Elintarvikelakia ei kuulu, mutta digipostipakko tulee, halusit tai et
Keskusta laittoi hallituksen ahtaalle elintarvikemarkkinalaista
Keskusta laittoi kristillisdemokraattisen maa- ja metsätalousministerin ja koko hallituksen ahtaalle eduskunnan kyselytunnilla elintarvikemarkkinalain muuttamisesta. Laki on tärkeä kotimaisen ruuantuottajan aseman parantamiseksi.
Keskusta haluaa turvata sekä kuluttajien oikeuden kohtuuhintaiseen suomalaiseen ruokaan että oikeudenmukaisen toimeentulon ruoan tuottajille ja jalostajille.
– Suomalainen elintarvikeketju ei nyt ole tasapainossa. Maassamme on maailmankin mittakaavassa erittäin kannattava kauppa ja heikosti toimeentulevat viljelijät. Tätä epätasapainoa hallitus on luvannut korjata tuomalla esityksensä elintarvikemarkkinalain muuttamiseksi tänne eduskuntaan, sanoi Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eerikki Viljanen kyselytunnin keskustelussa.
Viljanen ja muut keskustalaiset muistuttivat, että kristillinen maatalousministeri lupasi viime viikolla kyselytunnilla, että esitys tulee eduskuntaan tällä viikolla. Sitä ei ole kuitenkaan tullut. Nyt ministeri selitteli tilannetta aikataulujen yhteensovittamisella.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen oudoksui ministerin selitystä.
– Jos hallituksessa on yksimielisyys lain sisällöstä, miten esitystä ei voi antaa? Herää kysymys, yritetäänkö esitys vesittää. Onko jollakin puolueella, esimerkiksi kauppaa tukevalla Kokoomuksella, tarve siihen? Onko tässä käynnissä kaupankäynti? Yrittääkö Kokoomus vaatia Kristillisdemokraatteja kaljan wolttauksen taakse, että elintarvikemarkkinalaki saataisiin eduskuntaan?
Vastausta ei saatu.
Matti Mönttinen
Keskustan eduskuntaryhmä: Pienyrittäjyydellä työpaikkoja
Keskustan eduskuntaryhmä alleviivaa, että suurtyöttömyyteen ajautunut Suomi tarvitsee työpaikkoja. Ne syntyvät etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja nopeimmin alle kymmenen henkilön yrityksiin.
Uuden barometrin mukaan jopa 14 prosenttia mikro- ja yksinyrittäjistä olisi valmis palkkaamaan työntekijän vuoden sisällä. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi yli 40 000 työpaikkaa. Jos työllisyys paranisi edes reilulla kolmanneksella tästä, Suomeen saataisiin noin 15 000 työllistä lisää uusina yrittäjinä ja heidän palkkaaminaan työntekijöinä.
Siksi Keskustan eduskuntaryhmä parantaisi monin tavoin pienempien yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia.
Perjantaina esittelemässään toimenpideohjelmassa ”Pienyrittäjyydellä työpaikkoja ja Suomi nousuun” Keskustan eduskuntaryhmä esittää, että työnantajan sivukulut puolitetaan ensimmäisen vuoden ajaksi normaaliin tasoon verrattuna.
Näin helpotettaisiin tuntuvasti ensimmäisen työntekijän palkkaamista.
Keskustan eduskuntaryhmä myös nostaisi arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nykyisestä 20 000 eurosta pienempien yritysten kasvun tukemiseksi ja verottaisi yritykseen sisään jätettävää tulosta vähemmän yhteisöveron yleisen alentamisen sijaan.
Lisäksi toimenpideohjelmalla parannettaisiin yrittäjävähennystä, toteutettaisiin investointihyvitys pienemmille yrityksille ja palautettaisiin kotitalousvähennyksen ehdot ennalleen. Kotitalousvähennyksen täysimääräiseksi palauttaminen kohentaisi etenkin hoiva-, koti-, kiinteistö- ja remonttialoilla toimivien yrittäjien tilannetta ja lisäisi heidän mahdollisuuksiaan palkata työntekijöitä.
Yritys pitäisi saada pystyy päivässä
Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että pienempien yritysten lupakäytäntöjä ja niiden maksamia lupamaksuja pitää keventää. Mikro- ja yksinyrittäjien tulee voida maksaa pienempiä maksuja kuin isoimpien yritysten.
Yritysten sääntelyssä Keskustan eduskuntaryhmä poistaisi yhtä uutta normia kohden kaksi vanhaa. Jokainen suomalainen saisi jo syntymän yhteydessä yrityksen rekisteröitymisessä käytettävän y-tunnuksen.
Aloittaville yrittäjille Keskustan eduskuntaryhmä esittää valtakunnallista ”hotlinea”, josta saisi nopeasti kaiken tarvittavan tiedon yritystoiminnan aloittamisesta. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä yritys pitää saada Suomessa pystyyn päivässä eikä työntekijän palkkaaminen saa jäädä kiinni tiedon, osaamisen tai tuen puutteesta.
Osana toimenpideohjelmaa Keskustan eduskuntaryhmä esittää myös yrittäjien eläketurvan uudistamista reilummaksi ja kasvua tukevaksi.
Nykyinen tasaprosenttiin perustuva YEL-maksutaso ei riittävästi huomioi yrittäjyyden eri vaiheita. Siksi Keskustan eduskuntaryhmä uudistaisi yrittäjien eläketurvaa elinkaarilähtöisesti.
YEL-maksun perusteena olisivat yrittäjän todelliset, verotettavat ansiotulot yritystoiminnasta eikä laskennallinen työpanos kuten nyt. Pieniin yrittäjätuloihin Keskustan eduskuntaryhmä esittää maksualennuksia ja suurempiin yrittäjätuloihin joustoa eläkemaksuihin. Tavoite on tehdä YEL-järjestelmästä paremmin yrittäjyyden eri tilanteita huomioiva.
Toimenpideohjelman ovat valmistelleet kansanedustajat Mauri Kontu ja Hanna Räsänen, jotka molemmat ovat toimineet yli 30 vuotta yrittäjinä.
Linjaus on kokonaisuudessaan Keskustan nettisivuilla: https://keskusta.fi/wp-content/uploads/2026/03/Pienyrittajyydella-tyopaikkoja-ja-Suomi-nousuun-maaliskuu-2026.pdf
Matti Mönttinen
Maaseudun elinvoimaa ei voi turvata pelkillä puheilla
Keskustan kansanedustaja Eerikki Viljanen korosti eduskuntapuheessaan, että maaseutupolitiikka tarvitsee uuden suunnan ja konkreettisia toimia, ei pelkkiä korulauseita. Viljanen toimi eduskunnassa Keskustan ryhmäpuhujana, kun käsittelyssä oli maaseutupoliittinen selonteko.
Viljasen mukaan selonteosta puuttuu vahva tahtotila kääntää maaseutua uhkaava kuihtumisen kierre uuteen kasvuun. Hänen mukaansa maaseudun haasteet ovat todellisia: väestö vähenee, palvelut heikkenevät ja alueellinen eriarvoisuus kasvaa monilla seuduilla.
Samalla Viljanen muistutti, että suuri osa Suomen tulevaisuuden kasvumahdollisuuksista nojaa maaseutuun. Sen tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttöön ja puhtaaseen energiaan. Monet uudet innovaatiotkin syntyvät juuri maaseudulla.
Viljanen korosti, että maaseutu ja kaupungit eivät ole toisistaan irrallisia, vaan vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä. Tätä vuorovaikutusta pitäisi kasvun saamiseksi vahvistaa, ei heikentää.
Viljanen arvosteli hallituksen päätöksiä, jotka ovat heikentäneet maaseudun elinvoimaa. Esimerkkeinä hän mainitsi muun muassa sairaalapäätökset, pienten lukioiden kohtelun, aluekehitysrahojen uudelleenkohdennukset sekä yksityistieavustusten ja laajakaistarakentamisen tukien leikkaukset.
Myös biokaasuinvestointien vaikeuttaminen ja turpeen energiakäytön nopea alasajo ovat osaltaan heikentäneet maaseudun elinvoimaedellytyksiä.
Viljanen muistutti, että suomalainen vientiteollisuus alkaa usein maaseudulta – pellon pientareelta, metsän reunalta tai kaivoksen portilta. Hän nosti esiin myös esimerkkejä maaseudulta ponnistaneista kansainvälisesti menestyneistä yrityksistä.
Maaseutu voi Viljasen mukaan tarjota ratkaisuja myös ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja vesistöjen suojeluun. Samalla hän kuitenkin huomautti, että kasvavat ympäristö- ja ilmastovelvoitteet eivät saa vaarantaa maaseudun yritysten taloudellista kannattavuutta.
– On mahdotonta olla vihreä, jos tili on jatkuvasti punaisella, Viljanen totesi.
Viljanen nosti esiin myös kasvaneen kokemuksen alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Monilla alueilla koetaan, että maaseudun luonnonvaroista hyötyy koko kansantalous, mutta taloudelliset hyödyt valuvat pääosin muualle.
Viljasen mukaan maaseudun ja kaupunkien välistä eriytymistä on hillittävä muun muassa turvaamalla palvelut, toimiva liikenneinfra sekä nopeat tietoliikenneyhteydet kaikkialla Suomessa.
Puheensa lopuksi Viljanen korosti, että maaseudun kuihtuminen ei ole väistämätöntä. Keskusta on esittänyt ratkaisuksi muun muassa erityistalousalueita heikoimmin kehittyville alueille, jotta niille syntyisi uusia työpaikkoja ja taloudellista toimintaa.
– Suomi tarvitsee uuden suunnan, ja sen ottamiseen tarvitaan rohkeutta, Viljanen summasi.
Valtteri Pekonen
Digipostipakko vaarantaa kansalaisten oikeusturvan
Hallituspuolueiden voimin eduskunnassa ajettiin keskiviikkona läpi lakimuutokset, jossa koteihin jaettavat viranomaiskirjeet jaetaan jatkossa jokaiselle perustettavaan digitaaliseen postilaatikkoon.
Keskustan kansanedustajat äänestivät esitystä vastaan.
Lähtökohta palveluiden digitalisoimiseksi on kannatettava. Hallituksen tavalla toteutettuna muutos kuitenkin vaarantaa kansalaisten oikeusturvan, lisää eriarvoisuutta ja heikentää luottamusta julkiseen hallintoon.
Vaikka henkilö kieltäytyisi digitaalisesta postilaatikosta, avautuisi se hänen tietämättään automaattisesti viimeistään vuoden kuluttua tai jo tätä aiemmin, jos henkilö kirjautuu johonkin julkisen hallinnon digitaaliseen palveluun.
Muutos merkitsee vastuun siirtymistä viranomaiselta kansalaiselle. Digitaaliseen postilaatikkoon jaettu kirje katsotaan saatetun vastaanottajan tietoon kolmantena päivänä lähetyksestä, vaikka henkilö ei edes tietäisi sähköisen postilaatikkonsa olemassaolosta.
Digipostilaatikkoon pakottamisessa erityisesti ikäihmiset, heikossa asemassa olevat ja ne, joilla ei ole toimivaa nettiyhteyttä tai laitteita, joutuvat epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin.
Tästä koituu riski, että henkilö saa tietämättään digitaaliseen postilaatikkoonsa esimerkiksi etuisuuksiinsa ja oikeuksiinsa liittyvää viranomaispostia sekä sairaalalaskuja, maksumuistutuksia ja niistä johtuvia kirjeitä ulosotolta. Jopa maksuhäiriömerkintöjä.
Keskustan kansanedustajat esittivät valiokuntatyössä lakiin oikeusturvan kannalta parannuksia: asiakkaan suostumukseen perustuvaa sähköistä asiointia, digituen lakisääteistämistä, toisen puolesta asioinnin mahdollistamista ja puhelinnumeron lisäämistä yhteystietoihin, jolla asiakas saisi ilmoituksen kirjeen saapumisesta digitaaliseen postilaatikkoon.
Hallituspuolueet tyrmäsivät kaikki keskustalaisten esittämät ehdotukset, koska niitä ei ollut mainittuna hallitusohjelmassa, asiassa ei ole käynnissä valmistelua tai ne maksaisivat.
Koko asiassa onkin enemmän kyse hallituksen hätäisesti kyhäämästä säästölaista ihmisille koituvista seurauksista piittaamatta.
Timo Portaankorva
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
