Honkonen: Turvallisuudesta ei saa tulla alueellista etuoikeutta – Keskusta yhdistäisi turvallisuusselonteot

Eduskunnan lähetekeskustelu sisäisen turvallisuuden selonteosta
Eduskunta 7.10.2025

Keskustan ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Petri Honkonen

(muutosvarauksin)

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta luo kattavan ja ajankohtaisen tilannekuvan Suomen turvallisuusympäristön muutoksista. Se tunnistaa monipuolisesti ne ilmiöt, jotka vaikuttavat kansalaisten arjen turvallisuuteen, olipa kyse nuoriso- ja jengirikollisuudesta, hybridivaikuttamisesta, kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuudesta tai vihamielisestä informaatiovaikuttamisesta. Samalla siinä tunnistetaan, että turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti, ja että sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on keskeinen rooli uhkien torjunnassa aina arkipäivän onnettomuuksista ensivasterooliin ulkoisissa uhkatilanteissa.

Selonteossa asetetaan tavoitteeksi, että Suomi on edelleen yksi maailman turvallisimmista maista. Se on tärkeä lähtökohta. Samalla pitää muistaa, että turvallisuus ei ole vain poliisin, puolustusvoimien, rajavartioston ja muiden viranomaisten suorituskykyä. Se on myös yhteiskunnan eheyttä, kriisinkestävyyttä ja kansalaisten luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Geopoliittisten tuomien jännitteiden lisäksi myös Suomen eri alueilla on omat kasvavat turvallisuushaasteensa. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi kasvavat huumeongelmat, nuorten tekemät väkivaltarikokset julkisilla paikoilla, jengirikollisuus ja segregaatio ovat heikentäneet turvallisuuden tunnetta. Harvaan asutuilla alueilla huolta herättävät pitkät etäisyydet viranomaispalveluihin ja viivästyneet vasteajat. Lisäksi nettihuijarit ja -kiristäjät sekä muu informaatiovaikuttaminen aiheuttavat kaikkialla turvattomuutta.

Siksi meidän on sanoillamme ja päätöksillämme vahvistettava kansalaisten luottamusta ja turvallisuuden tunnetta sekä varmistettava, että jokainen suomalainen tuntee olevansa osa tätä maata riippumatta siitä, asuuko hän kaupungissa vai maaseudulla. Turvallisuudesta ei saa tehdä alueellista etuoikeutta.

Keskustan eduskuntaryhmä onkin huolissaan selonteossa esitetystä viranomaistoiminnan periaatteesta ”samankaltaiset palvelut samankaltaisilla alueilla”. Se on kirjoitettu epäselvästi, mutta joku tarkoitus sille halutaan antaa. Tarkoittaako se sitä, että, että harvaan asutuilla alueilla palvelut voi olla heikommat, koska ne eivät ole ”samankaltaisia” kuin kaupunkikeskukset? Tällainen ajattelu olisi vakavassa ristiriidassa kokonaisturvallisuuden perusperiaatteiden kanssa. Vaadimme hallitukselta selvyyttä tähän. Luoko hallitus sivistyserämaiden lisäksi myös turvallisuuserämaita?

Toisena, ja liian vähän puhuttuna esimerkkinä, nosta esiin pelastustoimen ja erityisesti sopimuspalokunnat. Noin 90 % Suomen pinta-alasta on sopimuspalokuntien vastuulla ja hoidossa. Ne ovat erityisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden takaajia ja toimivat merkittävänä osana kansallista kriisivalmiutta. Saamamme tiedon mukaan sisäministeriö olisi tiukentamassa sopimuspalokuntalaisten kuntovaatimuksia syitä kertomatta. Kuinka tämä istuu selonteossa kirjattuun lupaukseen huolehtia sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä, jotta pelastuspalvelut voitaisiin turvata tasapuolisesti koko Suomessa?

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, puolustuspoliittinen selonteko ja sisäisen turvallisuuden selonteko olisi syytä yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi — kokonaisturvallisuuden selonteoksi. Useissa maissa näin jo toimitaan (esimerkkinä Iso-Britannian Security Review).

Yhdistetty selonteko mahdollistaisi sen, että turvallisuuden kehittämisen ja ylläpitämisen määrärahat määritellään yhtenäisesti. Nykytilanteessa puolustus saa usein pyytämänsä rahoituksen, ja sen toden totta tarvitseekin! Kun taas sisäisen turvallisuuden viranomaiset joutuvat poliisia lukuun ottamatta tyytymään siihen, mitä niille annetaan. Tämä ei ole kestävää. Kriisitilanteissa rajaturvallisuus, pelastustoimi, hätäkeskukset ja sairaalat ovat yhtä tärkeitä kuin puolustusvoimat.

Siksi esitän, että eduskunta ottaisi kantaa kokonaisturvallisuuden selonteon tarpeeseen ja edellyttäisi, että tulevaisuudessa turvallisuutta kehitetään kokonaisuutena. Ei pistemäisesti, ei alueellisesti eriytyen, vaan koko Suomen yhteisenä tehtävänä. Ja vahvistamalla jokaisen suomalaisen turvallisuuden tunnetta.

Voit lukea puheen tiedostona tästä: Honkonen_situ_2025-10-07