Keskusta haluaa ihmisille töitä
Nuorille töitä, Keskusta vaati kyselytunnilla
Keskusta kysyi eduskunnan suullisella kyselytunnilla torstaina hallitukselta, mitä se aikoo tehdä tuntuvasti pahentuneelle nuorten työttömyydelle.
Kansanedustaja Olga Oinas-Panuma muistutti, että kymmeniä tuhansia nuoria on työttömänä. Hän esitti ratkaisuiksi esimerkiksi työnantajamaksujen keventämistä ja työttömyysturvan suojaosan palauttamista, jotta palkkaamisen kynnys olisi matalampi ja työnteko kannattaisi myös työttömänä ollessa.
Kansanedustaja Hannu Hoskonen tähdensi, että pienet ja keskisuuret yritykset eri puolilla Suomea ovat usein nuorten ensimmäisiä työpaikkoja. Hänen mukaansa pienempien yritysten toimintaedellytysten parantaminen on tärkeää myös nuorten työttömyyden helpottamiseksi.
Kansanedustaja Markku Siponen sanoi, että yhä useampi opiskeluista valmistuva nuori pelkää työttömyyttä. Siposen mukaan on tärkeää, että nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamisen ohella huolehditaan myös esimerkiksi mielenterveyspalveluista, jotta tukea tarvitsevat nuoret saavat myös oikea-aikaista apua.
Matti Mönttinen
Työttömyyskriisi pitää selättää
Suomi on ajautunut työttömyyskriisiin, mutta pääministeri Orpo tuntuu erkaantuneen tavallisten ihmisten arjesta.
Hänen mukaansa työllisyys paranee.
Todellisuudessa noin 340 000 ihmistä eli joka kahdeksas työvoimaan kuuluva on työttömänä.
Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys pahenevat. Harvoja avoimia työpaikkoja hakevat sadat ja sadat ihmiset.
Alueittain työttömyys on korkealla esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Hallitus lupasi suomalaisille 100 000 työllistä lisää. Sen sijaan työttömiä on tullut ainakin 60 000 lisää.
Budjettiriihen hallitus käytti siitä riitelemiseen, onko jokainen ihminen samanarvoinen. Jalkoihin jäivät työttömyys ja muut arjen asiat.
Käännettä parempaan ei näy. Vastikään Elinkeinoelämän tutkimuslaitos alensi ennustettaan Suomen talouden kehityksestä.
Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Keskustalle työttömyys on hätätila, jonka selättämiseksi pitää kääntää kaikki kivet.
Pääosa ratkaisua on talouden saaminen kasvuun. Keskustan mielestä tavoitteena pitää vähintään olla talouden kasvun tuplaaminen ennustetusta.
Koko maahan tarvitaan lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Suomalaisille pitää luoda parempia työllistämis- ja työllistymismahdollisuuksia.
Työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Nyt kiireellisintä on helpottaa niiden rahoituksen saamista.
Keskusta esittää myös investointihyvitystä pienemmille yrityksille sekä yrittäjä- ja kotitalousvähennyksien parantamista. Yrityksen sisään jätettäviä voittoja verottaisimme vähemmän.
Tuloveronalennukset Keskusta kohdistaisi voimallisemmin keski- ja pienituloisille. Näin saataisiin kotimaista kulutusta liikkeelle, ihmisille töitä ja Suomeen talouteen vauhtia.
Tarvitaan myös täsmätoimia ja aktiivista työvoimapolitiikkaa.
Pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseksi Keskusta esittää esimerkiksi työnantajamaksujen keventämistä ja työttömyysturvan suojaosan palauttamista.
Matti Mönttinen
Pienikin kunta voi olla elinvoimainen
Konsulttiyhtiö MDI maalaili synkkiä kuvia suomalaisen kuntakentän ylle. Tulevaisuudessa Suomessa vain kolme kaupunkia kasvaisi ja puolet kunnista olisi ajautunut umpikujaan.
Innokkaimmat keskittäjät kokoomuksesta ehtivätkin julistamaan, että Suomessa saisi olla vain yli 100 000 asukaan kuntia. No, hölmöjä esittämällä saa oman nimensä lehteen.
Vaikka tilanne kunnilla on haastava, niin hätä ei ole tämän näköinen. Tuomiopäivän pasuunoita on töräytelty kunnille jo 50 vuotta. Alhaiseen syntyvyyteen ja väestön ikääntymiseen liittyvät haasteet ovat olleet tiedossa jo kauan.
Kunta ei ole tilastonumero. Se on ihmisten yhteisö. Kunnissa elinvoima kumpuaa aktiivisista kuntalaisista ja vireästä yritystoiminnasta. Yksikään tehty tutkimus ei ole pystynyt kertomaan kuntien oikeaa lukumäärää tai minimiasukasvaatimusta.
Siksi kuntien elinvoimaa ei voida mitata väkimäärän kasvulla tai kunnan koolla, kuten konsulttiyhtiö nyt teki. Väestön väheneminenkään ei johda automaattisesti kunnan elinvoiman hiipumiseen.
Kunnallinen itsehallinto on ollut voimavara selviytyä kaikenlaisista kriiseistä. Se on kuntien asukkaiden valtaa. Kunnissa tiedetään varmasti paremmin kuin ministeriöissä mitä kulloinkin pitää tehdä. Se pätee myös kuntaliitosten tekemiseen.
Tässä ajassa kunnat kaipaavatkin enemmän vapauksia päättää, kuinka ne omat velvoitteensa hoitavat. Kulloisellakin talous- ja työllisyyspolitiikalla on vaikutuksia siihen, kuinka kuntien kassat kilisevät veroeuroja.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama kuntapolitiikassa on paljon parantamisen varaa. Kaikki hallitusohjelman lupaukset on tekemättä, aina kuntien valtionosuusuudistuksesta normien purkamiseen. Hallitus on tuottanut lainsäädäntöä, joka kaventaa kuntien päätösvaltaa.
Vaalikausittaisen poukkoilun ja tekemättömyyden sijasta olisikin paikallaan, että eduskuntapuolueet linjaisivat kuntapolitiikasta parlamentaarisesti. Ja yhdessä sovittua linjaa toteutettaisiin yli vaalikausien. Pallo tässä on nyt kokoomuslaisella kuntaministerillä.
Timo Portaankorva
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
