Timo Mehtälä pääsi keskustalaisista ensimmäisenä ääneen eduskunnan kyselytunnilla. Hän aloitti puheenvuoronsa dramaattisesti toteamalla, että yöpäivystysten lakkauttamisessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Perussuomalaisten ryhmästä huudettiin väliin väitteen olevan pelottelua.
Mehtälä kuitenkin jatkoi kertomalla tilanteista, joita näki ja kuuli, kun Oulaskankaalla vieraili. Hän puhui myös omista kokemuksistaan.
– Olen suuren perheeni kanssa tarvinnut Oulaskankaan yöpäivystystä lukemattomat kerrat. On vaikea edes kuvitella, miten olisimme selvinneet ilman sitä. Nyt tämän edessä ovat kaikki alueemme ihmiset.
Keskustan Markku Siponen kertoi oman maakuntansa Pohjois-Savon tilanteesta.
– Iisalmessa saattaa olla jatkossa tilanne, että paikalla on yöllä lääkäri, joka ei saa vastaanottaa potilaita. Onko hullumpaa hallituksen päätöstä?
Siponen huomautti, että hänen kotimaakunnastaan Kiuruvedeltä matka yöpäivystykseen kolminkertaistuu.
Hilkka Kemppi muistutti, että hyvinvointialueilla tulisi olla oikeus päättää palveluistaan niin, että he pystyisivät säästämään kustannuksia.
– Nyt esimerkiksi Oulaskankaan osalta hyvinvointialue on todistanut tässä talossa, että heille tulee lisää kustannuksia. He eivät säästä, heille tulee lisää kustannuksia. Siitä on kysymys, kun me kysymme Oulaskankaan ja muiden alueiden tulevaisuudesta.
Antti Kurvinen Kurvinen sanoi, että syynä vaikeaan tilanteeseen on, että hyvinvointialueitten rahoitus on alimitoitettua.
– Sotealan työntekijöitä on työttömänä, vaikka Suomi ikääntyy. Syynä on se, että lähes kaikilla hyvinvointialueilla pyörivät muutosneuvottelut, yt-neuvottelut, ja sieltä on jopa satoja hoitajia irtisanottu.
Keskustan Markus Lohi muistutti kysymyksessään, että Oulaskankaasta puhuttaessa puhutaan perustason palveluista, joihin pitäisi palauttaa luottamus.
Perussuomalainen ministeri kuittasi keskustalaisten ja muiden huolen pelotteluksi. Lisäksi hän kertoi olevansa sote-alan ammattilainen, joka tietää, mikä ero on peruspalveluilla ja erikoissairaanhoidolla. Hän antoi ymmärtää, että sairaan on parempi matkata suoraan spesialistin luo yli sadan kilometrin päähän kuin saada hoitoa lähellä tutussa paikassa.
Päivystysten säilyttämiseksi tehty kansalaisaloite hävisi eduskuntaäänestyksessä luvuin 95-85.
Nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen, olisi välttämätöntä tarkastella turvallisuutta kokonaisuutena. Samalla on muistettava, että jokaisella alueella on omat haasteensa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla uusina haasteina ovat huumeongelmat sekä nuoriso- ja jengirikollisuus, kun muualla Suomessa tuskaillaan hälytyksen pitkillä vasteajoilla.
Kansanedustaja Petri Honkonen ehdotti Keskustan ryhmäpuheessa sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä, että jatkossa tehtäisiin kokonaisturvallisuuden selonteko. Se yhdistäisi ulko-, puolustus- ja sisäisen turvallisuuden näkökulmat, kun nyt kutakin lohkoa käsitellään erikseen. Yksi selonteko mahdollistaisi resurssien suunnittelun ja kohdentamisen tasapuolisesti.
Keskustalaiset korostivat omissa puheissaan myös sopimuspalokuntien aseman ja resurssien vahvistamista. Myös ruoka, energia, vesi ja terveydenhuolto ovat olennainen osa sisäistä turvallisuutta. Kuinka ne toimivat, on kriisitilanteissa ratkaisevaa. Sisäistä turvallisuutta on myös järjestöjen, kyläyhdistysten ja naapuriavun toimintaa, jotka ovat keskeisiä arjen turvallisuuden ylläpitäjiä erityisesti maaseudulla.
Hallituksen antamassa selonteossa on kirjattuna periaate ”samankaltaiset palvelut samankaltaisilla alueilla”. Siinä on puettu sanoiksi sisäministeri Mari Rantasen (ps.) viime helmikuussa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa lausuma ajatus, että “Kaupungissa ja maalla ei voi olla samanlainen palvelutaso”.
Keskustalaisten mielestä se ei saa johtaa siihen, että harvaan asutuille alueille hyväksyttäisiin heikkenevät palvelut. Sisäisestä turvallisuudesta ei saa tehdä alueellista etuoikeutta.
Eduskunta antaa selontekoon vastauksensa kevättalvella. Siinä annetaan turvallisuusviranomaisille suuntaviivat huolehtia sisäisestä turvallisuudesta.
Timo Portaankorva
Keskustan Hilkka Kemppi kuvasi Keskustan ryhmäpuheenvuorossa eduskunnassa, kuinka tällä hetkellä Suomessa paperikoneita suljetaan ja muutosneuvottelut uhkaavat satoja työpaikkoja. Hän huomautti, että alan toipumista hankaloitetaan myös ylisääntelyllä ja jatkuvalla riidalla metsien käytöstä.
– Uusiutuvalla puulla olisi mahdollisuus korvata fossiiliset raaka-aineet mm rakentamisessa, kemianteollisuudessa ja pakkauksissa. Keskusta haluaa luoda alalle vakautta ja turvallisen näkymän investoida Suomeen, Kemppi totesi.
Kemppi totesi, että nykyhallituksen aikana Suomi on ajautunut lamaan ja suurtyöttömyyteen.
– Hallitus lupasi sata tuhatta uutta työpaikkaa, mutta on tehnyt sata uutta työtöntä päivässä.
Kemppi huomautti myös, että rakennusala on romahtanut kun kahdessa vuodessa alan liikevaihto on lähes puolittunut.
– Hallitus on pahentanut tilannetta leikkaamalla ARA-tukia ja kotitalousvähennystä.
Kemppi muistutti, että Keskusta tarjoaa rakennusalalle suunnanmuutosta.
– Kotitalousvähennyksen parantamisen lisäksi ihmisillä pitää olla mahdollisuus päästä kiinni omistuskotiin esimerkiksi vakuuksia kehittämällä.
Keskusta haluaa elinvoimaa ja sitä kautta kasvua etenkin Itä-Suomeen, koska alue on joutunut kantamaan raskaan taakan nykyisestä muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Suomen itäraja on kiinni ja monet tulot jäävät sen vuoksi etenkin Itä-Suomessa saamatta. Keskustan keinoina olisivat alueen verohuojennukset ja osaamiseen satsaaminen.
Kemppi huomautti puheessaan, että myös Suomen ruokaviennin tilanne on heikko.
– Potentiaali on suuri: ostamme elintarvikkeita seitsemällä miljardilla ja myymme kahdella. Se on viiden miljardin miinus vaihtotaseeseen. Keskusta vaatii aktiivista valtion tukea ruokavientiin ja vientiosaamisen kehittämiseen, Kemppi totesi.
Lisäksi hän muistutti, että luovat alat ja kulttuuri ovat nouseva palveluteollisuuden ala. Keskustassa koetaan, että hallitus on kokonaan unohtanut tämän.
– Leikkaukset elokuvatuotantoon ja kulttuuriin kurittavat kasvualoja, joista voisi syntyä uutta vientiä Suomelle.
Kemppi totesi myös, kuinka koulutusleikkaukset ja innovaatiopolitiikan heikennykset ovat lyhytnäköisiä. Keskusta vaatii koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen turvaamista.
Lue koko Hilkka Kempin puhe tästä: Kemppi Teollisuuspol 2025 10 08