
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Markus Lohen mukaan hallituksen esittämä velkakaton korotus ei voi enää olla tekninen yksityiskohta, saati läpihuutojuttu.
Hallitus hakee eduskunnalta uutta valtuutta nostaa velan enimmäismäärä 270 miljardiin euroon. Korotusta tulisi kerralla 65 miljardia euroa.
– Näin iso velkakaton korotus, toista kertaa vaalikauden aikana, vaatii perusteellisen keskustelun eduskunnassa etenkin, kun enemmistö puolueista on vastikään sopinut velkajarrusta.
– Hallitus näyttää julkisen talouden suunnitelman ja velkakattoa korottavan esityksen perusteella käytännössä luopuneen omasta tavoitteestaan taittaa velkaantuminen ja kääntää velkasuhde laskuun ylivaalikautisessa tarkastelussa.
Hallitus korotti velkakattoa kesällä 2024 jo170 miljardista eurosta 205 miljardiin euroon. Velkaantuminen on kuitenkin jatkunut niin rajuna, että nykyinenkin katto on ylittymässä jo loppuvuodesta 2026.
Julkisen talouden suunnitelman mukaan valtio ottaisi vuosina 2027–2030 lisää velkaa noin 64 miljardia euroa. Jos uusi velkakatto täyttyy, valtionvelkaa olisi lähes 50 000 euroa jokaista suomalaista kohden. Lisäksi valtiolla on noin 73 miljardin euron takaus- ja takuuvastuut sekä noin 20 miljardin euron pääomavastuut kansainvälisille rahoituslaitoksille.
– Valtion lainanotto edellyttää perustuslain mukaisesti eduskunnan suostumusta. Eduskunnan on vakavasti harkittava, että voidaanko velkakattoa korottaa hallituksen esittämällä tavalla, jollei hallitus suostu korjaamaan julkisen talouden suunnitelmaansa siten, että velkaantumista pyritään hillitsemään.
– Kyse ei ole vain nykyisestä velasta, vaan myös merkittävistä tulevaisuuden riskeistä. Jos suuntaa ei muuteta, päätöksiä eivät lopulta tee suomalaiset poliitikot vaan rahoittajat. Suomen aika talouden tervehdyttämisessä on käymässä vähiin.
Eduskunta käy lähetekeskustelun hallituksen esityksestä lainanottovaltuuden muuttamiseksi tänään keskiviikkona 20.5.


