Kemppi: Elinvoimainen Itä-Suomi on myös turvallisuuskysymys

Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta
Eduskunta 8.10.2025
Keskustan ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Hilkka Kemppi

(muutosvarauksin)

On pakko kysyä: mitä täällä tapahtuu?

Ajoin jälleen tänään töihin eduskuntaan Versowoodin, Koskisen ja Stora Enson tehtaiden ja puuvarastojen ohitse. Se pistää nöyräksi. Metsäteollisuus tuo Suomeen lähes 12 miljardia euroa vuodessa – ilman sitä taloutemme romahtaisi. Se on teollisuutemme ja vientimme yksi kivijaloista.

Metsäteollisuuden näkymät ovat kuitenkin synkät. Paperikoneita suljetaan ja muutosneuvottelut uhkaavat tälläkin viikolla satoja työpaikkoja. Venäjän raja on kiinni ja Yhdysvaltojen tullit kiristävät. Toisaalta myös me itse vaikeutamme Suomessa alan toipumista ylisääntelyllä ja jatkuvalla riidalla metsien käytöstä.

Paperinkulutus vähenee, mutta uusiutuvalla puulla olisi mahdollisuus korvata fossiiliset raaka-aineet mm rakentamisessa, kemianteollisuudessa ja pakkauksissa. Keskusta haluaa luoda alalle vakautta ja turvallisen näkymän investoida Suomeen. Toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus on Suomen ehdoton vahvuus, jonka Keskusta haluaa palauttaa alalle kuin alalle.

Teollisuuspolitiikassa ei ole kyse vain kasvuluvuista. Kyse on laajemminkin hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta.

Ilman kasvua ei ole työtä, verotuloja eikä palveluita.

Hallituksen toimien tulokset puhuvat karua kieltään: Suomi on ajautunut lamaan ja suurtyöttömyyteen. Konkursseja on enemmän kuin kolmeenkymmeneen vuoteen, keskituloisten verotus on kireintä kymmeneen vuoteen ja työttömyys on toiseksi ankarinta EU:ssa. Tämä on epäonnistuneen talouspolitiikan tulos.

Hallitus lupasi sata tuhatta uutta työpaikkaa, mutta on tehnyt sata uutta työtöntä päivässä.

Rakennusala on romahtanut – kahdessa vuodessa liikevaihto on lähes puolittunut. Hallitus on pahentanut tilannetta leikkaamalla ARA-tukia ja kotitalousvähennystä. Näin ei voi jatkua.

Keskusta tarjoaa rakennusalalle suunnanmuutosta: Kotitalousvähennyksen parantamisen lisäksi ihmisillä pitää olla mahdollisuus päästä kiinni omistuskotiin esimerkiksi vakuuksia kehittämällä. Tarvitaan asuntoreformi. Lisäksi tarvitaan rakentamisen investointipaketti. Suomessa on paljon korjattavaa.

Keskusta on valmis yhteistyöhön. Olemme toistuvasti esittäneet parlamentaarista yhteistyötä talouskasvun ja julkisen talouden vahvistamiseksi yli vaalikausien. Julkisen talouden osalta se on käynnistynyt, mutta valitettavasti budjettiriihi meni hallitukselta rasismin puimiseksi. Onko hallitus valmis palaamaan asiaan pikaisesti?

Työllisyys- ja kasvuriihi pitäisi järjestää jo tänään.

Hallitus puhuu suuryrityksistä, mutta on laiminlyönyt ne, jotka pitävät Suomen pystyssä. Siis yksinyrittäjät ja pk-yritykset. 96 prosenttia yrityksistämme on alle kymmenen henkeä työllistäviä. Myös nämä pienet yritykset tarvitsevat rohkaisua kasvuun.

Keskusta esittää, että yritykseen jätetty voitto verotetaan jatkossa kevyemmin kuin ulos jaettu voitto. Se kannustaa investointeihin ja TKI-toimintaan. Hallituksen yleisalennus yhteisöveroon taas palkitsee eniten pörssijättejä ja suuri osa siitä valuu ulkomaille osinkoina. Lisäksi keskusta korottaisi yrittäjävähennystä ja laskisi investointiverohyvityksen rajan miljoonaan euroon, jotta myös pk-yritykset pääsevät mukaan vihreään siirtymään.

Kasvu ei synny lupapapereista. Hallitus on lisännyt byrokratiaa esimerkiksi perustamalla valitusyksikön uuden lupa- ja valvontaviraston sisälle, vaikka lupasi purkaa byrokratiaa. Keskusta ehdottaa, että Suomesta tehdään maa, jossa on Euroopan nopein luvitusprosessi. Luvituksesta on tehtävä kilpailuetu, ei este.

Tässä neljä havaintoa selonteosta:

– Itäinen Suomi on joutunut kantamaan raskaan taakan geopoliittisesta tilanteesta. Keskusta esittää kymmenvuotista erityistalousaluekokeilua, jossa olisi verohuojennuksia ja osaamispanostuksia. Elinvoimainen Itä-Suomi on myös turvallisuuskysymys.

– Ruokaviennin osalta tilanne on heikko, vaikka potentiaali on suuri: ostamme elintarvikkeita seitsemällä miljardilla ja myymme kahdella. Se on viiden miljardin miinus vaihtotaseeseen. Keskusta vaatii aktiivista valtion tukea ruokavientiin ja vientiosaamisen kehittämiseen.

– Luovat alat ja kulttuuri ovat nouseva palveluteollisuuden ala, mutta hallitus on unohtanut ne. Leikkaukset elokuvatuotantoon ja kulttuuriin kurittavat kasvualoja, joista voisi syntyä uutta vientiä Suomelle.

– Koulutusleikkaukset ja innovaatiopolitiikan heikennykset ovat lyhytnäköisiä. Keskusta vaatii koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen turvaamista.