista johtajuutta. Kansalaiset odottavat yhteiskunnalta selkeitä linjauksia ja sopimuksia eivätkä yllätyksiä arkeensa. Mutta ennen kaikkea: kansalaiset kaipaavat turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

4. Keskustalainen tulevaisuudenkuva: Kohti kestävämpää yhteiskuntaa ja mielekästä arkea

4.1 Tulevaisuus edellyttää uudenlaisia taitoja

Muutoskestävä yhteiskunta haastaa meitä näkemään kokonaisuuksia. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää uudenlaisia kansalaistaitoja – tulevaisuustaitoja, jotka rakentuvat sivistyksen, oppimiskyvyn ja koko kansan osaamistason vahvistamisen varaan.

Meidän on ymmärrettävä moninaisia asiayhteyksiä, osattava arvioida moniäänistä ja monikanavaista tietoa sekä rohkeasti kyseenalaistettava esimerkiksi sosiaalisen median ja tekoälyn toisinaan vääristynyttä tietoa. Meidän on joustavasti etsittävä vaihtoehtoja sekä tarpeen tullen tarkistettava mielipiteitä.

Yhteisön etu on asetettava oman edun ja mukavuuden edelle.

Sivistyksellä ja tieteellä eroon ennakkoluuloista

Meidän tulee pyrkiä aktiivisesti eroon ennakkoluuloista. Sivistys on keskeinen tulevaisuustaitojen, moninaisuuden kunnioittamisen ja ennakkoluulottomuuden edistäjä. Sivistys ja kulttuuri ovat ihmisyyden kehittymisen ja säilymisen perusedellytys ja yhteiskuntaa koossa pitävä voima.

Sivistys on myös vastavoima ajassamme esiintyvälle kiireelle ja itsekkyydelle. Kulttuurimme auttaa meitä ymmärtämään omaa taustaamme, historiaamme ja paikkaamme maailmassa.

Keskusta suhtautuu edistykseen myönteisesti. Teknologiset uudistukset muuttavat maailmaa. Suomi on korkean teknologian maa, mutta teknologiaa ei tule kuitenkaan päästää ohjaamaan tulevaisuuttamme. Hallitaksemme teknologiaa, on meillä oltava mahdollisuus koulutukseen ja oppimiseen.

Tiede auttaa meitä ymmärtämään laajempia kokonaisuuksia, arvioimaan mennyttä ja nykyhetkeä sekä näkemään tulevaa. Tiede ja tutkimus ovat ovi oikean tiedon äärelle, ongelmanratkaisuun, yhteiskunnan kehittämiseen ja kestävään hyvinvointiin. Riippumattomalla tutkimuksella edistämme yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja parempaa päätöksentekoa.

4.2 Keskustalainen luontosuhde – humuksen ja humanismin liitto

Keskustalaisessa ympäristöajattelussa keskeistä on luonnon ja luonnosta riippuvaisen elämän korostaminen. Sitä voi kuvata humuksen ja humanismin liitoksi. Luontoon liittyy tässä mielessä sen uusiutuvien resurssien hyödyntämisen oikeus, mutta yhteistyössä luonnon ja ympäristön kestävyyden kanssa.

Luonto ja maaseutu ovat meille voimavara monikriisisessä ajassamme. Luontoyhteyden tulee olla mahdollinen myös kaupungeissa muun muassa kaupunkimetsien ja viherrakentamisen kautta.

Desentralismi eli voimakkaan keskittämisen vastustaminen muodostaa lähtökohdan kestävälle kasvulle, uusiutuvien resurssien kohtuulliselle käytölle ja ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnalle. Hajautunut yhteiskunta on kriisinkestävä yhteiskunta, mikä on myös parasta turvallisuuspolitiikkaa poikkeusaikoina. Tämä tulee ottaa huomioon myös väkirikkaimmilla alueilla.

Monimuotoinen luonto on arvo, jota keskustalaisuus lähestyy sekä käytön että suojelun näkökulmista. Keskeistä on ylisukupolvinen ulottuvuus ja luonnon itseisarvoisuuden tunnustaminen myös kestävyyden elementtinä. Luonnon arvo mitataan kyvyssä ylläpitää kaikkien elollisten hyvinvointia. Maa elättää meidät kaikki.

4.3 Kohti uutta ja kestävämpää taloutta

Siirtymä kestävämpään yhteiskuntaan ja fossiilitalouden jälkeiseen uusiutuvien luonnonvarojen ja energiamuotojen aikaan vaatii meiltä kykyä sopeutua muutokseen ja kykyä kehittää uudenlaisia monimutkaisia järjestelmiä kuten kiertotalouden rahavirtoja, arvoketjuja ja uusia energia- ja materiaalitalouden elinkeinoja. Siirtymä fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouden aikakaudelle ei ole pelkästään tekninen, vaan kokonaisvaltainen arvojen ja elämäntavan muutos, jossa vakaus ja tasapaino löytyvät kohtuullisuudesta eli luonnonvarojen rajallisuuden ymmärtämisestä.

Kohtuullisuus nousee uudella tavalla politiikan keskiöön kulutuksen ja sen sääntelyn kautta. Materiaan perustuva kulutus ei enää kasva loputtomasti eikä mittaa onnellisuutemme tasoa. Puramme ylikulutusta suosivia rakenteita ja kannustamme ihmisiä kestävämpään elämään.

Keskustalainen malli kohtuutaloudesta perustuu hajautettuun yhteiskuntarakenteeseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kohtuulliseen talouskasvuun. Se rakentuu toimeentulon, yrittäjyyden, yksityisen omistajuuden ja jakamistalouden varaan. Suosimme pien- ja yhteisomistusta suurten monopolien ja suurpääomien rinnalla. Kannustamme toimeliaisuuteen, yhteistyöhön ja myös sellaiseen arvoperustaiseen toimintaan, jossa keskeisenä tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan yhteisön hyvinvointi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.

Kansallisvarallisuutemme – maan, kallioperän, vesistöjen ja metsien – kestävä käyttö ja säilyttäminen kotimaisessa omistuksessa on Keskustalle tärkeää. Luonnon hyödyntämisen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti tulevat sukupolvet huomioiden.

Meille on tärkeää, että palveluja saa tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti joka puolella maata. Julkisella sektorilla on taloudessa edelleen oma tärkeä roolinsa merkittävänä työllistäjänä ja palveluiden tuottajana. Toimiva keskushallinto, aluehallinnot ja paikallishallinnot ovat myös turvallisuustekijä.

4.4 Ketään ei jätetä

Kestävän kehityksen ”Ketään ei jätetä”-periaate on keskeinen osa keskustalaista ajattelua. Sen mukaan sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti oikeudenmukainen yhteiskunta pyrkii takaamaan kaikille elollisille hyvät lähtökohdat hyvinvointiin sekä turvalliseen ja mielekkääseen elämään.

Mielekäs elämä tehdään todeksi arjessa: perheessä, työssä ja yhteisöissä. Hyvään elämään tarvitaan turvattu toimeentulo ja mahdollisuus toteuttaa ja kehittää itseä esimerkiksi opiskelun, liikunnan, kulttuurin tai järjestötoiminnan kautta.

Tämä vaatii halua ottaa vastuuta itsestä ja kykyä kantaa vastuuta myös läheisistä. Haluamme rakentaa Suomea, jossa erityisesti jokaisella lapsella on mahdollisuus turvalliseen ja hyvään lapsuuteen, ja jossa perheiden taloudellinen ja sosiaalinen asema vahvistuvat.

Retkeily, marjanpoiminta, metsästys, vesien suojelu ja viljely ovat osa monen keskustalaisen mielenmaisemaa. Elämäntavassamme on läsnä samanaikaisesti mennyt ja tuleva. Elämäntapamme korostaa juurevuutta ja perheyhteyttä.

Hyvä elämä ei ole kuitenkaan paikkaan tai perhemuotoon sidottua. Mielekästä ja sujuvaa arkea voi elää niin Haagassa kuin Hyrynsalmella tai monipaikkaisesti.

Arvostamme omatoimisuutta, eteenpäin pyrkivää asennetta, elämänlaatua, pitkäkestoisuutta ja kohtuullisuutta. Arjessa eteen tuleviin haasteisiin suhtaudumme ratkaisuhakuisesti ja omatoimisesti. Kunnioitamme kotiseutua ja kansalliskulttuuriamme.

Keskusta vahvistaa uskoa tulevaisuuteen vaikeinakin aikoina. Jos valinnat arjessamme osoittautuvat vääriksi tai unelmamme kaatuvat, auttaa yhteiskunta meidät takaisin jaloilleen. Jokaisella on oikeus epäonnistua, aloittaa ja kasvaa uudelleen. Huolehdimme myös niistä, joilla ei ole voimavaroja tai taitoa valintoihin.

6. Lopuksi

Hyvä lukija,

Keskustalle politiikka on tekemistä ja ratkaisuja, ei menneisyyteen haikailua tai toisten arvostelua. Politiikkamme perustuu arvoihin ja periaatteisiin, joista olet saanut nyt esimakua tässä periaateohjelmassa.

Kuten huomaat, puhumme asioista, jotka ovat totta sinunkin elämässäsi. Voit luottaa siihen, että olemme kohtuuden ja kestävyyden puolella niin kodeissa kuin työpaikoilla vuoden jokaisena päivänä. Suomi on meille maa, jota kannattaa puolustaa. Sen hienoutta on, että jokaisella meistä on vapaus valita oman elämänsä suunta kaikkialla Suomessa. Näin tulee olla myös tulevaisuudessa.

Kansanvaltainen toimintatapa ja tasavaltalainen ajattelu ovat olennainen osa keskustalaista kulttuuria. Haluamme kutsua kaikkia suomalaisia mukaan uudistamaan yhteiskuntaa yhteisen valmistelun ja toiminnan kautta.

Tule mukaan!