Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Lappeenrannassa 22.11.2025

Arvoisa puheenjohtaja, aatesisaret ja -veljet,

”Herää pahvi! Nyt on tosi kyseessä!”

Näin älähti metsänpeikko Hugo lapsuuteni videopeleissä, kun vaara uhkasi pelaajaa.

Meidän keskustalaisten pitää viimeistään nyt ottaa laput silmiltä ja herätä siihen, että on tosi kyseessä. On aika herätä siihen mitä politiikan kulisseissa tapahtuu.

Vaara uhkaa.

Siteeraan tilastotutkija Juho Rahkosen lausuntoa eiliseltä perjantailta Ilta-Sanomista:

”Mietin, onko sinipuna eliitin märkä päiväuni. Monesti kuulee puhuttavan, että ilman muuta seuraava hallitus on sinipuna.”

Olen tehnyt aivan saman havainnon kuin asiantuntija Rahkonen:

Demareiden Vantaan mies Antti Lindtman pasteeraa jo kuin pääministeri, jolle politiikan liepeillä vaeltavat sykofantit kumartelevat.

Väkevät voimat vasemmalla ja oikealla rakentelevat uutta punasini-hallitusta. Rahkonen on tehnyt terävän havainnon: punasini on lobbareiden ja vahvimpien etujärjestöjen suosikki seuraavaksi hallituspohjaksi.

Helsingin kabineteissa ja ravintoloissa ollaan kokoamassa SDP:n Lindtmanin johtamaa hallitusta, johon Kokoomus on menossa apupuolueeksi.

Seuraavaa hallitusta juntataan julmetulla vimmalla ja isolla rahalla. Keskusta ollaan kylmänrauhallisesti pelaamassa sivuun.

Hyvä puoluevaltuusto – todellakin: Herää, pahvi!

Mitä Lindtmanin punasinistä sitten seuraisi?

Kokoomuksen politiikka on vienyt Suomen lamaan, suurtyöttömyyteen ja lähes ulkomaisten salkkumiesten holhoukseen. Valtionvelkaa otetaan enemmän kuin koskaan Suomen historiassa.

SDP:n ratkaisu Suomen taloudelle on verojen korottaminen: pk-yritysten verotusta halutaan kiristää muuttamalla osinkoverotusta, veroaste halutaan pitää korkeana ja löytää uusia omaisuusverotuksen muotoja. Myös maataloudesta demarit haluavat leikata – totta kai.

Punasini-hallituksessa tarjolla suomalaisille on molempien puolueiden huonot puolet: Kokoomuslainen kovasydäminen leikkauspolitiikka ja SDP:n himoverottaminen.

Edellinen SDP:n ja Kokoomuksen yhteishallitus Kataisen koalitio upotti Suomen lamaan juuri tällä leikkausten ja veronkorotusten yhdistelmällä.

Punasinin politiikalla hyvät keskustalaiset Suomi ei nouse. Laskun maksaa tavallinen ihminen.

Se on varmaa, että Pihtiputaan papalta lähtevät loputkin lähipalvelut. Punasini on armottoman keskittävä porukka.

Nippuun ja lihoiksi laitetaan pienet kunnat ja iso osa hyvinvointialueista. Punasini ajaa pakkoliitoksia.

Punasinin tie on jättipäiväkotien ja keskitettyjen koulujen tie. Terveyspalvelut viedään kaupunkeihin. Matkat pitenevät, vaivat pahenevat ja kulut kasvavat.

Koko Suomen kehittäminen ja aktiivinen elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikka unohdetaan.

Punasini iskee myös perheisiin: ensimmäisenä menee kotihoidontuki ja sitten rajataan perhevapaita. Punasinin mielestä poliitikot ja viranhaltijat tietävät perheitä paremmin arjen asiat.

Aatesisaret ja -veljet,

Vaara uhkaa, mutta Keskusta pelastaa!

Minulla on hyviä uutisia: vaalit ovat käymättä.

SDP:n ja Kokoomuksen politiikalle on vaihtoehto. Parempi vaihtoehto. Paras vaihtoehto Suomelle.

Keskustan vaihtoehto lähtee siitä, että tavalliset, töitä tekevät suomalaiset laitetaan etusijalle. Heidän mukanaan Suomi nousee.

Ossi Opettaja, Sari Sairaanhoitaja, Katja Koodari, Teemu Tehdastyöntekijä. He nostavat Suomen!

Keskustan vaihtoehto lähtee siitä, että talouskasvu tuplataan. Ihmisille pitää saada töitä.

Työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin. Siksi tavallisia yrittäjiä pitää nyt tukea.

Keskustan vaihtoehto lähtee siitä, että palvelut pelastetaan. Neuvolat, terveysasemat, hoivakodit. Ja sairaalat.

Keskusta pyrkii ykköspuolueeksi. Vain siltä pallilta Suomen suunta muutetaan.

Tulevissa vaaleissa onkin kyse myös siitä, kuka Suomea johtaa.

Orpo on näyttönsä antanut.

Lindtmanilla ei ole aiempaa kokemusta johtavista valtiollisista tehtävissä.

Sitten on kaima: Keskustan Antti. Kasvu-Kaikkonen.

Kaikkosen näyttöjä ovat hävittäjähankinta ja Suomen vieminen Natoon. Ne ovat aikamoisia meriittejä myös pääministeriksi.

Aiemmin syksyllä suomalaiset arvioivat hänet pätevimmäksi, asiallisimmaksi, yhteistyökykyisimmäksi ja luotettavimmaksi puolueen puheenjohtajaksi.

Nämä, ystävät hyvät, taitavat olla juuri sitä, mitä isänmaa nyt tarvitsee.

Puoluevaltuutetut,

Nyt on tosi kyseessä. Nyt taistellaan Suomen suunnasta. Vaihtoehdot ovat harvinaisen selvät.

Punasini vai Keskusta?

Vain Keskustan ykkössija ja Kaikkosen pääministeriys estävät punasinin synnyn.

Meillä on nyt 17 kuukautta, 73 viikkoa ja 512 päivää eduskuntavaaleihin.

Edellytän, että jokainen puoluevaltuutettu ja jokainen keskustalainen aloittavat tästä päivästä työn eduskuntavaalien eteen.

Sillä Suomi ansaitsee paremman vaihtoehdon.