Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kokkolassa 21.8.

(muutosvarauksin)

Hyvät keskustalaiset ja kokousvieraat,

Tervetuloa Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Kokkolaan.

Tämä viikko on pysäyttänyt meidät kaikki.

SDP:n nuoren ensimmäisen kauden kansanedustajan Eemeli Peltosen äkillinen, järkyttävä menehtyminen muistuttaa elämän rajallisuudesta ja arvaamattomuudesta.

Siitä, miten kaikki voi silmänräpäyksessä olla toisin.

Keskustan eduskuntaryhmä esittää Eemeli Peltosen omaisille ja läheisille lämpimimmät osanottomme ja toivotamme valtavasti voimia tuleviin päiviin.

Politiikkaan kuuluu, että asioista otetaan yhteen väliin tiukastikin. Eduskunta on ainutlaatuinen ja arvokas työpaikka, mutta pohjimmiltaan työyhteisö siinä missä muutkin. Ja lopulta me kansanedustajat puolueesta riippumatta olemme ihmisiä, iloinemme ja suruinemme.

Suru-uutiset laittavat asioita mittasuhteisiin.

Me päättäjät voisimme varmasti olla vielä enemmän ihmisiä toisillemme myös silloin, kun olemme eri mieltä. Koittaa tulla toista vastaan, koska Suomi ja ratkaistavat asiat ovat yhteisiä.

Pari piirua inhimillisyyttä lisää politiikkaan ei ylipäätään olisi pahitteeksi.

Sanon tämän muistutuksen erityisesti omalle puolueellemme ja henkilökohtaisesti itselleni.

Arvoisa kokousväki,

Työnteko ja tavallisen arjen jatkaminen ovat useimmiten parasta lääkettä, kun elämä koettelee.

Töitä me olemme myös tänään tänne Kokkolaan kokoontuneet tekemään. Töitä Suomen ja paremman tulevaisuuden puolesta.

Kokkolan vaakunassa komeilee tervatynnyri. Täältä laivattiin aikanaan tervaa tynnyreittäin maailmalle. Terva toi tuloja ja töitä.

Ihmisillä oli maahenkeä. Vauraus tuli omasta maasta, omalla hiellä.

Tervatynnyri on oiva symboli sille, millä Suomi on aina pärjännyt. Vientituotteilla globaaleille maailmanmarkkinoille. Puulaivojen aikana ne tuotteet olivat tynnyreitä täynnä tervaa. Myöhemmin vaikkapa laivoja ja kännyköitä.

Nyt Kokkolassa tehdään esimerkiksi vetyä ja hiiltä ilman päästöjä. Kun sähköauton akku sen seurauksena kestää paremmin Amerikassa, kassa kilisee kotimaassa.

Kokkolan historiaan liittyy myös henkilö, joka sopii näihin päiviin ja käsittelemiimme kysymyksiin erinomaisesti. Pappi Anders ”Antti” Chydenius. Chydenius toi 1700-luvun Ruotsi-Suomeen silloin mullistavan ajatuksen, että taloudellinen menestys syntyy enemmän vapaakaupasta ja kilpailusta kuin sääntelystä ja tullimuureista.

Niin sanotun maakuntien Suomen elämän ehto on maailmantalouteen kytkeytyminen ja vapaakauppa. Se on välttämätöntä myös Suomen kasvukeskusten kuluttajille.

Uskonpa, että myös yhdysvaltalaisen yrityksen ja kuluttajan etu olisi laillisuuteen ja yhteistyöhön perustuva vapaakauppa tullien sijaan.

Hyvät kuulijat,

Kassankilinää Suomi nyt talouden puolesta tarvitsee. Muuten tästä ei selvitä.

Uusi nousu ei tule yhdestä uudesta Nokiasta, koska sellaista ei ole. Uusi nousu tulee pienemmistä ja vähän isommista yrityksistä kautta maan.

Näihin yrityksiin työpaikat tulevat, jos tulevat.

Suomea kiertäessä huomaa, että etenkin eri alojen pien- ja yksinyrittäjissä on tämän päivän maahenkeä.

Kykyä luoda uusia tervatynnyreitä esimerkiksi kotimaisista luonnonvaroista. Uskoa tulevaisuuteen. Isänmaallista vastuuta kotiseudusta ja sen ihmisistä.

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pitää tukea kasvamaan, investoimaan ja työllistämään. Murtautumaan maailmalle.

Siksi me Keskustassa tekisimme yhteisöveroon isomman reformin. Verottaisimme yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia.

Parantaisimme yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä. Toteuttaisimme investointihyvityksen verotuksessa pienemmille yrityksille.

Emme leikkaisi koulutuksesta. Yritykset eri puolilla Suomea tarvitsevat osaavia työntekijöitä mahdollisimman läheltä. Ammattimiehiä ja -naisia.

Talouden kasvu, tavallisten yritysten pärjääminen ja työpaikat ovat lopulta kestävin ratkaisu myös velkaan.

Ne ovat ratkaisu – tai ainakin pääosa ratkaisua – myös muihin isoihin asioihin.

Vanhustenhoivan, terveydenhoidon, koulutuksen ja muiden lähi- ja peruspalvelujen pelastamiseen. Ja Suomen varustautumiseen.

Suomen talous tarvitsee kasvua. Se on mahdollista, mutta edellyttää rohkeita uudistuksia. Jos saisimme nostettua kasvua yhden prosenttiyksikön ennustettua enemmän neljän vuoden ajan – eli tuplattua kasvun – kansantaloutemme olisi 12 miljardia euroa suurempi. Julkinen talous vahvistuisi viidellä miljardilla.

Yksi suurimmista kriiseistä on rakennusalalla. Lama on pahin sitten 1990-luvun. Ihmiset eivät uskalla enää hankkia omaa kotia, ja seurauksena on konkursseja ja työttömyyttä. Hallitus katsoo sivusta, mutta me Keskustassa emme voi tyytyä tähän.

Tarvitaan toimenpiteitä. Niitä tarvitaan nyt. Esitän nyt pakettia rakennusalan nousulle. Kuusi selkeää toimenpidettä:

1. Asuntoreformi: luodaan tavallisille suomalaisille, myös nuorille sekä pieni- ja keskituloisille, uusi polku vuokralta omaan kotiin vahvistamalla valtion takauksia oman asunnon hankinnassa.

2. ARA-rakentamisen välimalli: houkutellaan uusia toimijoita, kuten eläkeyhtiöitä, rakentamaan vuokra-asuntoja, kuten Finanssikriisin aikana vuonna 2009 tehtiin. Tällä saataisiin nytkin liikkeelle tuhansia asuntoja.

3. Korjausohjelma: budjetin esityksiä uudelleen kohdentamalla panostetaan homekoulujen, rautateiden ja maanteiden kunnostamiseen koko maassa.

4. Kotitalousvähennys: palautetaan aiemmat ehdot ja tuplataan yksinelävien vähennysoikeus.

5. Uusi julkinen rahoitusyhtiö pk-yrityksille: luodaan uusi takausjärjestelmä, jotta hyvät investoinnit eivät pysähdy rahoituksen puutteeseen, jonka kilpailun vähäisyys ja pankkisektorin sääntely ovat saaneet aikaan.

6. Lupabyrokratian karsiminen: ethdään luvituksesta Suomen uusi kilpailuetu, joka vauhdittaa investointeja. Takuu asioiden käsittelyyn ja nopeammat prosessit.

Näillä ratkaisuilla saamme rakennusalan jaloilleen, yritykset pystyvät työllistämään ja vauhditamme koko kansantalouden kasvua. Ihmisten tulevaisuuden uskon vahvistaminen useilla konkreettisilla toimilla on tie, jonka avulla talouskasvun tuplaaminen on mahdollista.

Arvoisa Orpon hallitus – saa suorittaa!

Hyvät kuulijat,

Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Kysymysten kysymys on, minkä porukan toimesta ja kenen johdolla suunta muuttuu.

Nykyiset hallituspuolueet ovat näyttönsä antaneet. Maa tarpoo lamassa. Talouden kasvua ei näy.

Kesällä työttömyys paheni Euroopan toiseksi ankarimmaksi. Yli 330 000 ihmisen työttömyys on kansallinen hätätila.

Salkkumiehet laskivat Suomen luottoluokitusta, koska velka ei ole hallinnassa.

Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan epäonnistumisesta kertoo myös ajautuminen jälleen uusiin leikkauksiin.

Tilanne on vakava. Vaalikautta on vielä jäljellä ja hallituksella on vielä mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, joilla Suomen kurssia korjataan.

Keskusta on ollut ja on edelleen valmis yhteistyöhön. Istumme vaikka huomenna alas, jotta käänne parempaan saadaan alulle. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että suunnanmuutos jää uuden hallituksen tehtäväksi.

Tärkeintä aina ja etenkin nyt on pitää Suomi turvassa. Siksi Keskusta oppositiosta tuki yksimielisesti sekä rajaturvallisuuslain jatkamista että irtautumista Ottawan sopimuksesta ja jalkaväkimiinojen palauttamista.

Meidän ajattelussamme Suomen saaminen nousuun lähtee siitä, että päätöksenteossa asetetaan tavalliset, työssäkäyvät ihmiset etusijalle. Nämä suomalaiset pitävät tätä maata pystyssä työllään ja yrittämisellään.

Siksi me alentaisimme nimenomaan keskituloisten verotusta, etenkin kun heidän verotuksensa on kireintä kymmeneen vuoteen. Tekisimme myös perhe-etuuksista asteittain verottomia. Kun kodeissa ja työpaikoilla pärjätään, Suomi pärjää.

Hyvät keskustalaiset,

Väärä suunta Suomelle olisi leikkaus- ja veronkorotuskierteen jatkuminen. Niitäkin joudutaan tässä tilanteessa tekemään, mutta vain talouden kestävä kasvu tuo kovaa maata jalkojen alle.

Keskusta uskoo, että Suomi nousee koko maan voimin.

Pääministeri on maan tärkein vallankäyttäjä. Siksi pääministeriehdokkaita pitää läpivalaista huolella. Antti Kaikkosen näyttöjä ovat hävittäjähankinta ja Suomen vieminen Natoon. Ne ovat melkoisia meriittejä.

Suomalaiset arvioivat hänet vastikään pätevimmäksi, asiallisimmaksi, yhteistyökykyisimmäksi ja luotettavimmaksi puolueiden puheenjohtajien joukosta.

Uskallan väittää ja väitteelleni on kiistattomat perustelut:

Antti Kaikkonen on paras henkilö Suomen seuraavaksi pääministeriksi!

Suomen selviytyminen vaatii asioista sopimista, yhteistyötä ja luottamuksen palauttamista.

Tulevina vuosina pitää pystyä rakentamaan yhteinen näkemys yli hallitus-oppositiorajan ja yli puoluerajojen ja tekemään sen mukaiset päätökset.

Uudistukset pitää tehdä niin, että jokainen suomalainen ja koko maa reunoja myöten pidetään mukana.

Näin toimimalla isänmaan parhaat päivät ovat vielä edessä. Näin toimimalla voidaan palauttaa tulevaisuuden toivo ja turvallisuuden tunne, jotka nyt horjuvat.

Pahinta osattomuutta nimittäin on toivon katoaminen ja unelmien kuoleminen. Se, että ei osata enää odottaa mitään parempaa.

Mutta nyt saatte jotakin parempaa:

Päästän ääneen Antin, suomalaisten suosituimman kesäkaveri-Antin, Kasvu-Kaikkosen.

Ole hyvä kaima!