Puoluevaltuuston syyskokous

Liina Tiusanen

puheenjohtaja

Olen Liina Tiusanen, 29-vuotias viestinnän johtamisen maisteriopiskelija, jonka opinnot ovat loppusuoralla. Olen kolmannen kauden puoluevaltuutettu, joista viimeisimmän kauden toimin varapuheenjohtajana ja poliittisen valiokunnan puheenjohtajana. Minulla on vahva järjestökokemus paitsi keskustasta ja sen sisarjärjestöistä, myös esimerkiksi partiosta. Työkokemusta minulla on eniten toimittajan työstä. Rakastankin kirjoittamista, lukemista ja hyviä keskusteluja! Elän mieheni Hannun ja yksivuotiaan Rauha-tyttömme kanssa monipaikkaista arkea Järvenpäässä, Kangasniemellä ja Muhoksella.

Miksi haluat puoluevaltuuston puheenjohtajaksi/varapuheenjohtajaksi?

Haluan vahvistaa puoluevaltuuston vaikutusvaltaa. Puoluedemokratian toteutuminen ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Näen puoluevaltuustossa paljon potentiaalia erityisesti keskustan sisäisen keskustelukulttuurin vahvistamiseen.

Mikä on mielestäsi Keskustan puoluevaltuuston vahvuus päätöksentekoelimenä?

Puoluevaltuusto on melko kattava otos keskustan laajasta jäsenistöstä. Puoluevaltuutetut ovat työhönsä sitoutuneita ja halukkaita antamaan osaamistaan ja aikaansa puolueen hyväksi.

Onko jotain, mikä mättää puoluevaltuuston roolissa, tehtävissä tai toiminnassa? Miten korjaisit ongelman?

On rehellistä kysyä, kuinka paljon puoluevaltuustolla on aitoa roolia puolueen päätöksenteossa, kun päivänpolitiikan tekeminen painottuu eduskuntaryhmään ja ministeriöihin.

Näen kaikista tärkeimpänä, että koko puoluejohto sitoutuu puoluevaltuuston roolin vahvistamiseen. Kaikella puoluevaltuuston tekemisellä pitää olla selkeä tavoite. Puheenjohtajana puolustaisin lujasti puoluevaltuuston linjauksia ja kävisin puolueen johdon kanssa jatkuvaa keskustelua siitä, miten puoluevaltuusto voitaisiin paremmin huomioida päätöksenteossa.

Kokeilisin puheenjohtajana rohkeasti erilaisia tapoja käydä rakentavaa, avointa keskustelua. Etäyhteyksiä hyödyntämällä voidaan vahvistaa puoluevaltuuston työskentelyä ja vaikutusmahdollisuuksia myös kokousten välillä.

Onko puoluevaltuuston koko (135 jäsentä) liian iso, liian pieni vai sopiva? Voit perustella lyhyesti.

En näe tarvetta muuttaa puoluevaltuuston kokoa.

Kerro joku mieleen painunut muisto puoluevaltuuston kokouksesta.

Kaksi vuotta sitten puoluevaltuuston syyskokouksessa odotin tytärtämme ja kärsin alkuraskauden pahoinvoinnista. Huonekaverini sai ensimmäisten joukossa kuulla iloiset uutiset, jottei huonovointisuus keskellä päivää herättäisi vääränlaisia mielikuvia. Samaisessa kokouksessa kävi toteen yksi pahimmista painajaisistani: jumituimme kahdeksan hengen porukalla hissiin 20 minuutiksi. Siitäkin selvittiin!

Liinan kuva: Karoliina Rauhio-Pokka

Karri Kallio

varapuheenjohtaja

Karri Kallio on nimi ja ikää minulla on 29-vuotta. Asun Seinäjoella ja työskentelen projektipäällikkönä erilaisissa elintarviketeollisuuteen ja maatalouteen liittyvissä hankkeissa Seinäjoen ammattikorkeakoululla. Lapsuuteni vietin kulkien Nivalan ja Virtain väliä. Pohjoisemmassa näin maatilan arkea ja etelämmässä taas pienyrittäjyyden aallokoita. Politiikan, ja erityisesti Keskusta puolueen, sain verenperintönä Nivalan mullasta. Vaikuttamispolkuni on kulkenut melko perinteisellä tavalla, ensiksi opiskelijapolitiikkaa, sitten kaupungin politiikkaa ja nyt tavoitteena on päästä puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi.

Miksi haluat puoluevaltuuston puheenjohtajaksi/varapuheenjohtajaksi?

Kantava voima siitä, miksi pyrin puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi, on halu antaa kaikkensa tämän rakkaan kansanliikkeen eteen ja vaikuttaa sen nousuun. Pelkkä halu ei tietenkään riitä, vaan uskon, että minulla on myös annettavaa tällä saralla. Näen puoluevaltuuston paikkana, jossa voimme yhdessä lähteä rakentamaan Keskustan uutta tulemista. Haluan olla osaltani vaikuttamassa keskustelukulttuuriin. Minusta Keskustan ainainen rikkaus on ollut erilaiset, rohkeat sekä innovatiiviset ajatukset ja niistä ammentaminen. Tahtoisin nähdä puoluevaltuuston paikkana, jossa voimme käydä laaja-alaista keskustelua puolueen tulevaisuudesta, koskettaa se sitten jäsenyyttä tai puolueen tulevaisuutta.

Mikä on mielestäsi Keskustan puoluevaltuuston vahvuus päätöksentekoelimenä?

Puoluevaltuuston vahvuutena on nähtävä sen alueellinen kattavuus. Tämä kattavuus mahdollistaa viestin kulkemisen suoraan johtaville päättäjille eri alueilta. Toisena vahvuutena näen valiokunnat. Valiokuntien merkittävänä asiana näen niiden suoraviivaisen päätöstyön.

Onko jotain, mikä mättää puoluevaltuuston roolissa, tehtävissä tai toiminnassa? Miten korjaisit ongelman?

Suurimmat haasteet minusta liittyvät kokonaisuudessaan puoluevaltuuston rooliin tässä puolueessa. Asiat tulevat usein erittäin hyvin valmisteltuna päätettäväksi. Välillä voisi jopa sanoa, että ne tulevat jopa liian hyvin valmisteltuina. Tämä taas osaltaan vähentää PuVa:ssa tehtävän vaikuttamistyön merkitystä, koska vaikuttamisen mahdollisuus päätöksiin on haastavaa. Koenkin erittäin tärkeäksi käydä laajan keskustelun puoluejohdon kanssa puoluevaltuuston roolista ja sen vahvistamisesta.

Onko puoluevaltuuston koko (135 jäsentä) liian iso, liian pieni vai sopiva? Voit perustella lyhyesti.

Puoluevaltuuston koon pienentämistä esimerkiksi 100 jäseneen voisi harkita. Nykyisen koon suurin etu liittyy alueelliseen kattavuuteen. Tämän vuoksi en olisi valmis suuriin pienennyksiin, mutta en myöskään näe järkevänä suurentaa puoluevaltuuston kokoa.

Kerro joku mieleen painunut muisto puoluevaltuuston kokouksesta.

Vuonna 2015 päätettiin hallitukseen menemisestä. Se on ollut mieleenpainuvin puoluevaltuuston kokous/tapahtuma, johon olen osallistunut.

Sari Vuorela

varapuheenjohtaja

Olen Sari Vuorela, 55-vuotias maatalous- ja matkailuyrittäjä Siikaisista, Satakunnasta. Vaimo, kolmen lapsen äiti ja 2-vuotiaan Matias-pojan mummi, kuntapäättäjä, kirjanpitäjä, mökkisivujen päivittäjä, onpa minua kutsuttu myös Siikaisten kunnan matkailuministeriksi. Politiikassa olen ollut mukana vuodesta 2005 jolloin ensimmäisen kerran lähdin ehdolle kuntavaaleissa ja päädyin suoraan kunnanhallituksen jäseneksi muutaman muun luottamustehtävän lisäksi. Myös eduskuntavaaliehdokkuutta tuli kokeiltua vuonna 2015, oli upea kokemus vaikkei johtanutkaan maaliin saakka. Näinä vuosina olen saanut olla mukana myös mm. maakuntahallituksessa, MYR:ssä, sote-yhtymähallituksessa, puoluehallituksessa ja toiminut oman piirini varapuheenjohtajana – annoin Keskustalle pikkusormen mutta minut on nielaistu kokonaisvaltaisesti mukaan. Eikä päivääkään ole tarvinnut katua!

Miksi haluan varapuheenjohtajaksi

Näinä aikoina, kun Suomessakin keskustellaan lähinnä isoilla kirjaimilla ja huutomerkeillä tarvitaan ihmisiä, jotka malttavat muodostaa kokonaisia lauseita ja perustella asioita faktapohjalta pelkkien kosiskelevien sloganien sijaan. Vaikka meillä on erilaisia näkemyksiä asioista, meidän pitää silti kunnioittaa niitä vastakkaisiakin mielipiteitä ja antaa tilaa – ja ennen kaikkea oppia kuuntelemaan. Mielestäni puoluevaltuuston puheenjohtajisto voi tässä johtaa esimerkillä, onhan meillä edustajia joka puolelta Suomea ja ajatukset esim. monista hallituksen päätöksistä vaihtelevat suuresti. Tarvitsemme sillanrakentajia enemmän kuin koskaan. Pidän tärkeänä myös sitä, että maaseudun ja maatalousyrittäjyyden ääni tulee kuuluviin, puhuuhan Keskusta suomalaisen ruoantuotannon ja alueellisen tasa-arvon puolesta.

Puoluevaltuuston vahvuudesta

Puoluevaltuuston jäsenistö edustaa mielestäni kattavasti Suomen eri alueita; sen vahvuus on nimenomaan siinä, että saamme näkemyksiä ja arvokasta tietoa valtakunnallisesti.

Mikä mättää?

Ollessani puoluehallituksessa jäsenenä/varajäsenenä 2018–2019 en juurikaan muista, että keskusteluissa olisi sivuttu puoluevaltuuston linjauksia – ei siksi etteikö puoluevaltuuston puheenjohtaja olisi niitä esitellyt, vaan koska pääpaino oli yleensä päivänpolitiikassa, ministereiden esityksissä ja työryhmien linjauksissa. Puoluevaltuusto on kuitenkin ylintä päätösvaltaa puoluekokousten välillä käyttävä toimielin, ja sen linjauksien tulee olla ohjelmatyön perustana. Puoluevaltuuston jäsenet ovat omien alueidensa aktiiveja, joiden asiantuntemusta ja aktiivisuutta ei kannata heittää hukkaan. Valiokuntatyöskentelyä tulisi hyödyntää myös vuosikokousten välillä.

Puoluevaltuuston koko

Mielestäni koko on sopiva.

Mieleen painunut muisto

Olen seurannut puoluevaltuuston kokouksia puoluehallituksen edustajana, mikä on tietysti vähän erilainen rooli, mutta mieleenpainuvinta kokonaisuudessaan on ollut me-henki, tunne siitä että kaikista erilaisista lähtökohdista, alueista ja mielipiteistä huolimatta me olemme yhtä Keskustaperhettä.