Kuuleeko hallitus kansalaisten hädän?
Miksi hallitus sulkee yöpäivystyksiä väkisin?
Keskustan Hanna-Leena Mattila nosti eduskunnan kyselytunnilla esiin Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen turvaamiseksi tehdyn kansalaislaoitteen, joka on aivan pian tulossa täysistuntoon päätettäväksi.
Mattila vaati, että hyvinvointialueiden tulee itse saada päättää palveluistaan.
– Miten täällä Helsingissä tiedetään muka paremmin kuin Pohjois-Pohjanmaalla, mitä alueen ihmiset tarvitsevat ja miten ne palvelut pitää siellä järjestää, Mattila kysyi.
Olga Oinas-Panuma muistutti, että laskelmien mukaan säästöjä ei ole luvassa
– Silti te mikromanageeraatte, ja laitatte meiltä päivystyksen kiinni. Se on törkeää. Sama kohtalo tulee muun muassa Iisalmelle, Varkaudelle, Jämsälle, Salolle, ja vielä osaksi Kemiä ja Savonlinnaa, Oinas-Panuma sanoi.
Pohjois-Pohjanmaan alueen kansanedustajista seuraavana äänessä oli Timo Mehtälä, joka ei löytänyt hallituksen päätöksestä järkeä.
– Pohde on ilmoittanut, että Oulaskankaan yöpäivystys mahtuu sen budjettiin. Miksi hallitus ei usko tätä? Mikä on tämän päätöksen takana, koska mikään järkisyy ei tätä selitä?
Markku Siponen arvioi, että nyt hallituksella olisi hyvä mahdollisuus korjata viimevuotinen virheensä kansalaisaloitteen ansiosta.
– Olette todennut, että sellaisia toimia ei kannata tehdä, jotka eivät tuo säästöjä. Eikö olisi, ministeri, nyt järkevää perua tämä huono päätös, Siponen kysyi.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) ei vastannut kysymyksiin, vaan totesi, että asiasta on käyty keskustelu viime vuonna, kun hallitus päätti yöpäivystysten lakkauttamisesta.
Ministeri totesi myös, että eduskunta voi halutessaan pyörtää aiemman päätöksensä hyväksymällä kansalaisaloitteen täysistunnossa.
Sauli Tervaniemi
Kasvu ja työpaikat ovat nyt kaikki kaikessa
Suomen työttömyystilanteen paheneminen kertoo hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan epäonnistumisesta, Keskustan kansanedustaja Mika Lintilä sanoi Keskustan ryhmäpuheessa eduskunnan budjettikeskustelussa tiistaina.
– Uusimmat työttömyysluvut ovat vielä huonommat, mitä pelättiin. Hallituksen tärkein lupaus suomalaisille oli 100 000 uutta työpaikkaa. Sen sijaan työttömiä on tullut kymmeniätuhansia lisää.
Lintilän mukaan työttömyys luo yhä useampaan kotiin synkän varjon tulevaisuudelle.
– Työttömyys tai sen pelko on iso syy sille, miksi Suomen talous seisoo paikoillaan. Hekin, joilla on varaa, eivät kuluta, koska pelko työpaikan menemisestä jäytää.
Aika tunnustaa tosiasiat
– Suhdanteet tai Venäjä eivät yksin selitä Suomen työttömyyttä ja talouden alamäkeä. Venäjän lähialueilla monen maan, kuten Puolan, talous kasvaa. Suomen talous on supistunut huhti-kesäkuussa eniten koko EU:ssa.
– Nyt pitäisi koota voimat ja alkaa yhdessä nujertaa työttömyyttä. Jos suomalaisille ei saada töitä ja Suomen taloutta kasvuun, emme pysty turvaamaan ihmisten palveluja emmekä saamaan velkaa hallintaan.
Yli 26 vuotta kansanedustajana olleen, entisen elinkeino- ja valtiovarainministerin Lintilän mukaan talouden kasvun aikaansaaminen on kaikki kaikessa Suomen selviytymiselle.
– Talouskasvu pitää tuplata ja luoda koko maahan edellytyksiä työpaikoille ja yritystoiminnalle. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat ihmisten työllistämisessä avainasemassa, mutta siellä oleva kysynnän puute näkyy työttömyytenä. Toiveikkuutta yrityksissä kuitenkin on ja siihen pitää tarttua.
– Siksi esimerkiksi yritysverotusta pitäisi uudistaa kasvuun kannustavaksi eikä käyttää osinkoina ulos jaettavien voittojen veronalennuksiin, kuten hallitus tekee. Vihreän siirtymän veroporkkana pitäisi ulottaa myös pienemmille yrityksille.
Matti Mönttinen
Keskusta aloittaa työttömyysvälikysymyksen valmistelut – Kaikkonen: ”Näin ei voi jatkua”
– Keskusta aloittaa Suomen työttömyystilannetta koskevan välikysymyksen valmistelut, puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo.
– Hallitus lupasi suomalaisille 100 000 työllistä lisää. Valitettavasti vain työttömiä on tullut lisää, kymmeniätuhansia. Tätä tosiasiaa hallitus ei pääse pakoon.
Tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita on 311 100, mikä on 31 500 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 36 800, mikä on 5 200 enemmän kuin viime elokuussa. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä on 129 200, mikä on 32 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
– Näin ei voi jatkua. Jotain pitää tehdä, muuten työttömyyden inhimillinen ja taloudellinen hinta suomalaisille ja Suomelle käy ylitsepääsemättömän kovaksi, Kaikkonen toteaa.
Suurtyöttömyys on korkea aika ottaa vakavasti
Kaikkonen ihmettelee hallituksen välinpitämätöntä suhtautumista Suomen ajautumiseen suurtyöttömyyteen.
– Pääministeri on jopa todennut, että työllisyys on alkanut paranemaan. Joutuu kysymään, eletäänkö hallituksessa lainkaan samassa todellisuudessa kuin kodeissa ja työpaikoilla kautta Suomen.
Keskustalle pääosa ratkaisua työttömyyskriisin selättämiseen on talouden kasvun rakentaminen ja edellytysten luominen uusille työpaikoille ennen muuta pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla.
– Myös aktiivista työvoimapolitiikkaa tarvitaan etenkin pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseen. Keskusta olisi valmis esimerkiksi alentamaan työnantajamaksuja ja palauttamaan työttömyysturvan suojaosan. Näin madallettaisiin yritysten kynnystä työllistää pitkään ilman töitä olleita ja kannustettaisiin ihmisiä pienimuotoiseen työntekoon, Kaikkonen esittää.
Kaikkosen mukaan suurtyöttömyys on korkea aika ottaa vakavasti.
– On tekojen aika, Kaikkonen tähdentää.
Matti Mönttinen
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
