

– Keskustalle tärkeintä on muuttaa suunta. Suomi nousee tavallisten työtä tekevien suomalaisten varassa, totesi kansanedustaja Tuomas Kettunen eduskunnan kyselytunnilla saadessaan keskustalaisista ensimmäisen puheenvuoron.
Hän viittasi Keskustan talousvaihtoehtoon, jossa keskituloisille annettaisiin vähintään 500 euron, jopa 1 000 euron veroale.
– Ministeri Purra, sopiiko hallitukselle, että alennetaan suurituloisimpien sijaan keskituloisten verotusta, kuten keskusta esittää?
Petri Honkonen kyseli hallituksen vastuunkannosta ja huomautti, että kokoomus-persuhallituksen itselleen asettamat keskeisimmät tavoitteet eivät toteudu. Hän kysyikin, olisiko hallituksella jo johtopäätösten aika.
Eeva Kalli nosti esiin Keskustan omassa vaihtoehdossaan esittämän yritysverotusta koskevan uudistuksen, jota perussuomalainen valtiovarainministerikin ehti aiemmin kommentoida lähes positiiviseen sävyyn.
– Uudistaisimme yritysverotusta siten, että yrityksen sisään jätettäviä voittoja verotettaisiin kevyemmin. Eikö tätä kannattaisi nyt yhdessä viedä eteenpäin, Kalli kysyi.
Hilkka Kemppi palasi keskustan ensimmäisen kysymyksen teemaan veroilla näivetetystä keskiluokasta. Tavallisista palkansaajasuomalaisista, jonka joukon kokoomus-persuhallitus on unohtanut.
– Keskusta esittää verouudistusta, jossa esimerkiksi opettajalle, tehdasduunarille tai erilaisille työtä ahkerasti tekeville suomalaisille voisi jäädä jopa tuhat euroa lisää käteen, koska talouden kasvu lähtee ihmisistä, Kemppi huomautti.
Keskustalaisista Mika Lintilä sai vielä puheenvuoron ja muistutti, että vuodessa 30 000-60 000 euroa tienaavat maksavat nykyisin suhteessa eniten veroja.
– Työssäkäyvät ovat aina uskoneet siihen, että järjestelmä toimii, mutta nyt usko tähän järjestelmään horjuu. Millä te palautatte ihmisten uskon suomalaiseen yhteiskuntaan ja siihen, että he tunnollisina veronmaksajina saavat palvelut? Te siirrätte veronkevennykset suurituloisiin.
Suomi nousee, kun tavallinen ihminen pärjää. Siksi Keskusta alentaisi keskituloisten, noin 2500-6000 euroa kuukaudessa tienaavien verotusta. Sillä jäisi viisisataa, tai jopa tuhat, euroa enemmän käteen vuodessa.
Tämä on Keskustan päälinjaus omassa talousvaihtoehdossa. Sitä esitteli eduskuntakeskustelussa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.
– Uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi Keskusta parantaisi yrittäjyyden edellytyksiä vähentämällä yrityksen sisään jääviä voittoja vähemmän. Samoin parannettaisiin yrittäjävähennystä ja toteutettaisiin investointihyvitys myös pienemmille yrityksille, Kurvinen sanoi.
Hän kertoi, että Keskustan rakennusalan paketti pitää sisällään mm. taloyhtiöiden korjausavustuksia, homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjausohjelman, liikenneinfran uusimisen tasapuolisesti pitkin Suomea ja laajakaistan rakentamista ja nettiyhteyksien parantamista junissa.
Asuntopolitiikkaa Keskusta haluaisi painottaa omistusasumiseen.
– Tämä toteutetaan rakentamalla pankkien kanssa malli, joka mahdollistaa oman kodin rakentamisen tai ostamisen. Valtion kannusteita ohjaisimme nykyistä enemmän omakoti- ja pientalojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen.
Rakentamisen elvyttämiseksi Keskusta poistaisi väliaikaisesti varainsiirtoveron kokonaan asunto- ja kiinteistökaupoista. Poisto olisi kuuden kuukauden mittainen piristysruiske.
Lue lisää esimerkkejä Antti Kurvisen puheenvuorosta ja Keskustan julkaisemasta Parempi vaihtoehto -linjauksesta:
Keskusta-Parempi-vaihtoehto-Uusi-suunta-Suomelle-2025
Keskustan puheenjohtaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja edellisen hallituksen puolustusministeri Antti Kaikkosen isännöimässä ulko- ja turvallisuuspolitiikan aamupäivässä käsiteltiin laaja-alaisesti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ajankohtaisia teemoja.
Keskustelussa olivat erityisesti esillä Ukrainan rauhansuunnitelman tilanne, Euroopan turvallisuus ja puolustus, puolustusteollisuus, joukkojen ja reserviläisten määrä Euroopassa, Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteet sekä suurvaltojen väliset jännitteet.
Avauspuheen käyttänyt Antti Kaikkonen otti kantaa Ukrainan rauhansuunnitelman ajankohtaiseen tilanteeseen, missä on ollut monenlaisia käänteitä kuluneiden viikkojen aikana.
Kaikkosen mukaan tulitauon ja rauhanprosessin saavuttamiseksi tarvitaan samaan pöytään kaikki keskeiset toimijat: Ukraina, Venäjä, Eurooppa ja Yhdysvallat. Jos joku näistä puuttuu, on vaikea nähdä kestävän ratkaisun syntymistä.
Kaikkonen korosti, että Ukrainaan tarvitaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha Ukrainan hyväksymillä ehdoilla. Rauha, joka takaa Ukrainan ja Euroopan turvallisuuden. Ukrainalaiset ovat taistelleet pitkään itsenäisyytensä ja itsemääräämisoikeutensa puolesta. Sitä taistelua ei saa hävitä neuvottelupöydässä.
Puheenjohtaja Antti Kaikkosen puhe on luettavissa Keskustan verkkosivuilta:
Jari Haapiainen
Maailmanpolitiikan melskeissä kotimaan tärkeät asiat ovat jääneet vähemmälle julkiselle keskustelulle. Keskustelua ei ole syntynyt lainkaan siitä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus on häikäilemättömällä tavalla sammuttamassa valoja suurimmasta osasta Suomea.
Hallituksen kokoomuslaisen keskittämispolitiikan uusi keino on ajaa tarkoituksella ihmisten tarvitsemat palvelut alas. Käytännössä se tapahtuu kriisiyttämällä tarkoituksella hyvinvointialueiden ja kuntien taloudet sekä syyttämällä ongelmista edellistä hallitusta. Hyvin harvaa on kiinnostanut se, että hallitusohjelman lupausten ja tekojen, tai pikemminkin tekemättömyyden, välillä on syvä ristiriita.
Hallitus käyttää tällä hetkellä surutta kolmenlaisia keinoja päästä kokoomuksen julki lausuttuihin tavoitteisiin lakkauttaa yli 200 suomalaista kuntaa sekä 15 sote-palveluista vastaavaa hyvinvointialuetta.
Keskikokoiset sekä niitä pienemmät kaupungit kunnat hallitus on saamassa kyykkyyn kaatamalla itse hallitusohjelmaan kirjatun kuntien valtionosuusuudistuksen sekä jättämällä kuntien kustannuksia nostavia turhia normeja purkamatta. Hallitus on tähän asti pettänyt leikkauksia lukuun ottamatta kaikki kunnille antamansa lupaukset.
Vaikka tällä hetkellä puolet ihmisten sote-palveluista vastaavista hyvinvointialueista on yhä suuremmissa taloudellisissa vaikeuksissa, ei hallitus tee mitään korjatakseen sote-rahoitusjärjestelmässä olevaa kahta keskeisintä valuvikaa: asukasmäärän voimakas kasvu määrittää liikaa sote-rahoituksen jakoa eikä rahoitusmalli huomioi lainkaan yksityisten terveyspalveluiden käyttöä, joka vaihtelee paljon joko keventäen tai kuormittaen julkisia sote-palveluja.
Hyvinvointialueiden ja erityisesti pienten kuntien yhteiseksi päänmenoksi hallitus on tuomassa hankintalakiin muutosesityksen, joka uhkaa nostaa pelkästään kuntien hallinnollisia hankintakustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla. Kaikki tuo raha olisi ihmisten tarvitsemista palveluista pois.
Käytännössä hankintalain muutos ei koskisi suurimpia kokoomusjohtoisia kaupunkeja. Lainsäädännön arviointineuvosto antoi tällä viikolla esitykselle toiseksi huonoimman arvosanan, välttävä. Kokoomuslaisen vastuuministerin mukaan esitys annetaan silti eduskunnalle.
Jos joku miettii, miksi hallitus näin tekee, on vastaus selvä: politiikan kartalta pitää pyyhkiä pois vahva kunta- ja aluepuolue Keskusta. Se ainoa puolue, joka pitää maakuntien Suomen ihmisten ja yrittäjien puolia.
Siksi tosiasioihin nojautuen voimme hyvällä syyllä ihmetellä myös menoa kotimaassa. Kuinka päähallituspuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus voi pysyä näin korkeana, vaikka se on epäonnistunut kaikessa kotimaan politiikassa, on pettämässä kaikki ohjelmassaan antamat lupaukset ja eriarvoistaa suomalaisia surutta, myös asuinpaikan perusteella?
Timo Portaankorva


