Keskustan Honkonen: Koko Suomea kehitettävä tasapainoisesti ilman vastakkainasettelua

Ajankohtaiskeskustelu Suomen aluekehityksestä, kaupunki- ja maaseutupolitiikasta sekä seutukuntien mahdollisuuksista

21.3.2018 (muutosvarauksin)

Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen

Arvoisa puhemies,

Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu jyllää valitettavasti jälleen tässä maassa.

Johtavana riidankylväjänä on Helsingin puuhakas pormestari. Ei esimerkiksi kaikille suomalaisille tärkeän Helsingin pitäisi kilpailla muun Suomen kanssa, vaan kansainvälisesti. Kuitenkin hänen ja hänen hengenheimolaistensa tavoite on kaataa sote- ja maakuntauudistus ja ylipäätään keskittää suomalaiset palveluineen ja työpaikkoineen vain suurimpiin kaupunkeihin – käytännössä pääkaupunkiseudulle.

Keskustan vaihtoehto on koko Suomen tasapainoinen kehittäminen huomioiden maan eri kolkkien erilaiset olosuhteet. Ihmisille on mahdollistettava hyvä elämä kaikkialla Suomessa, niin kaupungeissa kuin maaseudulla, myös tulevaisuudessa.

Vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja isänmaalle vahingollista. Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan yhteinen näkemys, millainen tulevaisuuden Suomi on.

Keskusta ehdottaa hallitus-oppositiorajan ja vaalikaudet ylittävää sopimusta koko maan tasapainoisesta kehittämisestä. Suomen kannalta paras lopputulos saadaan aikaan, jos saman pöydän ääreen istuvat myös Helsingin ja muiden suurimpien kaupunkien johto.

Sopimus mahdollistaisi ratkaisujen hakemisen myös suurimpien kaupunkien ongelmiin, kuten pitkäaikaistyöttömyyteen, palvelujen jonoutumiseen, eriarvoistumiseen ja kohtuuhintaisten asuntojen pulaan. Ihmiset kohtaavat ongelmat arjessaan. Suurimpien kaupunkien tulevaisuus on saatava nykyistä kestävämmälle perustalle niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristöllisesti.

Kysymys kuuluu nyt, onko tällaiseen yhteistyöhön valmiutta tässä salissa ja laajemmin yhteiskunnassa? Vai ajavatko valta- ja puoluepolitiikka Suomen edun ja ihmisten arjen parantamisen edelle?

Arvoisa puhemies,

Koko maan tasapainoinen kehittäminen tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että työpaikkoja ja laajaa osaamista on kaikkialla Suomessa.

Suomen talous kasvaa nyt kohisten. Työllisyys paranee kaikissa maakunnissa. Tulevina vuosina on jatkettava uudistuksia, joilla tuetaan etenkin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia työllistää koko maassa.

Biotalous on lupaavimpia aloja uusiin työpaikkoihin läpi maan ja etenkin uusiutuvien luonnonvarojen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma on todellinen tällä hetkellä ympäri Suomen. Talouden kasvu ei saa vaarantua osaavien työntekijöiden puutteen vuoksi.

Seutukaupungit ovat myös tulevaisuudessa maamme teollisuuden ja viennin selkäranka. Seutukaupunkien kansanedustajien aloitteesta toteutettava hallituksen seutukaupunkiohjelma mahdollistaa kaupunkien elinvoiman rakentamisen niiden omiin vahvuuksiin nojautuen. Ohjelman toteuttamiselle on osoitettava riittävä rahoitus.

Valtion palveluja ja työpaikkoja ei seutukaupungeista ole kerta kaikkiaan enää varaa karsia. Muissa Pohjoismaissa tuuli on jo kääntynyt niin, että tuhansia valtion työpaikkoja ollaan alueellistamassa.

Olisiko Suomessa vihdoin myös valmiutta tähän, jos alueellistamista katsotaan uudella tavalla – ihmisten ja työtehtävien kautta ja ennen muuta digitalisoitumisen ja etätyön mahdollisuuksia hyödyntäen?

Arvoisa puhemies,

Ehdottoman tärkeää tasapainoisesti kehittyvän Suomen kannalta on, että eriasteista koulutusta on saatavilla koko maassa ja että tiet, radat ja muut väylät sekä tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa kautta Suomen. Me Keskustassa emme hyväksy koulutuksen keskittämistä. Koulutusmahdollisuuksia on oltava nuorille myös seutukaupungeissa.

Tällä vaalikaudella toteutetaan yli kolmen miljardin euron investointiohjelma maamme infraan maaseudun alempiasteisia teitä myöten, ulotetaan nopeat tietoliikenneyhteydet koko maahan ja uudistetaan liikenteen palveluja. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia ratkaisuja etenkin isoihin liikennehankkeisiin. Jotta nykyistä useampia isoja hankkeita voidaan aloittaa koko Suomessa, hankkeiden rahoitusta on rohkeasti uudistettava.

EU:n alue- ja maatalouspolitiikka on korvaamattoman tärkeää koko maalle ja etenkin Itä- ja Pohjois-Suomelle.

On oikein, että Suomi tavoittelee EU:n budjetista neuvoteltaessa suhteellisesti suurempaa osuutta alue- ja maatalouspolitiikan rahoista. EU:n aluepolitiikkaa on uudistettava paremmin talouden kasvua tukevaksi tukeutuen maakuntien ja muiden alueiden luontaisiin vahvuuksiin. Hankebyrokratiaa on vähennettävä.

Arvoisa puhemies,

Palaan lopuksi vielä sote- ja maakuntauudistukseen. Sen vieminen maaliin tänä keväänä eduskunnassa on välttämätöntä. Uudistuksen kaatajat pelaavat vaarallista peliä ihmisten lähi- ja peruspalveluilla.

Sote- ja maakuntauudistus on ennen muuta tasa-arvouudistus. Lähi- ja peruspalvelut eivät saa olla postinumerosta, saati lompakon paksuudesta kiinni. Osana tasapainoisesti kehittyvää Suomea palvelut on turvattava tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle koko maassa, kaupungeissa ja maaseudulla, myös tulevaisuudessa.

Maakunnat vähentävät hallintoa, lisäävät kansanvaltaa ja antavat koko maan tasapainoiseen kehittämiseen uusia työkaluja. Aluepolitiikassa on kyse alueen oman kilpailukyvyn vahvistamisesta. Tulevaisuudessa maankäyttöä ja elinkeino- ja kasvupalveluja voidaan toteuttaa uudella tavalla maakunnissa.

Arvoisa puhemies,

Tasapainoisesti kehittyvä kokonainen Suomi on tasa-arvoisempi, työllistävämpi ja turvallisempi sekä kaupunkien että maaseudun ihmisille kuin keskittämisuskovaisten metropoli-Suomi.

Tasapainopolitiikalla torjutaan myös kestävästi syrjäytymistä. Mitä ehyempi 100-vuotias isänmaamme on, sitä paremmin selviydymme myös kaikesta siitä, mitä maailma eteemme tulevaisuudessa tuo. Pidetään Suomi yhtenä.