Keskusta: Hallituksen arvovalinnoissa suositaan parempiosaisia
Mikä on hallituksen arvojärjestys, kysyy Keskusta
Eduskunnan kyselytunnilla Keskustan Eeva Kalli muistutti, että keskustalaiset haluavat suomalaisten pääsevän tarvitessaan hoitoon ja että lähipalvelut turvataan kaikkialla Suomessa.
– Samalla edellytämme, että suomalaisten verorahoja ja yhteistä omaisuutta käytetään vastuullisesti. Hallitus sen sijaan laittaa lihoiksi yhteistä omaisuutta ja käyttää nuo rahat muun muassa yksityisten terveysjättien tukemiseen.
Kalli totesi, että Keskustan mielestä nämä ovat vastuuttomia arvovalintoja ja rahankäyttöä.
Keskustan Markus Lohi jatkoi aiheesta viitaten valtiontalouden ongelmiin. Hän kysyi, miksi hallitus alentaa veroja rikkailta, yli 100.000 euroa vuodessa tienaavilta. Lohi ehdotti, että veronalennukset kohdistettaisiin sen sijaan keskituloisiin, tavallisiin suomalaisiin. Silloin luultavasti saataisiin kulutusta enemmän liikkeelle ja talouden rattaat pyörimään.
Mika Lintilä huomautti, että tällä vaalikaudella hallitus velkaannuttaa Suomea enemmän kuin kahdella edellisellä.
– Valtiovarainministeri sanoi, että tämä hallitus on uudistanut taloutta. Kuinka te koette, että te olette onnistuneet näissä ratkaisuissa, joita te olette tehneet talouden uudistamiseksi, koska luvut näyttävät aivan muuta?
Keskustan Petri Honkonen kysyi liikenneväylien korjauksista, joihin rahaa ei riitä siltikään, vaikka hallitus aikookin myydä tuottoisaa valtionomaisuutta.
– Tuottavan omaisuuden voi myydä vain kerran. Sen jälkeen sitä resurssia ei enää valtiolla ole käytettävissä, ja tästä te ette pääse mihinkään, vaikka kuinka tätä pyöritätte.
Honkonen totesi, ettei ole vakuuttunut, että hallituksen toimilla saataisiin aikaiseksi sitä kasvua, työpaikkoja, tuloja suomalaisille ja tuloja suomalaisiin perheisiin, mitä tarvitaan.
Kyselytunnilla tunnelma oli kiihkeä ja tunteet lähes kuumenivat. Keskustan Mika Lintilä huomauttikin kysymyksensä yhteydessä, että hallitusaitiossa ei kannata hiiltyä, kun oppositio hoitaa omaa rooliaan, eli on huolissaan hallituksen päätösten vaikutuksista.
Kestävää kehitystä edistettävä kokonaisvaltaisesti
YK:n globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamisesta ollaan vielä kaukana. Näin siitä huolimatta, että ohjelman toimeenpano on ajallisesti ylittänyt puolivälin. Tavoitteisiin pääseminen määräajassa vaatiikin aiempaa laajempia ja nopeampia toimia.
Suomi on sitoutunut ohjelmaan sekä kansainväliseen yhteistyöhön tavoitteisiin pääsemiseksi.
Keskustan Kalmari painotti kokonaiskestävyyttä
Keskustan ryhmäpuheenvuoron asian eduskuntakeskustelussa käyttänyt Anne Kalmari painotti kestävää kehitystä kokonaiskestävyyden näkökulmasta. Kalmarin mukaan talouden, luonnon ja ihmisten toimeentulon on oltava tasapainossa.
Kalmari sanoi, että vaikka köyhyys globaalisti on vähentynyt, erot maiden sisällä ja välillä ovat suuria. Koettu pandemia, konfliktit ja kriisit ovat kääntäneet kehitystä taaksepäin.
Kalmari huomautti, että hallituksen asiasta antamasta selonteosta puuttui kokonaisvaltainen globaalin ruokaturvan edistämisen näkökulma. Kalmarin mukaan tätä ei saa unohtaa, sillä voimakas väestönkasvu ja ilmastonmuutoksen myötä tulevat kuivuus, kuumuus ja muut sään ääri-ilmiöt romahduttavat viljasatoja ja ajavat ihmisiä liikkeelle ruuan perässä.
Kalmari kiinnitti huomiota siihen, että vaikka Suomi on saavuttanut monia kehitystavoitteita, ovat kuluvan hallituskauden aikana monet tavoitteet maassamme menneet huonompaan suuntaan.
Työllisyyskehitys on heikkoa, yritykset vähentävät henkilöstöä, osa nuorista voi huonosti ja lapsiperheköyhyys on todellisuutta. Monet suomalaiset, erityisesti ikäihmiset, kokevat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkauksista ja palvelujen keskittämisestä yhä kauemmas.
Lue Kalmarin koko puhe tästä: Kalmari_2025-11-04
Jari Haapiainen
Romutuspalkkio on hyväosaisille suunnattu alennuskuponki
Kokoomus-persuhallituksen läpiajama autojen romutuspalkkio ei nopeuta autokannan uusiutumista. Parhaimmillaankin se lähinnä aikaistaa uuden auton hankintaa vain hetkellisesti. Tuki maksaa veronmaksajille 20 miljoonaa, mutta siitä hyötyvät lähinnä keskimääräistä parempituloiset, joilla pitäisi olla yli 10 vuotta vanha auto ja varaa ostaa uusi auto.
Hallituksen läpiajama romutuspalkkio on 2 500 euroa uuden nollapäästöisen sähkö- tai vetyauton ostajalle tai 2 000 euroa uuden polttomoottoriauton hankintaan. Romutuspalkkiota ei maksettaisi vaihtamalla yli 10 vuotta vanha auto uudempaan käytettyyn.
Esimerkiksi uuden sähköauton keskihinta on 50 000 euroa, joten 2 500 euron romutuspalkkiotuki on siihen verrattuna mitätön. Varmaa on vain, että kustannus valtiolle on 20 miljoonaa euroa. Jotta tämäkin hallituksen päätös voidaan rahoittaa, siihen tarvitaan taas lisävelkaa.
Tällainen rahojen haaskaaminen heikentääkin entisestään hallituksen uskottavuutta taloudenpitäjänä. Se on jatkoa hallituksen jo toteuttamalle KELA-korvausten nostolle yksityisistä lääkärikäynneistä. Toisin kuin hallitus väitti, sekin oli lopulta vain alennuskuponki yksityislääkäripalveluja muutoinkin käyttäville parempituloisille. Samaan aikaan hallitus leikkasi julkisista sote-palveluista.
Hallitukselta olisi ollut viisaampaa suunnata romutuspalkkiorahat esimerkiksi yksityisteiden kunnostukseen tai vähäliikenteisten teiden monttujen paikkaamiseen, joissa autot uhkaavat romuttua ilman romutuspalkkiotakin. Tämä hyödyttäisi laajasti kansantaloutta, huoltovarmuutta ja alueellista tasa-arvoa.
Timo Portaankorva
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
