– Suomi rämpii lamassa ja työttömyydessä, ja hallitus riitelee kaksi päivää siitä, onko jokainen ihminen saman arvoinen. Kekkonen nimitti hätätilahallituksen, kun maassa oli yli 60 000 työtöntä, Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuomas Kettunen latasi eduskunnan kyselytunnilla.
Hän totesi vakavinta olevan, että näkymää paremmasta ei ole.
– Pääministeri, milloin te tulette samaan todellisuuteen suomalaisten kanssa, lopetatte suhdanteiden syyttämisen ja alatte tehdä jotain?
Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen jatkoi aiheesta:
– Keskusta on esittänyt kymmeniä, itse asiassa yli 50 keinoa, joilla kasvu voitaisiin saada käyntiin ja talouskasvu tuplattua. Kysyn nyt, kun ollaan näin syvällä suossa: voisitteko te nyt ottaa edes jonkun keskustan keinon käyttöön?
Markus Lohi muistutti, että talous on numeroiden lisäksi myös tunnetta.
– Budjettiriihen tuloksia voidaan arvioida euromääräisesti, sitä voidaan myös arvioida sen mukaan, minkälainen viesti ja tunne kansalaisille jäi tästä kokonaisuudesta, tästä prosessista, mikä käytiin tulevan vuoden budjetin osalta. Lisäsikö tämä suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen, omaan talouteen ja suomalaisten yritysten luottamusta tulevaisuuteen?
Mika Lintilä peräänkuulutti pitkäjänteistä, kaikkien puolueiden yhteistä näkymää talouden hoitoon.
– Yrityksille tällainen neljän vuoden hallitussykli on aivan liian lyhyt. Yritykset ja kansalaiset odottavat meiltä ennustettavuutta, uskottavuutta politiikassa, luottamusta.
Hilkka Kemppi ilmaisi vielä keskustalaisten huolen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteesta.
– Nuorten työllistämisseteli on myönteistä ja hyvä päätös, mutta kuten kuvasitte, se auttaa muutamaa tuhatta nuorta. Nuoria on kuitenkin työttömänä 42 000 ja pitkäaikaistyöttömiä monin verroin, Kemppi sanoi.
Hän totesi, että Keskusta palauttaisi työttömille työttömyysturvan suojaosan. Se olisi yksi ratkaisu pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseen. Keskustalaisten mielestä osa-aikaistakin työtä pitää arvostaa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen vertasi Suomen uuden kasvun luomista ryhmän kesäkokouspaikan Kokkolan historiaan liittyviin tervatynnyreihin.
– Maakuntien Suomen elämän ehto on maailmantalouteen kytkeytyminen ja vapaakauppa. Suomea kiertäessä huomaa, että etenkin eri alojen pien- ja yksinyrittäjissä on tämän päivän maahenkeä. Kykyä luoda uusia tervatynnyreitä esimerkiksi kotimaisista luonnonvaroista.
Kurvinen muistutti, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä pitää tukea kasvamaan, investoimaan ja työllistämään. Murtautumaan maailmalle.
Kurvinen totesi, että Keskusta uudistaisi yritysverotusta verottamalla vähemmän yrityksen sisään jätettäviä voittoja kuin ulos jaettavia. Lisäksi halutaan parantaa yrittäjä- ja kotitalousvähennystä.
– Talouden kasvu, tavallisten yritysten pärjääminen ja työpaikat ovat lopulta kestävin ratkaisu myös velkaan, Kurvinen huomautti.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen muistutti, että Suomi nousee suosta vain niin, että koko maan voimavarat otetaan käyttöön Hangosta Utsjoelle ja Ilomantsista Vaasaan. Hän kertasi Keskustan ratkaisuja.
– Kannustaisimme alimman eläkeiän saavuttaneita jatkamaan työelämässä eläkkeelle siirtymisen sijaan. Kokemusta on syytä arvostaa työelämässä. Kannusteeksi antaisimme tuntuvan tuloveronalennuksen. Auttaisimme yksinyrittäjiä, mikroyrittäjiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Toteuttaisimme investointien verohyvityksen myös pienemmille yrityksille.
Kaikkonen myös huomautti puheessaan, että koulutusta ja osaamista on tuettava. Siksi pitää muistaa myös ylikuormitettuja opettajia.
Kaikkonen totesi puheensa lopuksi, että Keskustan tavoite on nyt selkeä.
– Tavoite on kristallinkirkas – vuoden 2027 eduskuntavaalit ja siellä sellainen tulos, jolla Suomen suunta muuttuu kohti parempaa. Vastaus löytyy katsomalla keskelle ja eteenpäin.
Lue Antti Kurvisen koko puhe alta:
Kurvinen_edk-ryhmän-kesäkokous_Kokkola_2025-08-21
Lue Antti Kaikkosen koko puhe alta:
Kaikkonen_ek-ryhmä-kesäkokous_Kokkola_2025-08-21
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen.
– Meidän pitää saada ihmisille töitä ja talous kasvuun, pelastaa vanhus-, terveys- ja koulupalvelut sekä helpottaa tavallisten suomalaisten arjessa pärjäämistä. Valitettavasti käännettä parempaan ei edelleenkään tullut. Sama meno – kurjuuden kierre – jatkuu, Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo.
Vakavinta Kaikkosen mukaan on hallituksen tekemättömyys pahenevan työttömyyden kanssa. Ilman töitä on jo yli 330 000 ihmistä.
– Nyt jos koskaan olisi pitänyt kääntää kaikki kivet työttömyyden nujertamiseksi ja luoda näin koteihin ja työpaikoille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Talouden kasvu ja työpaikat ovat kestävin ratkaisu myös velkaan.
– Sen sijaan jouduimme todistamaan arvotonta näytelmää asiasta, jonka pitäisi olla sanomattakin selvä: että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Suomalaiset ja Suomi ansaitsevat parempaa.
Sinetti hallituksen epäonnistumiselle
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen pitää budjettiriihtä lopullisena sinettinä hallituksen epäonnistumiselle.
– Euroopan toiseksi ankarin työttömyys, Suomen luottoluokituksen laskeminen tai se, että ihmiset eivät saa hoitoa ja rahat eivät meinaa arjessa riittää, ovat tosiasioita, joita ei voi paeta. Vastuu on aina kulloisellakin hallituksella ja lopulta pääministeripuolueella.
– Johtajuutta joko on tai ei ole. Nyt ihmisten arjen ja Suomen oikeat ongelmat jäivät vaille ratkaisuja. Maan asioiden hoitamisesta tuli sirkusta ja hallitus pääministeriä myöten joutui naurunalaiseksi, vaikka siihen olisi näissä oloissa kaikkein vähiten varaa. Mitä virkaa on hallituksella, jolta on mennyt sisäinen luottamus ja ulkoinen toimintakyky ja jota pidetään pystyssä vain pystyssä pysymisen vuoksi?