Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen: Suomalaisten osaamista pitää vahvistaa

Kaikkonen ehdottaa uudistuksia eri koulutusasteille ja yhteistyön lisäämistä yritysten kanssa etenkin alueilla.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen varoittaa suomalaisten osaamisen heikkenemisestä ja koulutuksen tasa-arvon rapautumisesta.

Kaikkosen mukaan hallituksen politiikka ja leikkaukset koulutukseen vievät asioita huonompaan suuntaan.

– Keskusta on erityisen huolissaan siitä, että koulutus uhkaa keskittyä rajusti. Hinta kasvaa, välimatkat pitenevät ja koulutuksen laatu eriytyy. Keskittäminen voi vakavimmillaan johtaa jopa siihen, että nuori ei suorita toisen asteen tutkintoa.

– Suuntaa pitää muuttaa. Vain omintakeisella osaamisella Suomi nousee ja pärjää myös tulevaisuudessa, Kaikkonen sanoi puheessaan Keskustan eduskuntaryhmän järjestämässä Osaamisen Kasvupäivässä Helsingissä torstaina.

Kaikkosen mukaan Suomella pitää olla osaamista, jota muilla ei ole tai osaamista, jossa suomalaiset ovat ylivertaisia. Jäänmurtajadiili on tästä rohkaiseva osoitus.

– Uusia menestymisen mahdollisuuksia on melkein alalla kuin alalla. Meidän päättäjien tehtävä on luoda edellytyksiä. Menestyksen tekevät ihmiset ja yritykset.

Suomalaisten osaamisen vahvistamiseksi Kaikkonen ehdottaa Keskustan piirissä valmisteltuja uudistuksia eri koulutusasteille.

– Jatkuvan muutoksen sijaan peruskoulussa tulisi palata perusasioihin. Oppilaille pitää antaa oppimis- ja opettajille opettamisrauha. Esikoulu sekä peruskoulun ykkös- ja kakkosluokka voitaisiin yhdistää joustavaksi kokonaisuudeksi. Kakkosluokan lopuksi katsottaisiin, että oppilaalla on tietyt taidot, ennen kuin pääsee kolmosluokalle.

Kaikkosen mukaan nuorten korkeakoulutettujen määrää tulee saada nostettua.

– Suomeen pitää luoda suunnitelma, jonka tavoitteena on etenkin nuorten korkeakoulutettujen määrän nostaminen ja korkeakoulutuksen kehittäminen niin, että paikan vastaanottaminen mahdollistaa monipuoliset uramahdollisuudet tulevan korkeakoulutuksen kautta.

Kaikkonen esittää myös uuden työelämätohtori-ohjelman luomista. Se yhdistäisi korkeakoulujen ja työelämän osaamisen.

– Ohjelma tarjoaisi väylän jatko-opintoihin niille ammattilaisille, jotka kehittävät ratkaisuja omalle alalleen yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa.

Hallituksen lopettaman aikuiskoulutustuen tilalle Kaikkonen esittää uuden, korvaavan mallin rakentamista.

– Osaamisen tarve ei lopu, kun tutkintotodistus on saatu käteen. Nyt pitäisi päivittää osaamista, oppia uutta, siirtyä ehkä uuteen työhön. Mutta mahdollisuudet siihen vähenevät, kun esimerkiksi aikuiskoulutustuki on poistettu eikä mitään ole tullut tilalle.

Kaikkonen ehdottaa myös koulutuksen ja tutkimuksen sekä elinkeinoelämän nykyistä läheisempää yhteistyötä alueilla.

– Luodaan alueelliset Kasvutehtaat, jotka kokoavat osaajat yhteen vauhdittamaan innovaatioita, koulutusta ja kestävää talouskasvua. Ne tarjoaisivat alustan paikallisten yritysten TKI-toimintaan ja toimisivat yhteistyöfoorumeina, joissa alueen koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhdessä suunnittelevat rahoitettavia kokonaisuuksia.

Kaikkosen puheenvuoro on kokonaisuudessaan alla.

***

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen Osaamisen Kasvupäivässä 23.10.2025

(muutosvarauksin)

Hyvät ystävät,

Tärkeimmät opit elämään me jokainen saamme kotoa. Useimmille heti perässä tulee koulu.

Suomalaisesta koulusta kuka tahansa, mistä tahansa on voinut edetä mihin tahansa. Kuka tahansa, mistä tahansa, mihin tahansa.

Esimerkiksi seuraavana puhuva Risto Siilasmaa liike-elämän johtopaikoille ja meikäläinen, no – näihin hommiin. Kukin kykyjensä mukaan. Toki sattumallakin voi olla sijansa. Silti yleensä työ ja itsensä kehittäminen kannattaa. Niin pitää ollakin.

Siksi Suomi on saavutus. Osaaminen kantaa.

Mutta nyt, ystävät, nyt suunta ei ole oikea.

Suomen talous laahaa, työttömyys pahenee eikä kasvua näy. Samaan aikaan suomalaisten osaaminen heikkenee ja koulutuksen tasa-arvo rapautuu.

On pysähtymisen paikka.

Hyvät kuulijat,

Joutuu kysymään, onko yksi syy jatkuvan muutoksen hengessä, jota koulumaailmaan on pitkään puhallettu?

Koulukaan ei voi jämähtää paikoilleen. Sitä pitää kehittää. Ja aina kannattaa miettiä, miten asioita voi tehdä paremmin.

Mutta muutos vain muutoksen vuoksi saattaa näännyttää niin oppilaat, opettajat kuin vanhemmatkin. Yhä useampi nuori kertoo, että ei jaksa koulussa. Ja olen varma, että moni opettaja miettii samaa. Omaa jaksamistaan.

Hallituksen politiikka valitettavasti vie asioita huonompaan suuntaan.

Yhdessä sovituista tutkimus- ja kehityspanostuksista on alettu peruutella.

Kasvupolitiikka on laiminlyöty. Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä on vaikeutettu, vaikka niihin työpaikat pääosin tulevat, jos tulevat. Äkkinäiset alvikorotukset ovat tästä yksi esimerkki.

Koulutuksen leikkausten vuoksi esimerkiksi monessa ammatillisessa oppilaitoksessa opetustunteja on jo vähennetty. Opettajilla ei ole aikaa ohjata opiskelijoita, ja nuori, jolla on vaikeuksia, jää yksin.

Myös korkeakouluissa mietitään, mistä leikataan seuraavaksi – opetuksesta vai tutkimuksesta.

Me Keskustassa olemme erityisen huolissamme siitä, että koulutus uhkaa keskittyä rajusti. Koulutuksen hinta kasvaa, välimatkat pitenevät ja koulutuksen laatu eriytyy.

Asiantuntijoiden mukaan keskittäminen voi vakavimmillaan johtaa jopa siihen, että nuori ei suorita toisen asteen tutkintoa.

Eikä kyse ole vain lapsista ja nuorista. Osaamisen tarve ei lopu, kun tutkintotodistus on saatu käteen. Nyt pitäisi päivittää osaamista, oppia uutta, siirtyä ehkä uuteen työhön.

Mutta mahdollisuudet siihen vähenevät, kun esimerkiksi aikuiskoulutustuki on poistettu. Eikä mitään ole tullut tilalle.

Hyvät ystävät,

Keskustan mielestä suuntaa pitää muuttaa.

Jokaisella lapsella ja nuorella pitää myös tulevaisuudessa olla mahdollisuudet edetä elämässä niin pitkälle, kuin omat kyvyt kantavat.

Jokaisella suomalaisella pitää myös myöhemmällä iällä olla mahdollisuus oppia uutta.

Keskustan ajattelussa sivistys on oikeus, ei etuoikeus. Se on ihmisenä kasvamisen ydin.

Ja niin se vain on, että omintakeisella osaamisella, luovuudella ja kekseliäisyydellä Suomi nousee ja pärjää myös tulevaisuudessa.

Joko osaamisella, jota muilla ei ole. Tai osaamisella, jossa suomalaiset ovat ylivertaisia. Jäänmurtajadiili on tästä rohkaiseva osoitus.

Osaamiseen panostaminen ei ole vain menoerä. Se on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin pitkässä juoksussa.

Optimistina näen uusia menestymisen mahdollisuuksia melkein alalla kuin alalla. Meidän päättäjien tehtävä on luoda edellytyksiä. Menestyksen tekevät ihmiset ja yritykset.

Koulusta kaikki lähtee. Olisiko etenkin peruskoulussa aika palata perusasioihin? Antaa oppilaille oppimis- ja opettajille opettamisrauha. Laittaa peruskoulu kuntoon.

Me uskomme oppimisen saavutettavuuteen. Eriasteista koulutusta pitää myös tulevaisuudessa olla kautta Suomen.
Jokaisessa kunnassa vahva varhaiskasvatus ja peruskoulu. Toisen asteen koulutus riittävän lähellä kotia ja lähellä arkea.

Että myös korkeakoulutus ja tutkimus elävät ja vaikuttavat ympäri Suomen, eivät vain harvoissa keskuksissa.

Me haluamme nostaa ammattitaidon ja käytännön osaamisen uudelleen arvoonsa.

Suomen menestys ei synny vain tutkintopapereista. Huippuosaamisen ohella talouden kasvu tulee tekevistä käsistä, taidoista ja ymmärryksestä, jotka rakentavat, korjaavat ja kehittävät.

Kädentaidoilla, teknisellä osaamisella ja ammatillisella ylpeydellä on yhtä tärkeä paikka tämän maan pärjäämisessä kuin tieteellä ja tutkimuksella.

Hyvät ystävät,

Nyt on aika yhdessä pohtia, mitä koululta haluamme, kun maailma muuttuu.

Uskallammeko luottaa osaamisen tuovan meille kasvua? Onko meillä pitkäjänteisyyttä kehittää osaamistamme? Ja ennen kaikkea – uskommeko yhä siihen, että jokaisessa suomalaisessa on kyky ja halu kasvattaa omaa osaamistaan?

Nämä päätökset määrittävät isosti isänmaan tulevaisuutta.

Keskusta osaltaan pohtii paraikaa erilaisia pieniä ja suuria tapoja luoda kasvua osaamisen kautta. Useampi porukka tekee vakavalla mielellä töitä. Ja uskon, että tämän päivän tilaisuus teidän osanottajien myötä tuo vielä lisää ajatuksia ja ideoita, mitä voimme hyödyntää ja viedä eteenpäin.

Mutta nostanpa tässä ihan kokeilumielessäkin muutamia ajatuksia, joita eri työryhmissä on tässä vaiheessa noussut esiin:

1. Luodaan alueelliset Kasvutehtaat, jotka kokoavat alueen osaajat yhteen vauhdittamaan innovaatioita, koulutusta ja kestävää talouskasvua. Kasvutehtaat vauhdittavat alueellista talouskasvua tarjoamalla alustan paikallisten yritysten TKI-toimintaan ja yrityssparraukseen. Kasvutehtaat toimisivat yhteistyöfoorumeina, joissa alueen koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhdessä suunnittelevat rahoitettavia kokonaisuuksia.
2. Luodaan uusi työelämätohtori-ohjelma, joka yhdistää korkeakoulujen ja työelämän osaamisen. Ohjelma tarjoaisi väylän jatko-opintoihin niille ammattilaisille, jotka kehittävät ratkaisuja oman alansa käytännön haasteisiin yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa.
3. Luodaan uusi malli korvaamaan poistettu aikuiskoulutustuki.
4. Keskusta haluaa kasvattaa nuorten korkeakoulutettujen määrää jatkossa, jotta pidemmät urat korkeakoulutettuna mahdollistuvat myös Suomessa. Nykyiset koulutuspoliittiset toimet paikkojen kohdistamisesta ensikertalaisille ovat olleet tehokkaita, mutta moni pelkää paikan vastaanottamista väärän uravalinnan pelossa. Suomeen pitää luoda suunnitelma, jonka tavoitteena on korkeakoulutettujen, etenkin nuorten korkeakoulutettujen, määrän nostaminen ja korkeakoulutuksen kehittäminen niin, että paikan vastaanottaminen mahdollistaa monipuoliset uramahdollisuudet tulevan korkeakoulutuksen kautta.
5. Eskarin, ykkösluokan ja kakkosluokan yhdistäminen yhdeksi joustavaksi kokonaisuudeksi. Kakkosluokan lopuksi olisi ”checkpoint”, jossa katsotaan, että sinulla on tietyt taidot, ennen kuin pääset kolmosluokalle. Oman osaamisen mukaan pystyy suorittamaan tarvittaessa nopeammin tai hitaammin.

Hyvät ystävät,

Entä sitten rahat?

Kovista puheista huolimatta alkaa valitettavasti näyttää siltä, että Suomi velkaantuu nykyisen hallituksen aikana enemmän kuin koskaan.

Velka pitää saada hallintaan. Viimeisten parin vuoden aikana Keskusta esitti, että talouden tervehdyttämisestä tulee sopia yli hallitus-oppositiorajan ja yli vaalikausien.

Samaa esittivät myös esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Rehn, presidentti Niinistö ja monet talouden asiantuntijat.

Oli myönteistä, että tästä äskettäin saatiin aikaan yhteisymmärrys puolueiden kesken.

Talouden kasvu ja työpaikat ovat kestävin ratkaisu myös velkaan. Mitä paremmin niiden luomisessa onnistumme, sitä vähemmän joudumme leikkaamaan menoja tai korottamaan veroja.

Siksi Suomen talous pitää viimein saada kasvuun. Tilanne on kuitenkin äitynyt niin vaikeaksi, että leikkauksilta ja veroratkaisuilta tuskin voidaan välttyä.

Mutta koulutuksen tason laskeminen on Keskustan mielestä huono säästökohde.

Keskusta näkee, että ikäluokkien pienentyessä vapautuvaa sivistyksen rahoitusta pitää käyttää koulutuksen vahvistamiseen, osaamistason nostoon ja peruskoulun tuen tarpeeseen.

Hyvät kuulijat,

Osana suunnanmuutosta myös maamme ilmapiiriä pitäisi saada muutettua. Paljon on vallalla sellaista henkeä, että lopun aikoja eletään. Maassa vallitsee ankeuden ilmapiiri.

Hyvät kuulijat, tästä meidän pitää päästä yli.

Tästäkin selvitään. Tästäkin selvitään. Olen miettinyt, voisimmeko ottaa oppia niistä yrityksistä, joissa asiat sujuvat ja joihin luotetaan. Mielestäni tarvitsemme koko yhteiskuntaan lisää ennakkoluulottomuutta ja uudistumisen taitoa. Uskoa osaamiseen ja tekemiseen.

Koulutus on se silta, joka yhdistää ihmisiä, sukupolvia ja alueita. Se on myös lupaus: että jokaisella on mahdollisuus onnistua.
Siksi, hyvät ystävät, on aika palauttaa usko siihen, että koulutus kannattaa.

On aika palauttaa arvostus opettajille, ohjaajille, tutkijoille ja niille, jotka auttavat muita oppimaan.

Heidän työnsä on Suomen tulevaisuuden kivijalka.

Pidetään huolta siitä, että jokainen suomalainen – lapsi, nuori ja aikuinen – saa mahdollisuuden oppia, kehittyä ja kasvaa.

Pidetään kiinni siitä, että Suomi on maa, jossa koulutus ja itsensä kehittäminen on oikeus, ei etuoikeus. Kiitos.