Talouspolitiikan arviointineuvosto Keskustan kannalla: Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Niitä on jo tehty palveluverkkoa karsimalla ja henkilöstöä vähentämällä. Joillakin hyvinvointialueilla käydään jo jopa kuudetta kierrosta YT-neuvotteluita!

Keskusta on esittänyt aluevaaliohjelmassaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseksi vuoden 2028 loppuun asti. Myös arviointineuvoston mielestä palveluiden turvaamisen kannalta olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille. Talouspolitiikan arviointineuvosto suositteleekin tilapäisen lisäjouston tarjoamista hyvinvointialueille, sillä suuret menoleikkaukset voivat vaarantaa palvelut. Tilapäinen lisäjousto voi auttaa ilman, että valtion rahoitusta tarvitsee lisätä pitkällä aikavälillä.

Arviointineuvoston mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen onnistumista ei ole perusteltua arvioida vain toteutuneen menokasvun perusteella. Menojen kasvun ja alijäämien taustalla on hyvinvointialueista riippumattomia syitä, kuten inflaation kiihtyminen ja palkkojen suhteellisen nopea nousu, joista keskustakin on hallitusta muistuttanut. Uudistuksen arviointi edellyttääkin pidempiaikaista kehityksen seurantaa sekä talous- ja hyvinvointivaikutusten laajempaa tarkastelua. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on oivallisesti todennutkin:

”Sotea pitää korjata ja parantaa. Ei särkeä eikä hajottaa!”

Tämän takana seisomme.

Vaikeudet lääkäreiden rekrytoinneissa saattavat olla arviointineuvoston mielestä merkittävin yksittäinen este riittävien terveydenhuoltopalvelujen turvaamiselle. Tästäkin olemme keskustassa puhuneet.

Hallituksen päätös korottaa korvauksia yksityisten lääkäripalvelujen käytössä ei arviointineuvoston mielestä välttämättä helpota ongelmaa, sillä se todennäköisesti lisä lääkärien kysyntää yksityisellä sektorilla. Ratkaisuiksi arviointineuvostosta ehdotetaan lääkäreiden työpanoksen parempaa kohdentamista, lääkärikoulutuksen kasvattamista ja ulkomaisten osaajien houkuttelua.

Keskusta lisää tähän päälle vielä aluevaaliohjelmansa tavoitteet panostaa hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin, madaltamalla eläkeikäisten työelämään osallistumisen kynnystä sekä lisäämällä lääkäriopiskelijoiden harjoittelua hyvinvointialueiden toimipisteissä yksityisten lääkäriasemien sijaan.

Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävänä on arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta, niiden saavuttamista ja valittujen keinojen tarkoituksenmukaisuutta sekä talouspolitiikan eri osa-alueiden yhteensovittamista ja kytkentöjä yhteiskuntapolitiikan muihin osa-alueisiin. Neuvosto arvioi talouspolitiikan onnistumista erityisesti taloudellisen kasvun ja vakauden, työllisyyden ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden kannalta.

Neuvosto on itsenäinen ja koostuu tiedeyhteisön jäsenistä. Neuvoston jäsenet nimittää hallitus taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian esityksestä.

Hallituksen kannattaisi nyt kuulla neuvoston asiantuntijoita, jotka se on itse nimennyt, jos Keskustan puhe ei jostain syystä kuulu.

Tutustu arviointineuvoston raporttiin tästä.

Lue myös Antti Kaikkosen kommentit tästä.