Keskustan tulevaisuusajattelu ulottuu koko Suomeen

Terveyspalvelut ja niiden rahoitus röykyttivät kyselytuntia

Markku Siponen aloitti kyselytunnilla keskustalaisia kansanedustajia painavien kysymysten ääreltä. Hän huomautti, että valtio on jo lähettänyt mustapukuiset arviointiryhmät hyvinvointialueille määräämään, missä saavat jatkossa olla sairaalat, missä saavat olla terveyskeskukset.

– Tämä on täysin uskomatonta tässä maailmanajassa, kun pitäisi varautua kriisitilanteisiin koko Suomessa, Siponen hämmästeli.

Hän kysyi perussuomalaisministeriltä, hyväksyykö tämä tosiaan tällaisen. Ministerin mielestä syy on edellisen hallituksen. Lisäksi hän totesi, että ” ehdottomasti tämä kokonaisuus tulee tarkastella seuraavalla hallituskaudella”. Epäselväksi jäi, mitä vastuunkantaja nykyinen hallitus aikoo juuri nyt tehdä.

Hanna-Leena Mattila kysyi omaishoitolain kokonaisuudistuksesta sekä omalääkärimallista. Palveluista vastaavan perussuomalaisen ministerin mukaan ensimmäistä vielä ”selvitetään” ja omalääkäreiden saamiseksi lakia ei tarvitse muuttaa, vaan kaikki on hyvin.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Keskustan Markus Lohi muistutti, että edellisvaalikaudella toimiessaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastaavassa tehtävässä hän itse kysyi nykyisiltä hallituspuolueilta näiden mallia sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Sain vastauksen, että teillä ei ole mitään vaihtoehtoa, joten olimme sitten siinä tilanteessa.

Lohi myös kysyi, eikö nyt voitaisi perustaa kaikkien puolueiden yhteinen työryhmä asiaa setvimään, ettei jatkossa enää tarvitsisi aina vain syyttää edellisiä hallituksia.

Perussuomalaisen valtiovarainministerin mielestä sellaista ei tarvita, koska nykyinen hallitus hänen mukaansa kantaa vastuunsa.

Keskustan Mika Riipi kertoi, että Lapissa yöaikainen sairaalapäivystys ollaan supistamassa kahteen pisteeseen, jolloin matkaa voi kertyä yhtä paljon kuin Helsingistä Ouluun, 500 kilometriä. Riipi totesikin lappilaiselle persuministerille, että pakko on ihailla tämän kansalaisrohkeutta.

– Arvoisa ministeri, millaisia ennakkoterveisiä te haluatte lähettää nyt lappilaisille, joiden palveluita teidän vahtivuorollanne ollaan näin rajusti alas ajamassa ja romuttamassa?

Ministeri myönsi, että Lapin tilanne on huono vastaamatta tähänkään kysymykseen.

Keskustan Hanna Kosonen huomauttikin, että selkeitä vastauksia ei oikein ole saatu. Hän kysyi, miten hallitus voi sanoa, etteivät leikkaukset kohdistu hoitohenkilökuntaan, kun kuitenkin hyvinvointialueiden suurin kustannus on juuri henkilöstö.

Oinas-Panuma: Politiikassa pitää katsoa pitemmälle

Keskustan Olga Oinas-Panuma sanoi eduskunnassa, että Keskusta haluaa rakentaa kohtuullisuuden Suomen, jossa ihminen, ympäristö ja talous ovat sopusoinnussa. Hän peräänkuulutti pitkäjänteisempää näköalaa politiikan tekoon. Hänen mukaansa esimerkiksi mielenterveyskriisiin ja perheiden periytyvään huono-osaisuuteen voitaisiin puuttua ronskimmin.

– Onhan se lysti, että nuorista puhutaan, mutta pelkkä puhuminen ei riitä. Tämä hallitus ei ainakaan helpota nuorten elämää. Nuoret otetaan mielellään otsikkotasolle, mutta kun aletaan tehdä oikeasti nuorten elämään vaikuttavia asioita, keskustelu hiljenee, Oinas-Panuma sanoi.

Hän totesi, että asumisen ja opiskelun hinnat, pätkittäinen ja silppumainen työelämä, koulutusleikkaukset, kuormittuneet mielenterveyspalvelut yhdistettynä nousevaan uusliberaaliin maailmaan, jossa jokaisen pitäisi olla yli-ihminen, ovat ”aika karsea” yhdistelmä.

Hänellä oli puheessaan kolme Suomelle ja myös Keskustalle tärkeää tulevaisuustekoa.

Ensimmäiseksi hän muistutti, että tulevaisuutta tehdään koko Suomessa.

– Jos terveyspalveluista, ammattikouluista, yksityisteistä ja kuntien valtionosuuksista leikataan, ei ole ihme, että palvelut ja väestö keskittyvät. Kauttaaltaan asuttu Suomi on turvallisuuden ykkösasia.

Toiseksi pudasjärveläinen edustaja muistutti Suomen ulkopolitiikasta, johon arktinen alue olennaisesti liittyy.

– Arktinen on myös paljon muuta kuin kovaa turvallisuutta, uusia merireittejä ja mineraaleja – se on ihmisten koti. Olemme arktisen alueen osaajia ja se tulee näkymään positiivisesti tulevaisuudessa, jos sen osaamme hyödyntää.

Hän huomautti, että esimerkiksi ilmasto- ja turvallisuustutkimuksen kannalta arktinen alue on ennennäkemättömän tärkeässä roolissa.

Kolmanneksi Oinas-Panuma kiinnitti huomiota politiikan toimintatapoihin.

– Repivä keskustelu ja kahtiajakautuminen, ääripäitten melskaus, on kansanvallalle haitallista. Ihmisen täytyy voida luottaa omaan tulevaisuuteen ja siihen, että poliitikot tekevät kaikkensa paremman huomisen eteen. Aivan ensiksi voitaisiin lopettaa väärinymmärtäminen ja tahallinen rumasti puhuminen.

Oinas-Panuma muistutti, että tulevaisuus on kaikkien yhteinen asia. Siksi hän pohtikin, pystyykö Suomi jatkossakin säilyttämään oman laadukkaan, tietoon perustuvan tulevaisuustyön.

Lue Oinas-Panuman puhe kokonaisuudessaan:
oinas-panuma_tulevaisuusselonteko_2025-10-21