Kasvuriihi vai velankasvuriihi?
Keskustan kysymys: Kasvuriihi vai velankasvuriihi?
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli arvosteli eduskunnan kyselytunnilla hallitusta siitä, että sen kehysriihessä päättämät veroalennukset eivät auta pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
– Yhteisöveron alennuksesta yli puolet kohdistuu suuryrityksille, joita on kaikista yrityksistä noin 0,1 prosenttia eli tuhannesosa yrityksistä. Eikö nyt olisi kasvun kannalta viisasta parantaa kotitalousvähennystä, Kalli kysyi valtionvarainministeriltä.
Keskustan Markku Siponen huomautti, että hallituksen puoliväliriihipaketin jälkeen ennakoidaan, että Suomi velkaantuu vuosikymmenen lopulla 12,6 miljardia euroa vuodessa.
– Vastaako tämä syvenevä velkakierre käsitystänne velaksi elämisen lopettamisesta, Siponen tiedusteli pääministeriltä.
Keskustalaiset antoivat hallitukselle kiitosta siitä, että tuloverotusta lasketaan. Hallituksen kaavailut kiinteistöveron kolminkertaistamisesta sen sijaan saivat Keskustalta täystyrmäyksen.
– Meillä on paljon perheitä, jotka maksavat omakotitalostaan tuhat euroa kiinteistöveroa. Tulevaisuudessa se olisi 3000 euroa. Onko tämä teidän mielestänne kohtuullista, Markus Lohi kysyi pääministeriltä.
Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi huolestui, että hallituksen koulutusleikkaukset vähentävät Suomesta tulevaisuuden osaavia työntekijöitä.
– Leikkaamalla kuntien valtionosuuksista te heikennätte kuntien edellytyksiä järjestää varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Arvoisa pääministeri, mistä osaajat löytyvät yrityksille tulevaisuudessa?
Ministerit vakuuttivat vastauksissaan, että nyt päätetyt kasvutoimet tepsivät ja talouden suunta kääntyy. Uskoo, kun näkee.
Sauli Tervaniemi
Kasvun eväät vai velkabileet; mitä hallituksen linjauksista jää käteen?
Avainkysymys kuuluu: palauttavatko hallituksen puoliväliriihen päätökset ihmisten ja yritysten luottamuksen tulevaisuuteen? Lähteekö talous rivakkaan kasvuun? Haluttaisi uskoa, että näin kävisi. Sitä tarvittaisiin isänmaan vuoksi.
Perussuomalainen valtiovarainministeri ei itse vaikuta uskovan hallituksen reseptiin. Kun kasvun kaava on hukassa, hän on jo maalannut , että seuraavalla vaalikaudella tarvitaan uudet 9 miljardin euron sopeutukset.
Niin retuperällä valtiontalous tulee olemaan tämän vaalikauden päätteeksi.
Riskinä on, että kokoomuslaisen pääministerin johdolla hallitus valitsi kehysriihessä rahaa jakavan vaalijunan, jonka velkaveturi kiihdyttää kohti vuoden 2027 kevättä.
Samalla velkajunalla pääministeri pääseekin vaalien jälkeen poistumaan virka-asunnoltaan Kesärannasta tunnissa Turkuun.
Vielä vuosi sitten kokoomus-perussuomalainen hallitus esiintyi pontevana talouskurin vaalijana. EU:n tarkkailuluokalle joutumisen pelossa hallitus teki jopa kesken vuoden jättimäisen arvonlisäveron korotuksen.
Tätä veronkorotusten linjaa jatkettiin vuodenvaihteessa, kun vuorossa oli alemman ALV-kannan kiristys. Lisäksi hallitus kohdisti poikkeuksellisen rajut leikkaukset kotitalousvähennykseen.
Vain kuukausi sitten hallitus ilmoitti uusista lisäleikkauksista, jotka kohdistuivat vanhusten, vammaisten ja lastensuojelun sosiaalipalveluihin.
Viikon kehysriihessä velkapeikko oli yhtäkkiä unohdettu. Kokoomusjohtoinen hallitus teki täyskäännöksen politiikassaan: velkahana avattiin ja veronalennusbileet käynnistettiin. Talousvastuu lensi roskakoriin. Tilalle otettiin omille eturyhmille suunnattu jakopolitiikka veronalennusten muodossa.
Positiivista on toki se, että hallitus myönsi aiemman veronkorotuslinjansa epäonnistuneen. Sen seurauksena keskituloisen palkansaajan verotus ehti nousta jo korkeimpiin lukemiin kymmeneen vuoteen.
Suurituloiset hyötyvät
Hallituksen veropolitiikka kohdistuu nyt eri tavalla kuin aiemmat keskiluokkaa kurjistaneet veronkorotukset. Hallituksen verojuhlista hyötyvät nyt erityisesti suuryritykset ja suurituloiset. Näiden varaan lasketaan talouskasvun käynnistyminen.
Ansiotuloverotuksessa kevennykset painottuvat yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Lisätulojen kireä verotus on Suomessa ongelma, mutta hallituksesta poiketen moni muu kantaa huolta myös tavallisen keskituloisen, kuten sairaanhoitajan ja rakennusmiehen, korkeasta marginaaliverosta.
Vaikka myös keski- ja pienituloisten palkansaajien verotusta kevennetään, monilta työhuonevähennyksen ja ammattiyhdistyksen jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistaminen vesittää veronalennusten hyödyt.
Työhuonevähennystä on saanut lähes 400 000 henkilöä, joista 300 000 täyttä 960 euron vähennystä.
Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun vähennysoikeuden poisto tuntuu erityisesti julkisen sektorin työllisten ja naisten kukkarossa, joilla järjestäytymisaste on keskimääräistä korkeampi. Joillakin palkansaajilla kokonaisverotus jopa kiristyy.
Myös opettajat häviävät tässä pelissä
Yksi kehysriihen häviäjistä on opettajat. Heistä moni kuuluu ammattiliittoon ja hyödyntää myös työhuonevähennystä, joten verotuksessa ei käynyt kovinkaan hyvin. Lisäksi aiempien ammattikoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, ammattikorkeakouluihin ja aikuiskoulutustuen säästöpäätösten sekä palkkakuoppalain jatkeeksi nyt leikataan yleisesti myös korkeakoulujen rahoitusta sekä kuntien valtionosuuksia.
Viimeksi mainittu tarkoittaa todellisuudessa säästöjä varhaiskasvatukseen ja peruskouluihin sekä korotuspainetta kuntien verotukseen. Tulevaisuuden kasvulta syödään eväitä osaamispääomasta leikkaamalla.
Yksi tuhannesta yrityksestä hyötyy, pienyrittäjät eivät
Yrityspuolella hallituksen yhteisöveron alennuksesta noin 57 prosenttia kohdistuu suuryrityksiin, joita on vain tuhannesosa kaikista yrityksistä. Monet yksinyrittäjät, pienyrittäjät sekä maatalousyrittäjät eivät hyödy yhteisöveron kevennyksestä lainkaan, koska veroale koskee vain osakeyhtiöitä.
Hallitus jätti huomioimatta muita yrittäjiä auttavan yrittäjävähennyksen noston. Kataisen hallitus teki aikanaan saman tempun. Tarvittiin pääministeriksi keskustalainen Sipilä, jonka aikana yrittäjävähennys otettiin käyttöön.
Hallituksen verotoimet lisäävät staattisesti laskien valtion velkaa noin miljardilla eurolla vuodessa, vaikka julkista taloutta toisaalta sopeutetaan. Hallituksen laskelmat nojaavat epävarmoihin oletuksiin verotulojen epäsuorasta kasvusta, mutta todellisuudessa velkakuormaa piilotellaan tyhjentämällä valtion eläkerahastoa kertaluontoisesti vaalivuonna.
Puolustusmenojen kasvattaminen on perusteltua, mutta senkin osalta Orpon hallitus siirsi rahoituksen seuraavan hallituksen harteille.
Tuomas Vanhanen
Hallitus teki liikenneasioissa näköalattoman vaalibudjetin
Hallituksen puoliväliriihen päätöksiä liikenneväyläpolitiikassa voidaan luonnehtia vaalibudjetiksi, josta puuttuu tulevaisuuden visio. Ministerin kotipaikka näyttäisi olevan voimakkain vipu päätetyille uusille hankkeille; näyttää, että oli pakko keksiä jotakin vaalikauden kahdelle viimeiselle vuodelle.
Jotta hallitus pystyisi käynnistämään vaalikauden loppupuoliskolla edes joitakin uusia liikennehankkeita, se päätti kasvattaa investointiohjelmaansa 300 miljoonalla eurolla.
Ongelma tulee siitä, että hallitus on leikannut koko vaalikauden pitkäjänteistä väylärahoitusta ja korvannut sitä aikeilla myydä yli neljällä miljardilla eurolla valtion tuottavaa omaisuutta. Hallitus on jo osoittanut valmiutensa myydä jopa Suomen lentokentistä huolehtivaa Finaviaa, Postia ja VR:ää. Siis Suomen kannalta elintärkeää perusinfraa.
Valtion omaisuuden myyntituloilla on tarkoitus rahoittaa myös Turun tunnin junan miljardihanketta, johon sisältyy valtava kustannusten nousun riski. Osakaskuntien päätöksiä odotellessa pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei halunnut puhua lempihankkeestaan sanallakaan puoliväliriihen tiedotustilaisuudesta.
Sen sijaan hallitus ei osoittanut aitoa mielenkiintoa toimivien laajakaistaverkkojen varmistamiseksi koko Suomessa. Jotta ihmisillä olisi mahdollisuus edes soittaa puhelimella kotoaan puhumattakaan, että he voisivat käyttää digitaalisia palveluja, joita hallitus aikoo edistää.
Puoliväliriihen päätöksistä puuttuvat kirjaukset myös hallitusohjelmassa luvatusta junakalustoyhtiöstä, jolla raideliikennepalveluja voisivat Suomessa tarjota myös muut liikennöitsijät. Jotta junaliikennettä saataisiin muuallekin kuin VR:n haluamiin paikkoihin.
Hallituksen investointiohjelmasta ei löytynyt lainkaan rahoitusta pienemmille, mutta tärkeille alueellisille tulevaisuuden hankkeille. Yksi tällainen olisi ollut henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Suomen puolelta Haaparannan kautta Ruotsiin. Siihen olisi tarvittu käynnistysrahaa.
Timo Portaankorva
Kuntatalouden sumu sakeni Orpon-Purran päätöksillä
Keskusta ei niele sitä, että pääministeri- ja kuntaministeripuolue kokoomus ajaa asumisen, palveluiden ja päätöksenteon keskittämistä vauhdittavaa politiikkaa. Tämä ei ole sattumaa ja oli ennalta arvattavissa.
Keskusta on vakuuttunut siitä, että Suomen talouden kuntoon laittaminen edellyttää koko Suomen elinvoimasta huolehtimista.
Valtiontalouden surkea tilanne yhdistettynä suuren mittaluokan veronalennuksiin johti hallituksen kehysriihessä siihen, että hallituksen leikkaussakset osuvat taas johonkin. Jo nyt voidaan varmuudella sanoa, että ainakin kuntien lapsiperheet joutuvat tämän kokemaan.
Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia 75 miljoonalla eurolla ja kaiken päälle ei näytä korvaavan kunnille aiheuttamiaan verotulomenetyksiä. Sen sijaan hallitus olisi valmis korottamaan omakotitaloasujan kiinteistöveron jopa kolminkertaiseksi verrattuna nykyiseen.
Tästä seuraa varmasti, että hallitus on pakottamassa juuri vaaleissa valitut uudet kuntapäättäjät jo ensin syksynä korottamaan kunnallisveroja ja kiinteistöveroja tai leikkaamaan palveluista.
Hallitus laittaa kunnissa asuvat lapsiperheet kärsijöiksi. Suurimmat leikkaukset osuisivat erityisesti lasten, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluihin.
Hallituskausi on jo puolivälissä, mutta kaikki hallitusohjelmassa kunnille luvatut uudistukset ovat tekemättä. Keskeisimpinä kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja normien purkaminen.
Timo Portaankorva
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
