Siirry sisältöön

Talouspolitiikkakin on turvaa ja itsenäisyyttä

Keskusta kysyi, miten säilyy Suomen taloudellinen itsenäisyys

Keskustan Markus Lohi listasi eduskunnan kyselytunnilla nykyisen kokoomus-persuhallituksen aikana Suomelle tapahtuneita asioita:

– Suomi joutuu EU:n alijäämämenettelyyn, kesällä luottoluokitusta laskettiin, työttömyys ja konkurssit ovat huippulukemissa. Kohta Suomen ulkopuolelta tullaan sanomaan, minkälaista talouspolitiikkaa täällä pitää jatkossa harjoittaa, Lohi huomautti.

Antti Kaikkonen tarjosi hallitukselle valmista mallia rakennusalan ahdinkoon.

– Eikö tässä kannattaisi rakentaa jonkinlainen rakennusalan vauhdittamisohjelma — taloyhtiöille korjausavustuksia, homekouluja kuntoon, perusväylänpitoa, siltoja, pyöräteitä, yksityisteitä. Tai laitettaisiin asuntokauppaa liikkeelle vaikkapa varainsiirtoveron lyhytaikaisellakin poistolla, niin saataisiin vipinää myös sinne.

Antti Kurvinen kertoi kuulleensa juuri junassa, että edes yrittäjät eivät saa enää pankista lainaa.

– Keskustan vaihtoehdossa esitetään, että Finnveran ja muitten julkisyhteisöjen rahaa käytettäisiin pk-yritysten ja maatilojen investointien takaamiseen, saataisiin rahoitusta liikkeelle. Kelpaisiko edes tämä keskustan idea?

Jouni Ovaska ihmetteli, miten Suomen huono tilanne voi johtua Euroopan turvallisuustilanteesta, kuten hallituksen ministeri sanoi. Baltian maissa ja Puolassa talous kasvaa ja niihin vaikuttavat samat turvallisuusasiat kuin Suomeen. Hän arvioikin, että suurin ongelma on, etteivät suomalaiset enää luota hallituksen kykyyn hoitaa asioita.

Keskustalaisista viimeisen puheenvuoron saanut Mika Lintilä ehdotti, että asuntokaupan lukkoa avattaisiin rahoitusjärjestelyin.

– Tehtäisiin esimerkiksi asunnon myyntitappion alijäämähyvitys ja rahoitettaisiin se esimerkiksi pidentämällä aikaa oman asunnon asumisessa, joka tällä hetkellä on kaksi vuotta. Sitä kautta asuntokauppa saataisiin liikkeelle, Lintilä sanoi.

 

 

Lukuvuosimaksujen käyttöönotto voi johtaa lukioiden lakkautuksiin

Kokoomus ja perussuomalaiset lupasivat ennen eduskuntavaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Lupauksista huolimatta ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on leikattu jo yli 130 miljoonaa euroa. Nyt hallitus pakottaa lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ottamaan käyttöön lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Keskusta on vastustanut ehdotusta.

Vaikutukset noin kuudenkymmenen lukion toimintaedellytyksiin eri puolilla Suomea tulevat olemaan hyvin merkittäviä. Lukuvuosimaksu vaikuttaa erityisesti itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sijaitsevien pienten kuntien edellytyksiin järjestää lukiokoulutusta, jos kansainvälisten opiskelijoiden määrä vähenee merkittävästi.

Maksut voivat heikentää myös useiden paikkakuntien perusopetuksen yläluokkien opetuksen edellytyksiä vaikeuttaessaan aineenopettajien rekrytointeja. Erityisesti pienten paikkakuntien peruskouluissa ja lukioissa on usein yhteiset aineenopettajat molemmilla kouluasteilla ja myös yhteiskäytössä olevia tiloja.

Syntyvyys on Suomessa tällä hetkellä historiallisen alhaalla. Nuorten ikäluokkien pienentyessä menetämme tulevaisuuden työntekijöitä, veronmaksajia ja palveluiden turvaajia. Työvoiman tarve kasvaa jatkossa, jolloin maahamme muuttavien ihmisten sujuva integroituminen Suomeen on entistä tärkeämpää.

Kansainvälisten opiskelijoiden saaminen opiskelemaan Suomeen lukioon ja ammatilliseen koulutukseen voi olla yksi keino työvoimapulan ratkaisemisessa. Lukio ja ammatillinen koulutus ovat juuri se vaihe, jossa nuoret voivat kiinnittyä sujuvasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja oppia suomen tai ruotsin kielen.

Ikäluokkien pieneneminen tuottaa muutoinkin haasteita toisen asteen koulutuksen järjestämiselle koko Suomessa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että Suomi näyttäytyy maana, joka on kiinnostava ja johon halutaan hakeutua opiskelemaan, töihin ja asumaan pysyvästi. Suomessa olisikin luotava kannusteita toisen asteen opiskelijoiden integroitumiseen maahamme ja tänne jäämiseen myös korkeakouluopintojen ajaksi ja sen jälkeen työelämään.

 

 

Lue seuraavaksi

Keskustan varapuheenjohtaja Lohi: Vuodesta tulossa talouden ”annus horribilis” – Suomen taloudellinen itsenäisyys horjuu
Keskustan varapuheenjohtaja sekä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi toteaa vuodesta olevan tulossa talouden ”annus horribilis” – Suomen taloudellinen itsenäisyys horjuu.
3.12.2025 / Uutiset
Keskustan puheenjohtaja Kaikkonen: Keskeiset toimijat samaan pöytään rauhan saavuttamiseksi Ukrainaan
Keskustan puheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Antti Kaikkonen käsitteli Ukrainan rauhanprosessin tilannetta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa katsauksessaan keskustan järjestämässä seminaarissa.
27.11.2025 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän ViikkariTalouspolitiikkakin on turvaa ja itsenäisyyttä