Timo Mehtälä: Keskustan tavoitteena on, että Suomi pystyy tuottamaan sähkönsä, lämpönsä ja ruokansa itse

Selontekokeskustelu kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta

Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Timo Mehtälä

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Istuvalla hallituksella, kuten edelliselläkin, on seuraava tavoite: ”Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi”

Edellisen hallituksen aikaan oppositio nimitti tätä ilmastokiimaksi. Nyt hallituksessa sitä ollaan edelläkävijöitä.

Kun luin tätä kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, ensimmäinen ajatukseni oli: kuka johtaa Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa.

Hallituksen selonteossa lähtökohdaksi on otettu hiilineutraalisuuden saavuttaminen. Ilmastopolitiikka on isännän asemassa, ja energiapolitiikka sekä huoltovarmuus on jätetty rengin rooliin.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristömme on rajusti muuttunut, eikä tätä huomioida energia- ja ilmastopolitiikassa riittävästi.

Hallituksen esityksestä käy ilmi, että vuoteen 2030 mennessä merkittävimmin nykytilanteeseen verrattuna vähenee turpeen energiakäyttö.

Kyse on kotimaisesta energiasta, joka olisi huoltovarmaa. Hallituksen linja vaarantaa myös kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden, mikä on kotimaiselle ruuantuotannolle iso riski.

Arvoisa puhemies,

Tässä valtion taloustilanteessa on aika korostaa sekä ymmärtää energia- ja ilmastopolitiikan taloudellisia vaikutuksia.

Ei tarvitse ihmetellä Suomen talouden tilaa, kun täällä mitataan mittaamisen ilosta, ja raportoidaan raportoimisen ilosta kasvottomalle byrokratialle.

Energiainvestoinnit ovat pitkäjänteisiä, vuosikymmenten investointeja. Aivan olennaista on silloin vakaa ja ennustettava toimintaympäristö.

Tästä on tehtävä uudestaan Suomen kilpailuvaltti.

Energiajärjestelmän ja ilmastopolitiikan muutoksessa tulee myös huomioida, ettei se rapauta kansalaisten ostovoimaa, lisää maatalouden kustannuksia ja heikennä yritysten kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies,

Energia- ja ilmastopolitiikan perusta on maankäyttösektori, jonka hiilinielut ratkaisevat, pääseekö Suomi tavoitteeseen hiilineutraalisuudessa.

Tällainen lähestymistapa on erikoinen, koska ruoantuottajat ja metsätalousyrittäjät ovat silloin vastuussa siitä, että suomalaisten päästöt tulevat kuitatuksi.

Ilmaston lämpenemisen tulee ratkaista päästöjä vähentämällä. Siis päästöjä vähentämällä.

Erikoista on sekin, että ruoantuottajien päästöt lasketaan vain maatalouden päästöiksi, vaikka tietääkseni kukaan meistä ei selviä syömättä kovin pitkään. Ei Norjankaan öljyä lasketa Norjan päästöksi, vaan sen, joka sitä kuluttaa.

Metsien osalta pitää EU:ssa vaikuttaa siihen, että maaperäpäästöjen ja nielujen laskemisessa tulokset ovat vertailukelpoisia koko EU-alueella.

EU:n laskentapohjat eivät huomioi, ymmärrä, eivätkä arvosta Suomen yli 100 vuotta kestänyttä metsien puumäärän laskentaa.

Viimeisimmän tiedon mukaan kasvu ylittää selvästi hakatun puun määrän ja luonnollisen poistuman.

Metsien hiilinielu vahvistuu siis koko ajan.

Suomessa EU:n laskentamalleilla metsät ovat välillä päästölähde ja välillä hiilinielu, kun laskentamallit muuttuvat.

Päätöksentekijät laitetaan tekemään ratkaisuja epäselvien ja vaihtelevien mittaustulosten pohjalta.

Onko tässä mitään järkeä? Ei ole.

Arvoisa puhemies,

Sähkö, lämpö ja ruoka muodostavat huoltovarmuutemme perustan kriisitilanteessa. Huoltovarmuuden pitää olla isäntä talossa.

Ensinnäkin pitää muistaa, että energiaa tarvitaan sekä sähkön että lämmön tuottamiseen. Molempien riittävyydestä pitää huolehtia kaikissa olosuhteissa.

Olemmeko unohtaneet erityisesti lämmön tuottamisen?

Tänä talvena turvetta on jouduttu ajamaan lämpölaitoksiin täydellä teholla vastoin suunnitelmia.

Toinen uhka on, että lämmöntuotantomme on yhä enemmän sähkön varassa. Polttoon perustuvia CHP-laitoksia on purettu, ja monen kaupungin kaukolämpö tuotetaan nyt sähkökattiloilla.

Jos sähkönsiirtoon tulee häiriö, koko kaupunki kylmenee.

Siis kaupunkeja olisi kylmänä, tässä ajassa – uskomatonta.

Ainoastaan CHP-laitokset polttoainetoimittajineen voi tämän estää.

Kurssia on pakko korjata. Erinomainen lämmöntuottaja energiaturve pitää säilyttää vähintään huoltovarmuuskäytössä.

Juuri nyt tärkeintä on varmistaa, että olemassa olevaa kapasiteettia ei enää poisteta käytöstä.

Varavoimalaitoksia tulee käyttää välittömästi, kun sähkön tai lämmön tarve sitä edellyttää. Milloin Meri-Porin voimala voidaan käynnistää, kun edes pitkä tuulivoiman tuotantokatkos ei sitä mahdollistanut?

Arvoisa puhemies,

Biokaasu ja biometaanin merkitys uusiutuvan energian lähteenä jää vähälle huomiolle hallituksen esityksessä. Tämä on vakava puute.

Biokaasu on ainoa uusiutuvan energian muoto, mikä ei edellytä metsien raivausta tai poista peltoja viljelyksestä. Biokaasu ei siis heikennä hiilinieluja ja pitää pellot viljelykunnossa.

Alan potentiaali on valtava, mutta siihen ei panosteta Suomessa riittävästi. Istuva hallitus on useilla toimillaan vaikeuttanut erityisesti maatilatasoisten biokaasulaitosten perustamista ja toimintaa.

Puolet Suomessa käytetystä biometaanista tuodaan ulkomailta. Tämä on täysin käsittämätöntä!

Samaan aikaan maatalouden ilmastotoimissa hallituksen pääpaino on turvemaiden vettämisessä. Jo on aikoihin eletty.

Arvoisa puhemies,

Keskustan tavoitteena on, että Suomi pystyy tuottamaan sähkönsä, lämpönsä ja ruokansa itse. Siinä meillä riittää vielä tekemistä.