

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen osallistui eduskunnan kyselytunnilla sdp:n aloittamaan kysymyskäsittelyyn sosiaali- ja terveyspalveluista. Keskustalaisia ja Kaikkosta huolettaa erityisesti ikääntyneiden hoitoonpääsy.
– Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen sen, että kenenkään ikäihmisen ei tarvitse odottaa ja jonottaa kuukausitolkulla päästäkseen tarvitsemaansa hoitoon, Kaikkonen kysyi.
Hän huomautti käytännön tilanteen olevan hallituksen leikkausten jälkeen, että entistä huonokuntoisemmat ihmiset joutuvat asumaan kotona entistä niukempien kotihoidon resurssien varassa.
Markku Siponen totesi, että myös hallituksen runnoma apteekkiuudistus tulee vaarantamaan palveluita. Fimean mukaan jopa yli sata apteekkia on muuttumassa kannattamattomiksi. Erityisesti tämä tulee hänen mukaansa iskemään ikäihmisiin ja muihin paljon lääkkeitä käyttäviin kansalaisiin.
– Jopa Suomen huoltovarmuus lääkkeiden osalta on uhattuna. Tätä uudistusta runnotaan läpi välittämättä perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden varoittelusta, Siponen totesi.
Etätyö sallii asuinpaikan valinnan
Keskustan oma kysymys koski hallituksen keskittävää politiikkaa. Yksi esimerkki siitä on etätyön nostaminen silmätikuksi. Hanna Räsänen kysyi, mitä ihmettä hallituksella on etätyötä vastaan.
– Tiedättekö, että myös etätyön vaikeuttaminen on keskittämistä. Mahdollisuus etätyöhön on tätä päivää, ja ennen kaikkea mahdollisuus etätyöhön on tulevaisuutta, Räsänen sanoi.
Hän huomautti, että hallituksessa etenkin perussuomalainen valtiovarainministeri on tyrmännyt etätyön.
– Ehkä syy onkin, että se vaikeuttaisi keskittämisaikeita. Toki on totta, että ihan jokaiseen työtehtävään etätyö ei istu, mutta todella moneen se kyllä käy, Räsänen muistutti.
Hän totesi, että Keskustan mielestä etätyötä tulisi laajentaa ennen kaikkea valtionhallinnon tehtäviin, eikä supistaa sitä niin kuin hallitus tekee. Se antaisi esimerkiksi asiantuntijoille vapauden valita asuinpaikkansa vapaammin.
Hanna Kosonen mainitsi myös apteekkiuudistuksen keskittävänä hankkeena.
– Apteekkien kaataminen ei todellakaan ole ainoastaan pienten paikkakuntien ongelma, vaan myös kasvukeskuksissa, lähiöissä, apteekkeja joudutaan sulkemaan. Matkat voivat olla täällä kaupunkiseudullakin ihan yhtä pitkät kuin siellä maaseudulla sinne apteekkeihin. Millä tavalla ajattelette, että tämä apteekkiuudistus parantaa hoitoonpääsyä ja terveydenhuollon tilannetta, Kosonen kysyi.
Hannu Hoskonen kysyi keskustan viimeisenä kysymyksenä, miten hallitus kuvittelee hoitavansa terveydenhuollon etävastaanottoa, kun verkkoyhteydet eivät haja-asutusalueella toimi.
– Ilman niitä tulevina vuosina terveyspalvelut eivät pelaa lainkaan, koska se valokuituverkko puuttuu, Hoskonen huomautti.
Hallituspuolueiden mielestä juuri missään esitetyissä asioissa ei kuitenkaan ole ongelmia, vaikka moni keskustalainenkin on kokenut kansanedustajien mainitsemat asiat omissa nahoissaan. Pääministeri sanoi, että asumispaikkakunta ei voi olla määrittelevä työtehtävän kannalta.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan esittämästä kritiikistä ja lukuisten asiantuntijoiden varoituksista huolimatta kokoomus-persuhallitus vie vimmaisella kiireellä eteenpäin apteekkiuudistusta, joka iskee voimalla lukuisiin pieniin apteekkeihin eri puolilla Suomea.
Lääketaksaa leikataan, apteekkiveroa rukataan ja itsehoitolääkkeitä ollaan siirtämässä kauppojen hyllyille. Hallituksen tavoitteena ovat 30 miljoonan euron säästöt apteekkitaloudesta. Samalla vaarannetaan apteekkijärjestelmän perustaa, maanlaajuinen helposti saavutettava palveluverkko niin pienillä paikkakunnilla kuin kaupunkien lähiöissäkin.
Pienet apteekit joutuvat ennennäkemättömään puristukseen. Nollaveroraja nousee liian vähän, sivuapteekkivähennystä leikataan ja kahden apteekin loukun kaltaiset verotekniset ongelmat jätetään ratkaisematta. Fimean arvioiden mukaan jopa sata apteekkia saattaa pudota kannattavuusrajan alapuolelle. Moni apteekki tulee sulkemaan lopullisesti ovensa.
Keskustan mielestä olennaiset korjaustarpeet hallituksen esitykseen ovat: 1) Lääketaksaleikkauksen kohtuullistaminen 2) nollaveroluokan rajan nostaminen 300 000 euroon, joka vapauttaisi pienimmät apteekit apteekkiverosta, 3) lisäportaiden lisääminen verotaulukkoon riittävän progression sekä verotuksen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja apteekkiveron säännölliset inflaatiotarkistukset, jotta vero ei vuosi vuodelta kiristy.
Keskusta ei myöskään vapauttaisi itsehoitolääkkeitä päivittäistavarakauppoihin.
Perustuslakivaliokunta edellytti lakiin muutoksia, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehtyjen muutosten vaikutuksia ei ole ehditty arvioida. Apteekkareilta odotetaan nyt sopeutumista voimakkaasti säännellyssä liiketoiminnassa.
Itsehoitolääkkeiden vapauttaminen kauppoihin esitetään kuluttajan etuna, vaikka tosiasiassa se vahvistaa jo valmiiksi keskittynyttä vähittäiskauppaa ja heikentää lääketurvallisuutta sekä apteekkien toimintaedellytyksiä.
Keskusta ei vastusta apteekkitoiminnan ja lääkelainsäädännön uudistuksia. Mutta uudistukset on tehtävä harkiten, ei hätäpäissään. Hallituksen esitys ei vahvista lääketurvallisuutta eikä apteekkiverkostoa, vaan heikentää molempia. Ja kun apteekin ovi sulkeutuu lopullisesti, ei se aukea enää helposti uudelleen. Hallituksen politiikan häviäjiä ovat tälläkin kertaa tavalliset suomalaiset.
Terhi Peltokorpi

