Keskustan puheenjohtaja Kaikkonen työttömyysvälikysymyskeskustelussa: Näin ei voi jatkua – suurtyöttömyys pitää nujertaa

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuoro
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Kun on pimeää ja synkkää, kaikki valo on tervetullutta.

Jäänmurtajasopimus voi tuoda Suomeen paljon työpaikkoja tulevaisuudessa. Jokainen työpaikka on tarpeen.

Iso kiitos kuuluu meriteollisuuden yrityksille työntekijöineen. Omintakeinen osaaminen kantaa.

Tunnustus pitää antaa myös presidentti Stubbille, hallitukselle ja kaikille, jotka ovat viime vuosien aikana asiaa edistäneet. Tämä oli tervetullut työvoitto isänmaalle.

Valitettavasti Amerikan uutiset eivät yksin muuta ihmisten arjen tosiasioita.

Tosiasia on, että jo melkein joka kahdeksas on ilman töitä. Tosiasia on, että myös tänään monissa kodeissa ja monilla työpaikoilla pelätään työttömäksi jäämistä.

Tämä on vakava paikka. Näin ei voi jatkua. Siksi Keskusta ja Liike Nyt ovat tehneet välikysymyksen.

Arvoisa puhemies,

Perustuslaissa todetaan:

”Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.”

Presidentti Kekkonen nimitti hätätilahallituksen, kun Suomessa oli noin 60 000 työtöntä.

Nyt ilman töitä on viisi kertaa enemmän suomalaisia. Yli 300 000 ihmistä. Työttömyys on pahimmillaan 25 vuoteen.

Nuoria, alle 25-vuotiaita on työttömänä lähes 40 000. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 130 000. Melkein yhtä paljon kuin 1990-luvun laman aikaan.

Edes korkea koulutus ei takaa töitä: korkeasti koulutettuja työttömiä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Suomi on ajautunut suurtyöttömyyteen. Euroopassa maamme työttömyys on jo toiseksi ankarinta. Enää vain Espanjassa tilanne on Suomea huonompi.

Keskustalle tämä on hätätila. Hallituksen välinpitämättömyys sen sijaan hätkähdyttää.

Etenkin pääministeri Orpon, työministeri Marttisen ja muiden kokoomuslaisten puheita kuunnellessa joutuu kysymään, eletäänkö hallituksessa lainkaan tässä todellisuudessa.

Vai eletäänkö todellisuudessa, jossa Suomi on ollut jo pitkään nousussa ja hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestäkin on täyttymässä?

Jotta voi tehdä oikeita päätöksiä, pitää olla oikea todellisuus. Sama todellisuus suomalaisten kanssa.

Ilman töitä olevat ihmiset eivät ole suhdanneoikkuja tai tilastovääristymiä. He ovat lähimmäisiämme, joille työttömyys on totta tässä ja nyt.

Jonkun perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä, työkavereita ja naapureita. Nuorempia ja vanhempia, tavallisia ihmisiä kautta maan.

Työttömyys runtelee melkein alaa kuin alaa ja yhtä lailla ruuhka-Suomea ja maakuntia.

Viikonloppuna olin Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden mittaan olen tavannut paljon suomalaisia eri puolilla maata.

Rakennusmiehiä, joilla työmaat ovat loppuneet. Duunareita, joilta on mennyt tehdas alta. Hoitajia, lääkäreitä ja opettajia, jotka on irtisanottu hallituksen leikattua sosiaali- ja terveyspalveluista ja koulutuksesta.

Yrittäjiä, joilta on mennyt elanto ja elämäntyö konkurssin myötä.

Vastavalmistuneita nuoria, jotka eivät saa oman alan töitä. Maistereita ja diplomi-insinöörejä, jotka eivät kymmenien työhakemusten jälkeen ole päässeet edes haastatteluun.

Iäkkäämpiä, pitkään ilman töitä olleita, jotka ovat jo luovuttaneet. On koettu, että 55-vuotiaana on liian vanha työmarkkinoille.

Arvoisa puhemies,

Näissä keskusteluissa iso ja karskikin mies hiljenee.

Työttömyydestä ei ole pitkä matka osattomuuteen. Köyhiä lapsiperheitä on yhä enemmän ja lisää tulee. Ulosotossa paukkuvat huolestuttavat ennätykset.

Liian monelta Suomessa uhkaa mennä toivo paremmasta. Usko tulevaisuuteen murenee. Se on lopulta vakavinta.

Nykymenolla kurjuuden kierre jatkuu. Tänä vuonna ennustuslaitos toisensa jälkeen on laskenut ennusteitaan. Monella työpaikalla joudutaan syksyn mittaan käymään yt:t.

Se valitettavasti tarkoittaa maamme talouden laahaamista entisestään.

Työttömyyden pelossa ihmiset ymmärrettävästi säästävät pahan päivän varalle.

He, ketkä pystyvät. Yhä useampi elää kädestä suuhun.

Kukaan isänmaan parasta toivova ei tällaisilla asioilla ilakoi. Emme ainakaan me välikysymyksen allekirjoittajat.

Keskustan tavoite on saada ihmisille töitä, talous kasvuun ja Suomi nousuun.

Eikä tässä ole tarkoitus vain haukkua hallitusta. Hallitus on tehnyt oikeitakin asioita.

Esimerkiksi paikallista sopimista lisäämällä voidaan turvata olemassa olevia työpaikkoja huonompina aikoina ja luoda uusia työpaikkoja parempina aikoina.

Mutta kun tilanne on mikä on, ei hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan voi parhaalla tahdollakaan sanoa onnistuneen. Valitettavasti se on vakavasti epäonnistunut.

Ja lisää virheitä on putkessa. Iso ja kallis virhe on yhteisöveron alentaminen velaksi. Se hyödyttää lähinnä suuryrityksiä ja päätynee suurelta osin osinkoina sijoittajien taskuihin.

Virhe on myös isoimpien veronalennusten kohdentaminen kaikista hyvätuloisimmille, yli kymppitonnin kuussa tienaaville. Tavalliset työtätekevät suomalaiset, tavalliset virtaset ne helpotusta tarvitsevat.

Tilanteen vakavuudelle ei tee oikeutta, että hallitus tuntuu vähättelevän suurtyöttömyyttä, syyttelee muita tai yrittää puhua mustaa valkoiseksi.

Joudun muistuttamaan, että Kokoomus pääsi valtaan lupaamalla 100 000 työpaikkaa. 100 000 työllistä lisää.

Ei ole tullut.

Sen sijaan työttömiä on tullut noin 82 000 lisää. Se on muuten sata työtöntä lisää tähän maahan joka päivä tällä hallituskaudella. Sata työtöntä lisää joka päivä. Myös tänään.

Arvoisa puhemies,

Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Suurtyöttömyys pitää nujertaa.

Tarvitsemme työpaikkoja. Oikeita työpaikkoja koko Suomeen.

Työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta maan, jos tulevat. Niiden toimintaedellytyksiä pitää parantaa.

Siksi yrityksen sisään kasvua varten jätettäviä voittoja olisi järkevä verottaa vähemmän, parantaa yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä ja toteuttaa investointihyvitys myös pienemmille yrityksille.

Veronalennukset tulisi kohdistaa voimallisemmin keskituloisille. Niin saisimme luottamusta ja Suomen talouden pyöriä pyörimään.

Turun tunnin junan sijaan kannattaisi toteuttaa maanteiden, rautateiden ja esimerkiksi homekoulujen korjausohjelma koko maassa. Se auttaisi etenkin isoissa vaikeuksissa olevaa rakennusalaa. Ja hyödyttäisi koko Suomea.

Työpaikat ja talouden kasvu tulevat koko maan mitalta. Työnteon, yrittämisen ja elämisen edellytykset pitää siksi turvata kautta Suomen.

Tarvitsemme myös aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työttömyysturvan suojaosa tulisi palauttaa, jotta pienimuotoinen työnteko kannattaisi myös työttömänä ollessa.

Työnantajamaksuja kohdennetusti alentamalla loisimme yrityksille kannusteita palkata esimerkiksi nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä.

Arvoisa puhemies,

Suurtyöttömyyden nujertamisessa on kyse Suomen selviytymisestä.

Jos emme saa ihmisille töitä ja taloutta viimein kasvuun, meille tulee ylitsepääsemättömiä vaikeuksia pelastaa vanhustenhoiva, terveydenhoito ja koulutus. Saada velkaantuminen hallintaan. Pitää maanpuolustus kunnossa.

Siksi olen esittänyt, että hallitus kutsuisi koolle työttömyysriihen. Äskettäinen hallituksen budjettiriihi kun näytti muuttuneen rasismiriiheksi.

Jos meidän ajatuksemme kelpaavat, tulemme mielellämme mukaan. Jos eivät kelpaa, kokoontukaa edes keskenänne. Ja tehkää enemmän suurtyöttömyyden nujertamiseksi. Tehkää enemmän.

Ylimielisyyteen ja kovakorvaisuuteen ei olisi nyt varaa. Työllisyyden parantamisessa, jos jossain, yhteistyö olisi voimaa.

Mutta tällä hetkellä valitettavasti näyttää siltä, että Suomen suunnan muuttaminen jää uudelle hallitukselle. Siksi joudun tekemään seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen:

”Suomi on ajautunut suurtyöttömyyteen eikä todellista käännettä parempaan näy. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Siksi eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”