Ihmisläheinen ja kestävä - Keskusta

1. Lukijalle

1.1 Keskusta on koko Suomen puolue

Keskusta on koko Suomen, kestävyyden, kohtuullisuuden ja sovittelevuuden puolue. Se korostaa tasa-arvoa, ihmisarvoa ja edellyttää ihmisten oikeudenmukaista kohtelua. Keskusta arvostaa sivistystä, työtä ja yrittämistä ja luonnon kestävää käyttöä. Keskusta on perhemyönteinen puolue, jolla on sydäntä myös yhteiskunnan heikompiosaisille. Keskusta pitää Suomen turvassa ja huolehtii omavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja yhteiskuntarauhasta.

Keskusta on olemassa, koska Suomi kuuluu meille kaikille. Tahto hakea yhteisiä ratkaisuja ja kyky sovitella on 120-vuotiaalle Keskustalle luontaista. Tehtävämme on tuoda politiikkaan kohtuullisuutta, kestävyyttä ja vastuuta. Haluamme edistää yhteistä ymmärrystä ja kansalaissopua Suomessa. Maailmanlaajuisesti haluamme edistää rauhaa ja vakautta. Toimimme oikeusvaltion, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Puolustamme koko Suomen elinvoimaa ja turvallisuutta sekä luonnon ja ihmisen välistä kumppanuutta. Haluamme luonnonläheiset kaupungit ja elävän maaseudun. Pidämme huolta maamme riittävästä huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta, kotimaisesta ruuasta ja kotimaisesta energiasta.

Keskusta on juurensa tunteva, tulevaisuuteen katsova puolue. Ajattelemme isosti, toimimme vastuullisesti ja paikallisesti. Tavoitteenamme on hyvä ja mielekäs elämä, joka rakentuu sivistykselle, kulttuurille ja riittävälle toimeentulolle sekä kohtuullisuutta, työteliäisyyttä ja yhteisöllisyyttä korostavalle elämäntavalle. Olemme myös perheiden puolue. Puolustamme oikeutta hyvään arkeen ja lasten oikeutta kestävään tulevaisuuteen.

Toivotan sinulle lukuintoa uuden periaateohjelmamme parissa. Olemme koonneet siihen ajatuksiamme maailman ja Suomen nykytilasta, ja ennen kaikkea siitä, millaisena haluamme maailman, tulevaisuuden ja ihmisen nähdä.  Ohjelma sisältää ne keskustan keskeiset arvot ja periaatteet, joihin muut puolueemme poliittiset ohjelmat ja politiikkamme perustuvat.

Antti Kaikkonen
Keskustan puheenjohtaja

1.2 Periaateohjelma – Keskustan kivijalka

Maltillisilla keskustavoimilla on rakennettu koko Suomea jo yli 120 vuotta. Mutta viime vuosina keskitien kulkijoille on ollut vähemmän sijaa politiikan majataloissa. Vaihtoehdottomuus on lisääntynyt ja rakentava ratkaisuhakuisuus vähentynyt. Maailman onnellisemman kansan elo on näyttäytynyt kriisistä toiseen ajautumiselta. Politiikan kenttä oikealta vasemmalle on entistä hajautuneempi niin meillä kuin muualla. Radikalisoitumistakin on havaittavissa. Silti iso osa suomalaisista sijaitsee tutkimusten mukaan keskellä.

Eurooppaa on koetellut II maailmansodan jälkeen suurin ja vakavin sota Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on pyrkinyt hallitsemaan hajottamalla ja aiheuttamalla yleistä epävakautta. Suomessa tästä kaikesta on kärsinyt erityisesti itäinen Suomi, jonka kehitys on jäänyt muusta maasta jälkeen.

Samaan aikaan joudumme kasvavassa määrin kokemaan ihmisen oman toiminnan eli planetaaristen rajojen ylittymisen seuraukset: Maapallo ei kestä tällä hetkellä nykyisenlaista kulutusta ja jatkuvaa kasvua. Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät, vesistöjen kuormitus kasvaa, ja ympäristöömme leviää uusia kasvi- ja eläintauteja, tuhohyönteisiä ja vieraslajeja. Äärimmäiset sääilmiöt ja kriisit yleistyvät. Eri syistä johtuva siirtolaisuus lisääntyy ja luo omat haasteensa kiihtyvän kaupungistumisen lisäksi. Kaiken lisäksi syntyvyys on heikkoa ja suomalaiset ikääntyvät vauhdilla.

Yhteiskunnan toimintavarmuus erilaisissa olosuhteissa on keskeinen tulevaisuuden haaste. Varautumisesta on tullut arkipäiväämme.

Käsityksemme sopimusyhteiskunnasta ja oikeusvaltiosta on muutoksessa

Sananvapaus kuuluu demokraattisen yhteiskunnan perusoikeuksiin. Sananvapauden uhkaksi ovat nousseet erilaiset sosiaalisen median ilmiöt kuten erilaiset valemediat, jotka kyseenalaistavat luottamusta perinteiseen mediaan. Ihmis- ja demokratiavihamieliset liikkeet ovat eri puolilla maailmaa järjestäytyneet puolueiksi. Maailmanpoliittista valtaa jaetaan uudelleen tavalla, joka ei täytä oikeudenmukaisuuden periaatetta.

Länsimaisella demokratialla on tänä päivänä vaikeuksia puolustaa itseään. Se tarvitsee uskottavia puolustajia, jotka sitoutuvat sivistyneen poliittisen kulttuurin ja toimintatapojen aktiiviseen vaalimiseen.

Köyhyys, avuttomuus ja osattomuus lisääntyvät ja koettelevat yhteiskuntamme yhtenäisyyttä. Julkisen talouden säästöjä on liian usein toteutettu tavalla, jossa iskuja ovat toistuvasti vastaanottamassa samat ihmiset, perheet ja ryhmät. Lapsiperheköyhyys on tämän päivän hyvinvointi-Suomen todellinen ongelma. Alueiden eriytyminen on jatkuva haaste. Paluu yövartijavaltioon ja luokkayhteiskuntaan, epätasa-arvon kasvu ja rasismi nostavat myös päätään.

Näissä tilanteissa tarvitaan vastuullista ja arvoihin perustuvaa poliittista johtajuutta. Kansalaiset odottavat poliitikoilta johdonmukaisia linjauksia ja pitäviä sopimuksia, eivätkä yllätyksiä arkeensa. Mutta ennen kaikkea: kansalaiset kaipaavat turvallisuutta, tulevaisuudenuskoa ja oikeudenmukaisuutta. Tekoja, jotka rakentavat parempaa tulevaisuutta. Politiikkaa, joka vastaa heidän omaa arvomaailmaansa ja periaatteitaan.

Takaisin alkuun

3. Keskustalainen tulevaisuudenkuva – kohti kestävämpää yhteiskuntaa ja mielekästä arkea

3.1 Tulevaisuus edellyttää uudenlaisia taitoja

Muutoskestävä yhteiskunta haastaa meitä näkemään kokonaisuuksia. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää uudenlaisia kansalaistaitoja, jotka rakentuvat sivistyksen ja oppimisen varaan vahvistaen koko kansan osaamistasoa.

Sivistyksellä ja tieteellä eroon ennakkoluuloista

Meidän tulee pyrkiä aktiivisesti eroon ennakkoluuloista ja eriarvoistavista yhteiskunnallisista rakenteista. Sivistys on keskeinen tulevaisuustaitojen, moninaisuuden kunnioittamisen ja ennakkoluulottomuuden edistäjä. Sivistys, kulttuuri ja taide ovat ihmisyyden kehittymisen ja säilymisen perusedellytys ja yhteiskuntaa koossa pitävä voima.

Sivistys on vastavoima ajassamme esiintyvälle kiireelle ja itsekkyydelle. Kulttuuri ja taide auttavat meitä jäsentämään omaa taustaamme, historiaamme ja paikkaamme maailmassa.

Keskusta suhtautuu kehitykseen myönteisesti. Teknologiset uudistukset muuttavat maailmaa. Suomi on korkean teknologian maa, mutta teknologiaa ei tule kuitenkaan päästää ohjaamaan tulevaisuuttamme. Jotta voimme hallita teknologian kehitystä, on meillä oltava mahdollisuus koulutukseen ja oppimiseen. Tekoäly on iso mahdollisuus, joka tulee lisäämään ja muuttamaan monia työtehtäviä ja toimintatapoja. Samalla kuitenkin siihen liittyvät riskit ja uhatkin on tunnistettava.

Tiede auttaa meitä ymmärtämään laajempia kokonaisuuksia, arvioimaan mennyttä ja nykyhetkeä sekä näkemään tulevaa. Tiede ja tutkimus ovat ovi oikean tiedon äärelle, ongelmanratkaisuun, yhteiskunnan kehittämiseen ja kestävään hyvinvointiin. Keskusta nojaa päätöksenteossaan riippumattomaan, tieteellisesti tutkittuun tietoon.

3.2 Keskustalainen luontosuhde – humuksen ja humanismin liitto

Monipuolinen luontosuhde on osa monen keskustalaisen mielenmaisemaa. Keskustalaisessa ympäristöajattelussa keskeistä on luonnon ja luonnosta riippuvaisen elämän korostaminen. Sitä voi kuvata humuksen ja humanismin liitoksi. Meillä on oikeus hyödyntää luonnon tarjoamia uusiutuvia resursseja, mutta sopusoinnussa luonnon ja ympäristön kestävyyden kanssa. Keskusta on kestävän suomalaisen maatalouden ja metsätalouden vankka puolustaja.

Luonto ja maaseutu ovat meille voimavara monikriisisessä ajassamme. Jos maaseutu voi hyvin, myös kaupungit voivat hyvin. Luontoyhteyden tulee olla mahdollinen myös kaupungeissa muun muassa kaupunkimetsien ja viherrakentamisen kautta.

Keskustan ajattelu perustuu desentralismiin ja hajautettuun yhteiskuntaan. Tämä muodostaa lähtökohdan kestävälle kasvulle, uusiutuvien resurssien kohtuulliselle käytölle sekä ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vesistöjen tilan heikentymisen torjunnalle. Hajautettu yhteiskunta on kriisinkestävä yhteiskunta, jonka voimavara on paikalliset yhteisöt. Samalla ne muodostavat parasta turvallisuuspolitiikkaa poikkeusaikoina. Myös hajautettu energiantuotanto on kriisinkestävin tapa tuottaa energiaa.

Monimuotoinen luonto on arvo, jota keskustalaisuus lähestyy sekä käytön että suojelun näkökulmista. Keskeistä on ylisukupolvinen ulottuvuus ja luonnon itseisarvon tunnustaminen myös kestävyyden elementtinä. Luonnon arvo mitataan kyvyssä ylläpitää kaikkien elollisten hyvinvointia. Maa elättää meidät kaikki.

3.3 Kohti uutta ja kestävämpää taloutta

Siirtymä kestävämpään yhteiskuntaan ja fossiilitalouden jälkeiseen uusiutuvien luonnonvarojen ja energiamuotojen aikaan vaatii meiltä kykyä sopeutua muutokseen. Siirtymä ei ole pelkästään tekninen, vaan kokonaisvaltainen arvojen ja elämäntavan muutos, jossa vakaus ja tasapaino löytyvät kestävyydestä eli luonnonvarojen rajallisuuden ymmärtämisestä.

Kohtuullisuus nousee uudella tavalla politiikan keskiöön kulutuksen ja sen sääntelyn kautta. Materiaan perustuva kulutus ei enää voi kasvaa loputtomasti eikä mittaa onnellisuutemme tasoa. Puramme ylikulutusta suosivia rakenteita ja kannustamme ihmisiä kestävämpään, ylisukupolviseen elämään.

Keskustalainen malli kestävästä taloudesta perustuu hajautettuun yhteiskuntarakenteeseen, luonnonvarojen ylisukupolviseen käyttöön ja kestävään talouskasvuun. Se rakentuu toimeentulon, yrittäjyyden ja jakamistalouden varaan. Suosimme pien- ja yhteisomistusta suurten monopolien ja suurpääomien sijaan. Kannustamme toimeliaisuuteen, yhteistyöhön ja sellaiseen arvoperustaiseen toimintaan, jossa keskeisenä tavoitteena ei ole vain voiton maksimointi, vaan yhteisön hyvinvointi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.

Keskustalaisuus tunnistaa ja tunnustaa talouden toiminnan ekologiset reunaehdot ja esittää samalla uusia vaihtoehtoja maamme talouden uudistamiseksi näitä reunaehtoja kunnioittamaan pyrkien.

Kohtuutaloutta edustavat esimerkiksi uudet energiayhteisöt, osuustoiminta, uudistavat metsänhoito- ja viljelykäytännöt kuten kumppanuusmaatalous sekä sote-alan yhteiskunnalliset yritykset. On luotava uusia kumppanuuksia ja verkostoja yhteiskunnallisten yritysten kanssa.

Kansallisvarallisuutemme – maan, kallioperän, vesistöjen ja metsien – kestävä käyttö ja säilyttäminen kotimaisessa omistuksessa on Keskustalle tärkeää. Kansallisvarallisuuden pitää hyödyttää myös paikallisyhteisöjä.

Luonnon hyödyntämisen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti tulevat sukupolvet huomioiden.  Yhden luonnonvaran hyödyntäminen ei saa merkittävästi heikentää toisen tilaa.

Meille on tärkeää, että palveluja saa oikeudenmukaisesti joka puolella maata. Julkisella sektorilla on roolinsa merkittävänä turvallisuuden ja palveluiden tuottajana, jota yksityinen sektori ja järjestöt täydentävät.

3.4 Ketään ei jätetä

Kestävästä kehityksestä tuttu ”Ketään ei jätetä”-periaate on keskeinen osa keskustalaista ajattelua. Sen mukaan sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti oikeudenmukainen yhteiskunta takaa kaikille hyvät lähtökohdat hyvinvointiin sekä turvalliseen ja mielekkääseen elämään. Tämä on johtolankamme myös aikoina, kun julkisen talouden tasapainottamiseen ja velkaantumisen vähentämiseen joudutaan kiinnittämään aika lailla huomiota. Vaikeiden valintojen aikana taloustalkoot on tehtävä oikeudenmukaisella tavalla.

Mielekäs elämä tehdään todeksi arjessa: perheessä, työssä ja yhteisöissä. Hyvään elämään tarvitaan turvattu toimeentulo ja mahdollisuus toteuttaa ja kehittää itseä esimerkiksi opiskelun, liikunnan, kulttuurin tai järjestötoiminnan kautta.

Tämä vaatii halua ottaa vastuuta itsestä ja kykyä kantaa vastuuta myös läheisistä. Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus turvalliseen ja hyvään lapsuuteen, ja jossa perheiden taloudellinen ja sosiaalinen asema vahvistuvat. Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla tasa-arvoiset mahdollisuudet tavoitella omia unelmiaan.  Kun nuoret luottavat tulevaisuuteen ja perheissä voidaan hyvin, nousee myös syntyvyys. Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas, kaikille taataan arvokas ja turvallinen elämä. Ikäihmiset ja vammaiset ihmiset ovat aktiivinen osa yhteiskuntaa sekä tärkeä yhteisöllisyyden, vapaaehtoistoiminnan ja hyvinvoinnin voimavara.

Syvä ja monipuolinen luontosuhde on osa keskustalaista mielenmaisemaa. Elämäntavassamme on läsnä samanaikaisesti mennyt ja tuleva: Korjaamme, emmekä kerskakuluta. Arjessa eteen tuleviin haasteisiin suhtaudumme ratkaisuhakuisesti ja omatoimisesti. Kunnioitamme kotiseutua ja kansalliskulttuuriamme. Elämäntapamme on juurevuutta ja perheyhteyttä arvostava.

Hyvä elämä ei ole kuitenkaan paikkaan tai perhemuotoon sidottua. Mielekästä ja sujuvaa arkea voi elää yksin tai perheenä niin Helsingin Haagassa kuin Hyrynsalmella tai molemmissa monipaikkaisesti.

Keskusta vahvistaa uskoa tulevaisuuteen vaikeinakin aikoina. Jokaisella on oikeus epäonnistua, aloittaa ja kasvaa uudelleen. Huolehdimme myös niistä, joilla ei ole voimavaroja tai taitoa valintoihin.

5. SANOISTA TEKOIHIN

Hyvä lukija,

Keskustalle politiikka on tekemistä, ratkaisuja ja rohkeutta tarttua toimeen, ei menneiden muistelua eikä toisten arvostelua. Politiikkaamme nojaa arvoihin ja periaatteisiin, joista olet nyt saanut esimakua tässä periaateohjelmassa. Nämä eivät ole vain sanoja paperilla, vaan suunta arjen päätöksille.

Puhumme asioista, jotka koskettavat todennäköisesti Sinunkin elämääsi: kotia, työtä, toimeentuloa ja tulevaisuuden turvaa. Voit luottaa siihen, että seisomme kohtuuden, kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden puolella vuoden jokaisena päivänä niin keittiönpöydän ääressä kuin työpaikkojen arjessa.

Suomi on meille enemmän kuin maa kartalla. Suomi on kotimaamme. Isänmaa, jota kannattaa vaalia ja puolustaa. Sen suurin vahvuus on vapaus: jokaisella on oikeus rakentaa omannäköisensä elämä missä päin Suomea tahansa. Näin pitää olla myös huomenna.

Kansanvaltainen toimintatapa ja tasavaltainen ajattelu eivät ole meille juhlapuheita, vaan tapamme toimia. Haluamme kutsua sinut mukaan rakentamaan parempaa yhteiskuntaa. Yhdessä valmistellen. Yhdessä päättäen. Yhdessä tehden.

Tule mukaan. Rakennetaan tulevaisuus, joka kestää.

Takaisin alkuun