Keskustalaiset taistelevat tavallisten ihmisten, yritysten ja kuntien puolesta
Keskusta: Miksi hallitus auttaa vain suuryrityksiä?
Eduskunnan kyselytunnilla Keskustan oma kysymys koski Suomen kyseenalaista kunniaa pitää Euroopan ”tuplamestaruutta” kahdessa surkeassa asiassa: velkaantumisessa ja työttömyydessä. Keskustan yksi lääke olisi palauttaa kotitalousvähennys, muistutti kansanedustaja Markku Siponen.
– Näin vasarat alkaisivat paukkua kotien remonteissa ja ikäihmiset voisivat hankkia siivousta ja hoivaa kotiin. Tämä auttaisi etenkin pienyrittäjiä ja toisi työttömille töitä.
Keskustan Hilkka Kemppi penäsi perussuomalaiselta valtiovarainministeriltä kantaa varainsiirtoveroon. Keskusta on esittänyt sen väliaikaista helpottamista, jotta jämähtänyt asuntomarkkina lähtisi käyntiin. Varainsiirtoveroa maksetaan suuria summia aina, kun tehdään asuntokaupat.
Kokoomuslainen työministeri on jo tyrmännyt esityksen ja kyselytunnilla persuministeri väisti selkeän vastauksen.
Keskustan Markus Lohi palasi kysymyksessään kotitalousvähennykseen kertomalla oululaisesta naisyrittäjästä.
– Hän kertoi, että kun kotitalousvähennystä leikattiin, he joutuivat irtisanomaan kaksi työntekijää ja kolmannen laittamaan puolipäiväiseksi. Samaan aikaan heidän asiakkaansa siirtyivät pääosin julkisen palvelun piiriin. Nyt yrittäjä ihmettelee, mitä järkeä oli julkisen talouden kokonaisuuden kannalta, että syntyi lisää työttömiä ja julkinen palvelu lähti kuormittumaan enemmän.
Samaan viittasi Petri Honkonen huomauttaessaan, että hallituksen tekemä yhteisöveron alennus auttaa ainoastaan suuria yrityksiä.
– Te ette ole valinneet auttaa pieniä yrityksiä, joihin aiemmin suurin osa työpaikoista syntyi. Kysyisinkin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: Miksi ette ole esimerkiksi ottaneet käyttöön yrittäjävähennystä, jonka Sipilän hallitus aikanaan loi, ja korottaneet sitä? Miksi olette valinneet auttaa ennen kaikkea suuria yrityksiä?
Yhteisöverosta kysyttiin myös sdp:n edustajan esittämä ensimmäinen kysymys, jonka yhteydessä Keskustan Jouni Ovaska pääsi puheenvuorossaan muistuttamaan, että tehtyjen päätösten katuminen ja niiden muuttaminen ei ole synti.
– Asiantuntijat ovat monesti sanoneet, ettei tämä yhteisöveron alennus kannata, niin kannattaako hallituksessa vaikka silloin harkita sen perumista?
Keskustalta välikysymys: ”Tarvitaan työpaikkoja”
Keskusta jätti tiistaina 10.2. välikysymyksen Suomen työttömyystilanteesta. Se on nyt Euroopan pahin.
Työttömänä on jo yli 350 000 suomalaista. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä on 43 000 ja pitkäaikaistyöttömiä lähes 138 000. Korkeasti koulutettuja on ilman töitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Työttömyys on ankarinta Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, mutta se on korkealla myös ruuhka-Suomessa ja isoimmissa kaupungeissa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut.
– Suomalaisille luvattiin 100 000 työpaikkaa lisää, mutta maahan onkin tullut yli 100 000 työtöntä lisää. Näin ei voi jatkua. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Talous pitää viimein saada kasvuun. Tarvitaan työpaikkoja.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, Keskustan varapuheenjohtaja ja eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Tuomas Kettunen huomauttaa, että vaalikautta on vielä yli vuosi jäljellä.
– Työttömyyteen pitää puuttua tässä ja nyt. Keskusta on milloin tahansa valmis yhteistyöhön. Jos hallitus ei pysty suunnan muuttamiseen, se joutaa mennä.
Kettunen patistaa ministereitä tulemaan samaan arkeen, jota tavalliset, työttömäksi joutuneet tai työttömyyttä pelkäävät suomalaiset elävät.
– Meidän pitää auttaa vaikeuksissa olevia ihmisiä eikä ajaa heitä koko ajan tiukemmalle. Työttömyysturvan suojaosa pitää palauttaa, jotta pienimuotoinen työnteko kannattaisi työttömänä ollessa. Työnhakua pitää uudistaa niin, että ihmisten erilaiset elämäntilanteet huomioidaan paremmin. Ilman koulutusta oleva ikääntynyt pitkäaikaistyötön tarvitsee työllistyäkseen erilaisia palveluja kuin ensimmäistä työpaikkaansa hakeva korkeakoulutettu nuori.
Keskustan ryhmäpuheen tulevassa välikysymyskeskustelussa pitävä kansanedustaja, yrittäjätaustainen Hanna Räsänen alleviivaa, että työpaikat syntyvät etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Nopeimmin työpaikkoja voisi tulla alle kymmenen hengen yrityksiin.
– Yrityksille pitää luoda kasvu-, investointi- ja työllistämisvaraa. Siksi yrityksen sisään jätettävää tulosta tulee verottaa vähemmän. Yrittäjävähennystä pitää parantaa ja toteuttaa investointien verohyvitys pienemmille yrityksille. Yritysten rahoitusten saamista pitää helpottaa ja purkaa tarpeetonta byrokratiaa.
– Keskusta myös palauttaisi kotitalousvähennyksen ehdot ennalleen. Sen leikkaus on heikentänyt etenkin mikro- ja yksinyrittäjien pärjäämisen edellytyksiä. Palauttamalla ehdot ennalleen voidaan nopeasti saada lisää työpaikkoja.
Välikysymyksessä mm. kysytään, myöntääkö hallitus viimein talous- ja työllisyyspolitiikkansa epäonnistumisen, mitä hallitus tässä ja nyt tekee Euroopan pahimman työttömyyden selättämiseksi, miten se helpottaa nuorten työttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä ja korkeasti koulutettujen työttömyyttä ja mitä hallitus tekee pienten ja keskisuurten yritysten sekä mikro- ja yksinyrittäjien työllistämisedellytysten parantamiseksi.
Välikysymyksessä on mukana eduskuntapuolueista myös Liike Nyt.
Välikysymys kokonaisuudessaan:
Valikysymys Euroopan Pahimmasta Tyottomyydesta 10022026
Matti Mönttinen
Hankintalain uudistus on kunnille hyppy pimeään
Hallituksen esittämä ja hatustaan vetämä kuntakohtainen 10 prosentin omistusrajavaatimus kuntien ja hyvinvointiyhtiöiden omistamiin ns. Inhouse-hankintayksikköihin ei perustu tutkimuksiin. Hallitus painaa uudistusta väkisin eteenpäin, vaikka lakiesityksen lausuntokierroksella jopa 85 prosenttia melkein 700:sta lausuntonsa antaneesta vastusti umpisurkeaa esitystä.
Hallitus väittää muutoksella edistävänsä kilpailua ja pk-yrittäjyyttä sekä säästävänsä veronmaksajien rahoja. Tavoitteet ovat oikeita, mutta lopputulos tulee olemaan aivan päinvastainen. Hankintalain tekeminen entistäkin monimutkaisemmaksi haittaa pk-yrittäjien mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin. Töitä riittää vain kalliille hankintakonsulteille. Nykyisten hankintayksiköiden purkaminen ja uusien perustaminen on sekin kallista ja aikaa vievää hallintohumppaa.
Hallitus ei valmistelussa suostunut avaamaan lainmuutosten vaikutusarvioita. Vasta oikeuskanslerin jyrähdys sai hallituksen avaamaan ”Pandoran lippaan”.
Kunnille koituu hallituksen omankin arvion mukaan jopa 410–450 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset. Kilpailutuksesta koituvia säästöjä tulisi parhaimmillaankin 37–74 miljoonaa vuodessa. Lainmuutoksen takaisinmaksuajaksi muodostuisi silloin jopa yli vuosikymmen.
Hallitus myös arvioi, että lainmuutoksen aikaansaama samanaikainen kilpailutustulva nostaa tarjouksien hinnat pilviin ja syö säästöjen mahdollisuudet ennen kuin yksikään kunta ehtii hyötyä muutoksesta. Osaajapula erityisesti ICT- ja taloushallintopalveluissa kuristaa jo nyt kuntia. Lopullinen lasku voi vielä kasvaa.
Esitys vaarantaa myös huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Pesula- ja ruokahuolto, palkkahallinto, kuntien ja sairaaloiden tietojärjestelmät sekä kyberturvallisuus eivät parane ulkoistamalla niitä pakolla pois kuntien omistamista yhtiöistä palvelumarkkinoille, joita monilla alueilla ei edes ole olemassa.
On myös outoa, että hallitus antaa vinkkejä siihen, millaisilla toimilla kunnat voisivat jatkossa kiertää kilpailutuspakkoa. Nämä vaihtoehdot olisivat erityisesti pienille ja keskisuurille kunnille raskaita, kalliita ja pienille kunnille jopa mahdottomia.
Hallitus kurittaa kuntia, jolloin asukkaat kärsivät
Erityisesti pieniä ja keskisuuria kuntia kaltoin kohtelevan hankintalakiesityksen lisäksi on hyvä muistaa, että hallitus on jo pettänyt kunnille antamansa lupauksen kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisesta eikä luvattu normienpurkuhankekaan näytä etenevän. Hankintalaissakin on hyvä muistaa, että kaikesta hallituksen keksimästä kurjuudesta kunnille lopullisen hinnan maksavat aina kuntien asukkaat korkeampina veroina tai huonompina palveluina.
Väkisinkin herää kysymys, onko kokoomus kaivanut pöytälaatikostaan edellisen kokoomusjohtoisen hallituksen laatiman kuntakartan, joka tähtää yli 200 kunnan lakkauttamiseen. Silloin kokoomus pyrki tavoitteeseen kyseenalaistamalla lainsäädännöllä pienten ja keskisuurten kuntien olemassaolon oikeutuksen.
Nyt kokoomus on vaihtanut taktiikkaa jättämällä kunnille luvatut uudistukset tekemättä tai tuottamalla lainsäädäntöä, joka lisää kuntien kustannuksia.
Timo Portaankorva
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
