Keskustan tulevaisuusajattelu ulottuu koko Suomeen

Keskustan tulevaisuusajattelu ulottuu koko Suomeen

Eduskunta 21.10.2025

Lähetekeskustelu hallituksen tulevaisuusselonteosta

Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Olga Oinas-Panuma

(muutosvarauksin)

Peräpeiliin tuijottaminen ja historian haikailu eivät johda mihinkään, koska menneisyydessä ei tapahdu mitään. Historia on hyvä tuntea tehtyjen virheiden välttämiseksi, mutta katse on syytä suunnata tulevaisuuteen. Siihen me voimme vaikuttaa.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on laaja, poikkihallinnollinen työ, joka on meille tärkeä. Koukeroisen kuuloisessa opuksessa on valtavasti asiaa, jolla Suomea voidaan viedä eteenpäin.

Tulevaisuustyössä suurin innovaatio on aikoinaan ollut tulevaisuusdialogi hallituksen ja eduskunnan välillä. Sen seurauksena tuli myös toinen tärkeä askel, ministeriöt alkoivat tekemään tulevaisuustyötä yhdessä poikkihallinnollisesti. Se on oikea suunta.

Ministeriöt ovat usein liian siiloutuneita. Sihti on vain omalla kapealla sektorilla eikä se useinkaan kokonaisuuden kannalta ole parasta.  On suomalaisten etu, että tästä päästäisiin eroon.

Tulevaisuusselonteko tunnistaa maailman muutostekijät aina suurvaltojen tulevaisuudesta teknologisen murrokseen ja politiikan ja demokratian heikentymiseen. Onhan se hurja, että yhdellä ihmisellä voi olla enemmän valtaa tai rahaa kuin kokonaisella maalla.

Politiikassa on tärkeää nähdä yhtä vaalikautta pitemmälle – vain niin saa ratkottua oikeasti isoja ongelmia. Tästä velkajarru ja tki-panostukset ovat hyviä esimerkkejä. Keskusta haluaa rakentaa kohtuullisuuden Suomen, jossa ihminen, ympäristö ja talous ovat sopusoinnussa.

Suomi on tulevaisuusasioissa mallimaa. Esimerkiksi tulevaisuusvaliokuntaa ja ennakointityötä matkustetaan katsomaan kaukaa. Tähän ei saa tuudittautua.

On tosiasia, että monessa suhteessa kehitys menee väärään suuntaan. Lyhytnäköinen politiikka estää oikeasti isoihin ongelmiin puuttumisen riittävän ronskisti. Keskustan mielestä moniin asioihin on saatava suunnanmuutos.

Miksi emme saa ratkaistua mielenterveyskriisiä, jonka takia 11 miljardia menee kankkulan kaivoon joka vuosi? Se on sekä ihmisen että yhteiskunnan kannalta katsoen kestämätöntä.

Miksi ministeriöt eivät mittaa riittävästi tulevaisuutta? Tulevaisuusvaliokunta on kehittänyt mittaristoa, joilla voi selvittää oikeasti konkreettisesti millaisia seurauksia poliittisilla päätöksillä on. Niitten käyttöönotto tuntuu olevan välillä virkamiestasolla ydinfysiikkaa.

Miksi lapsiperheköyhyys ja periytyvä huono-osaisuus lisääntyy? Ihmisiä ja perheitä ajetaan tukalaan tilanteeseen iskuilla, joita tuntuu tulevan samoille ihmisille eri poliittisten säästöpäätösten seurauksena. Eikä tätä helpota tämänhetkinen työllisyystilanne.

Nämä edellä kuvatut tilanteet ovat hyvin huolestuttavia asioita tulevaisuuden kannalta. Jos elämä ei tunnu etenevän taikka uskoa ja toivoa paremmasta ei näy, niin se on valtava menetetty voimavara koko Suomelle.

Yksi tärkeä asia tulevaisuutta ajatellen ovat nuoret ja perheet.

Onhan se lysti, että nuorista puhutaan, mutta pelkkä puhuminen ei riitä. Tämä hallitus ei ainakaan helpota nuorten elämää. Nuoret otetaan mielellään otsikkotasolle, mutta kun aletaan tehdä oikeasti nuorten elämään vaikuttavia asioita, keskustelu hiljenee.

Asumisen ja opiskelun hinnat, pätkittäinen ja silppumainen työelämä, koulutusleikkaukset, kuormittuneet mielenterveyspalvelut yhdistettynä nousevaan uusliberaaliin maailmaan, jossa jokaisen pitäisi olla yli-ihminen, ovat aika karsea yhdistelmä.

Nostan esille kolme Suomelle ja Keskustalle tärkeää tulevaisuustekoa.

1. TULEVAISUUTTA TEHDÄÄN KOKO SUOMESSA

Tietyt asiat otetaan kuin annettuna, vaikka politiikalla voi aina vaikuttaa.

Esimerkiksi väestökehitykseen ja ihmisten sijoittumiseen voidaan vaikuttaa. Jos terveyspalveluista, ammattikouluista, yksityisteistä ja kuntien valtionosuuksista leikataan, ei ole ihme, että palvelut ja väestö keskittyvät. Kauttaaltaan asuttu Suomi on turvallisuuden ykkösasia.

Alueet tarvitsevat aitoa itsehallintoa ja tuottoa siitä, mitä siellä hyödynnetään.

2. ARKTINEN STRATEGIA

Ulkopolitiikassa korostuu arktisen alueen merkitys, josta tässä salissa puhutaan aivan liian vähän. Arktisen strategian päivittäminen pitää aloittaa nyt, jotta se saadaan tulevalla hallituskaudella valmiiksi.

Arktinen on myös paljon muuta kuin kovaa turvallisuutta, uusia merireittejä ja mineraaleja – se on ihmisten koti. Olemme arktisen alueen osaajia ja se tulee näkymään positiivisesti tulevaisuudessa, jos sen osaamme hyödyntää. Esimerkiksi ilmasto- ja turvallisuustutkimuksen kannalta arktinen alue on ennennäkemättömän tärkeässä roolissa.

3. POLITIIKAN TOIMINTATAVAT

Me voimme yhdessä palauttaa sopimisen ja yhteistyön politiikkaan entistä laajemmin. Repivä keskustelu ja kahtiajakautuminen, ääripäitten melskaus, on kansanvallalle haitallista. Ihmisen täytyy voida luottaa omaan tulevaisuuteen ja siihen, että poliitikot tekevät kaikkensa paremman huomisen eteen. Aivan ensiksi voitaisiin lopettaa väärinymmärtäminen ja tahallinen rumasti puhuminen.

Tulevaisuus on meidän yhteinen asia, ja ennakointia pidetään tärkeänä yli puoluerajojen.

Haluankin kiittää tulevaisuusvaliokuntaa siitä, että se on johdonmukaisesti ajanut ennakointi- ja tulevaisuusasioita ja vahvistanut tiedolla johtamista. Erityisen iloinen olen tulevaisuusvaliokunnan hengestä. Hektisessä päivänpoliittisessa arjessa irrottautuminen vähän kauemmas tekisi välillä itse kullekin hyvää ja asettaisi asiat mittasuhteisiin.

Kysymys kuuluu: pystyykö Suomi säilyttämään oman laadukkaan, tietoon perustuvan tulevaisuustyön, samalla kun EU:n ennakointijärjestelmät kasvavat ympärillä?

Tässä on meille iso tehtävä.