Keskusta haluaa työtä ja toivoa useammille

Keskusta kysyi kolmesti ja kolmesti hallitus vaikeni

Keskustan Antti Kaikkonen pääsi eduskunnan kyselytunnin alkupuolella ääneen ja esitti hallitukselle ytimekkään kysymyksen ilman laajoja kiertelyjä:

– Nyt kun kolme vuotta on kulunut, niin kysymys talous- ja työllisyyspolitiikasta valtiovarainministerille: onko olemassa joku tavoite, minkä itse asetitte itsellenne, johon olette päässyt, tai uskotte, että tulette pääsemään?

Vastauksessa perussuomalainen valtiovarainministeri puhui ainoastaan leikkauksista, mutta ei maininnut erityisemmin esimerkiksi Suomen asemaa vauhdittavia toimia, joita Keskusta on peräänkuuluttanut ja esittänyt omissa linjauksissaan.

Markus Lohi ihmetteli, mihin velkaantumisen taittaminen jäi, kun eduskunnassa lähes kaikki puolueet ovat juuri yhdessä sopineet ns. velkajarrusta.

– Nyt hallituksella ovat menneet nuo polkimet sekaisin. Te painatte kaasua ja te tuotte eduskuntaan neljän vuoden suunnitelman, että velkaantuminen kiihtyy entisestään, Lohi huomautti.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen oli järkyttynyt ympärivuorokautisen hoivan maksuista ja totesi, että Keskustan mielestä se on täysin väärä arvovalinta. Hän myös kysyi uudelleen Antti Kaikkosen esittämän kysymyksen hallituksen omien tavoitteiden toteutumisesta.

Hanna-Leena Mattila nosti esiin monia suomalaisia koskettavan järjestöjen tilanteen, kun niiltä leikataan nyt hallituksen toimesta rahoitusta. Hän huomautti, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuus tarjota esimerkiksi auttavan puhelimen palveluita tai keskustelutukea tai tukea vaikka harrastustoimintaa on nyt aidosti vaarassa.

Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri arvioi, että monella järjestöllä on kyllä komealta kalskahtava nimi tai hyvä tarkoitus, mutta järjestö ei silti hänen mielestään ehkä tee sitä työtä, mitä sen pitäisi tehdä.

Keskustalaisten ja monen suomalaisen kokemus etenkin potilasjärjestöistä on tyystin toinen, joten vastaus kielii lähinnä ministerin täydellisestä tietämättömyydestä asian osalta.

Kyselytunnin lopuksi Petri Honkonen peräänkuulutti vielä hallituksen lupaamia kasvutoimia Suomelle, jotta talous lähtisi pyörimään ja työttömät saisivat töitä. Hän kysyi kolmannen kerran Kaikkosen alussa esittämän kysymyksen hallitukselta: mitkä tavoitteenne ovat täyttyneet.

Ennakoivan terveydenhuollon laki jätti rokotukset huomiotta

Terveydenhuollon palveluiden vaikuttavuuden parantaminen on erittäin tärkeää sekä asiakkaiden ja potilaiden mahdollisimman hyvän ja laadukkaan ja oikea-aikaisen hoidon toteutumisen, että resurssien järkevän käytön näkökulmasta. Eduskunta hyväksyi tällä viikolla terveydenhuoltolain muutoksen, joka mahdollistaa hyvinvointialueille asiakastietojen käsittelyn ennakoivan terveydenhuollon toteuttamiseksi.

Lakimuutoksen perusteella terveysongelmia voidaan pyrkiä tunnistamaan mahdollisimman ajoissa potilastietojen nykyistä paremmalla hyödyntämisellä. Potilastietoja voi käyttää seulontoihin, terveystarkastuksiin sekä terveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoidon seurantaan julkisessa terveydenhuollossa.

Potilastietoja voisi käyttää myös esimerkiksi ihmisten tavoittamiseen kansallisen rokotusohjelman mukaisiin rokotuksiin. Kokoomus-persuhallitus jätti kuitenkin laista pois viittauksen, että lakia käytettäisiin myös rokotuskattavuuden parantamiseen.

Keskustan mielestä asia olisi ollut tärkeä. Rokotuskattavuus on erittäin merkityksellinen vaikeiden, Suomesta jo lähes hävitettyjen sairauksien ehkäisemisessä laumasuojan avulla. Laumasuojasta hyötyisivät myös he, jotka eivät esimerkiksi oman sairautensa vuoksi voi ottaa jotain rokotetta.

Monella aikuisella kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet jäävät ottamatta joko unohduksen tai tietämättömyyden vuoksi. Tietoisuus aikuisten rokotusohjelmasta onkin liian vähäistä, joten asian mukaan ottamisella lakiin olisi ollut tästäkin syystä perusteet.

Erilaiset kutsut tai herätteet rokotuksen puuttumisesta voisivat lisätä rokotuskattavuutta ja olisivat tärkeitä niin yksilön, kuin koko yhteiskunnankin rokotesuojan kannalta. Tästä syystä oppositiopuolueet ehdottivat lakiin lisäystä, joka mahdollistaisi potilastietojen hyödyntämisen kansallisen rokotusohjelman mukaisten rokotusten toteuttamisessa. On harmillista, että ilmeisesti perussuomalaisten rokotevastaisuus esti hallituspuolueita hyväksymästä tätä kansanterveyden kannalta tärkeää muutosehdotusta.

Terhi Peltokorpi