

Keskustan Markus Lohi sai kysymysvuoron eduskunnan kyselytunnilla suurimman oppositiopuolueen sdp:n aloitettua talouspolitiikan teemasta. Lohi huomautti, että suomalaisia kiinnostaa, menevätkö asiat maassamme oikeaan vai väärään suuntaan.
– Eilen kaivosyhtiö, joka Kevitsassa toimii, ilmoitti muutosneuvotteluista, yli 300 henkeä on niiden piirissä. Syyksi he ilmoittivat kaivosveroratkaisun, jonka eduskunta teki viime syksynä. Samalla he ilmoittivat, että noin miljardin investointi pannaan tämän takia jäihin.
Lohi kysyikin, milloin hallitus aikoo tuoda eduskunnan vaatiman kaivosverolain muutoksen eduskuntaan.
Mikko Savola kysyi Lähi-idässä alkaneen konfliktin vaikutuksista Suomeen.
– Kuinka hallitus arvioi Lähi-idän tapahtumien seurauksia Suomen taloudelle ja työllisyydelle sekä ennen kaikkea ihmisten arkeen?
Samasta teemasta jatkoivat toisen kysymyksen yhteydessä Keskustan Timo Mehtälä ja ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen. Mehtälä kysyi euron bensalitraa luvanneilta perussuomalaisilta ja heidän valtiovarainministeriltään, miten tämä aikoo vaikuttaa siihen, ettei Lähi-idän sota nosta Suomessa hintoja.
– Miten te vaikutatte siihen, että autoilijat, kuljetusyrittäjät ja maatalousyrittäjät eivät joudu maksamaan polttoaineen hinnan noususta?
Antti Kurvinen vaati, että oman elintarviketuotannon pitää toimia niin, että meillä on tarjolla kaikille suomalaisille kotimaista ruokaa. Elintarvikemarkkinalaki on luvattu uudistaa niin, että se vahvistaa suomalaisen tuotannon asemaa, mutta laki on nyt jumissa hallituksen takana.
– Milloin elintarvikemarkkinalaki annetaan eduskunnalle? Ettehän, ministeri, anna periksi kokoomukselle, joka puolustaa aina kaupan suuretuja?
Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio toimi eduskuntaviikon tiistaina Keskustan ryhmäpuhujana, kun lähetekeskustelussa olivat keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat.
Puheessaan Kallio puolusti suomalaista metsä- ja maataloutta sekä kysyi toimia biokaasu tuotannon lisäämiseksi.
Metsätalouden osalta on huomautettu, että hakkuiden voimakas vähentäminen ei ole kansantalouden tai huoltovarmuuden näkökulmasta perusteltua eikä siitä aiheutuva ilmastohyöty ole pysyvä.
Suomalaisen maatalouspolitiikan kohdalla on muistettava, että sen ensisijaisena tavoitteena on kansallisen huoltovarmuuden ja hyvän ravitsemuksen takaaminen Suomessa asuville.
Biokaasun tuotanto on tällä hetkellä ainoa teollisessa mittakaavassa toimiva teknologia, joka mahdollistaa samanaikaisesti uusiutuvan kaasun tuotannon ja ravinteiden kierrätyksen. Suomi on yksi harvoista EU-maista, joka ei ole asettanut biokaasun tuotantoon tai käyttöön liittyvää kansallista tavoitetta.
Kallio nosti puheessaan esiin myös sen, kuinka vahvasti ilmastopolitiikka on politisoitunut. Sitä käytetään usein vain politiikan tekemisen välineenä ilman, että itse ongelmaa pyrittäisin ratkaisemaan.
– Oman haasteena kansanedustajille aiheuttaa se, että useat asiantuntijat ja lausuntojen antajat ovat eri mieltä ilmastonmuutokseen vaikuttavista keinoista, Kallio huomautti.
Hänen mukaansa tämä mahdollistaa tulosten tahallisen tai tahattoman vääristymisen kunkin tahon tavoitteiden mukaiseksi.
– Hallituksen rehellisyyttäkin voi arvuutella, kun toinen päähallituspuolueista on edes jollain tapaa sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta toinen ei juurikaan, Kallio pohti.
– Yhä useammin ilmastosta on tullut politiikan tekemisen väline, kun sen pitäisi olla tieteen tekemisen kohde, Kallio päätteli.
Mikko Männikkö
– Yhä pidempiä hoitojonoja, lakkautettavia terveysasemia, lopetettavia päivystyksiä, lomautettuja ja irtisanottuja hoitajia ja lääkäreitä, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila sanoi Keskustan puheenvuorossa keskiviikkona, kun eduskunta sai pääministerin ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalveluista.
Mattilan mukaan Keskusta on erityisen huolissaan vanhustenhoidosta.
– Suomen pitää olla maa, jossa vanhenemista ei tarvitse pelätä. Nyt yhä useampi ikäihminen joutuu entistä kauemmas kodistaan ja läheisistään.
Mattilan mukaan suuntaa pitää muuttaa.
– Hoitoon pitää päästä nykyistä nopeammin. Siksi Keskusta esittää omalääkäriä jokaiselle. Ikäihmiset ansaitsevat hyvän ja inhimillisen hoidon lähellä kotiaan. Ihmisten palvelut pitää pelastaa.
Mattila lähetti tiukat terveiset pääministeri Petteri Orpolle (kok.) ja hallitukselle:
– Lopettakaa hyvinvointialueiden päättäjien syyllistäminen lähipalvelujen alasajosta. Vastuu on hallituksella ja vain hallituksella. On vastuunkannon aika
Matti Mönttinen
Eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun EU:n talouden menestymisen edellytyksistä. Keskustelun lähtökohtana oli kansanedustajien tekemä keskustelualoite. Eduskunta ja etenkin sen EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta pitävät tärkeänä, että EU-asioista olisi mahdollisuus käydä keskustelua valtioneuvoston ja eduskunnan välillä.
Keskustelualoitteessa todettiin, että globaali toimintaympäristö on muuttunut nopeasti ja epävarmuus on kasvanut esimerkiksi turvallisuustilanteen, kauppapolitiikan, ilmastonmuutoksen, teknologisen kehityksen ja kriittisten riippuvuuksien vuoksi. Tämä haastaa Eurooppaa vahvistamaan talouttaan, kilpailukykyään ja kauppasuhteitaan.
Huomio on kiinnittynyt Euroopan unionin kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden vahvistamiseen uudessa geotaloudellisessa asetelmassa. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan esitys EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi (2028-2034).
Rahoituskehys vaikuttaa tulevaisuuden investointikykyyn ja unionin kilpailukyvyn edellytyksiin.
Jari Haapiainen


