Markus Lohi: Numerot osoittavat Suomen talouden todellisen tilan

4.6.2025

Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta

Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi

(muutosvarauksin)

Englanninkielisissä maissa on sanonta: ole varovainen mitä toivot. Sanontaa käytetään varoituksena tilanteista, joissa toive kyllä toteutuu, mutta seuraukset ovatkin odottamattomat ja ikävät.

Moni suomalainen toivoi. Moni uskoi, että äänestämällä kovia lupauksia velkaantumisen pysäyttämiseksi antaneita nykyisiä hallituspuolueita, näin myös tapahtuisi. Kävi kuitenkin päinvastoin.

Hallituksen tavoite oli sen aloittaessa kaksi vuotta sitten, että Suomen velkasuhde saadaan ensin vakaaksi ja sitten pysyvästi alaspäin.

Velkasuhde on kuitenkin jo nyt korkeampi kuin mitä sen piti olla vaalikauden lopussa.

Velka siis kasvaa nopeammin kuin Suomen talous, jossa valitettavasti ei ole selkeitä nopean kasvun merkkejä.

Julkisen talouden suunnitelman mukaan velkasuhde jatkaa kasvuaan ja lähestyy 90 prosenttia vuoteen 2029 mennessä.

Velkasuhteen vakautumisesta, saati pysyvästi alaspäin kääntymisestä ei voi parhaalla tahdollakaan puhua.

Eduskunta säätää lait ja päättää valtion budjetista.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana pidän vakavana, että pääministeri Orpo on antanut julkisuuteen talouden tilanteesta lausuntoja, jotka eivät vastaa eduskunnalle toimitettuja lukuja.

Aivan poikkeuksellista on, että virkavastuulla toimiva valtiovarainministeriön johto joutuu irtisanoutumaan pääministerin puheista.

Numerot osoittavat asioiden todellisen laidan. Ne eivät ole tulkinnanvaraisia. Myöskään puhumalla niitä ei toiseksi saa.

Hallituksen toinen tavoite oli, että alijäämä on korkeintaan prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä.

Nyt valtiovarainministeriö ennustaa kuitenkin 3,3 prosentin alijäämää. Tavoitteen ja todellisuuden välillä on noin seitsemän miljardia euroa.

Huolestuttavaa on, että Suomen heikkoa talous- ja työllisyyskehitystä perustellaan lähes yksinomaan suhdanteella.

Todellinen ongelma on rakenteellinen alijäämä, joka kasvaa koko vaalikauden ajan ja vielä sen jälkeen. Ongelmat ovat kroonisia ja pahenevat, jos käännettä ei saada aikaan.

Olemme saaneet seurata kiihtyvää talouden alamäkeä kaksi vuotta. Hallitus on kyllä tehnyt tarpeellisia työelämäuudistuksia, mutta vallitsevaan suhdannetilanteeseen ei ole reagoitu oikealla tavalla. Kasvun eväät puuttuvat. Tavoitellun 100 000 työllisen sijaan on tullut 50 000 työtöntä. Yrityksiä ajautuu konkurssiin 2000-luvun ennätystahtia.

Ja velkaantuminen vain kiihtyy. Hallituksen viimeisin lisäbudjetti lisää velkaa miljardi euroa tänä vuonna. Kokonaisuudessaan velkaa otetaan tänä vuonna jo yli 13 miljardia euroa.

Vaalikaudesta on yli puolet takana, mutta edelleen hallitus syyttelee muita. Tässä tilanteessa, kun hallitus itse lisää velkaa ennätyksellisesti, toivoisi ministereiltä edes ripauksen nöyryyttä ja tahtoa lähteä rakentamaan parlamentaarisesti polkua terveen talouden tielle tulevien vaalikausien aikana?

Hallituksen puoliväli- ja kehysriihi oli tosiasiallisesti viimeinen mahdollisuus tällä vaalikaudella muuttaa Suomen suuntaa.

Kokoomus ja Perussuomalaiset valitsivat keinoksi tehottoman ja kalliin yhteisöveron yleisen alentamisen. Se oli vakava virhe.

Yhteiskunta menettää lähes miljardi euroa vuodessa ilman varmuutta talouden kasvusta ja työpaikoista samaan aikaan, kun meidän päättäjien pitäisi yli puoluerajojen rakentaa yhteinen näkemys puolustusmenojen lisäämisestä.

Keskustan linja on toinen. Kohdistaisimme verohelpotukset yritykseen jätettävään tulokseen, mikä tukisi investointeja, tutkimus- ja kehitystoimintaa ja työpaikkojen syntyä. Tekisimme järjestelmätason muutoksen, emme kaavamaista yhteisöveron laskua, kuten on annettu ymmärtää.

Nyt käynee niin, että iso osa veronalennuksesta menee osinkoihin ja vieläpä ulkomaisille sijoittajille.

Keskusta luottaa tavallisiin, suomalaisiin yrittäjiin talouden kasvun rakentajina ja työllistäjinä. Keskusta parantaisi kotitalousvähennystä ja yrittäjävähennystä. Ulottaisimme investointihyvityksen myös pienempiin yrityksiin.

Kolmanneksi tukisimme tavallisia työssäkäyviä suomalaisia. Alentaisimme hallituksesta poiketen voimakkaammin keskituloisten verotusta.

Progressiota lieventäisimme asettamalla esimerkiksi työttömyysturvalle katon, joka mahdollistaisi työttömyysvakuutusmaksujen keventämisen. Hallituksen politiikka on sen sijaan johtamassa työttömyysvakuutusmaksujen korotukseen ensi vuonna.

Hallitus on epäonnistunut ja siksi kannatan edustaja Kaikkosen tekemää epäluottamuslause-ehdotusta. Suomen talouden kuntoon laittaminen jää tuleville hallituksille.