

Keskustan Hilkka Kemppi pääsi eduskunnan viikottaisen kyselytunnin alkupuolella kysymään, aikooko persu-kokoomushallitus jatkaa terveyspalveluiden keskittävää ja näivettävää linjaa myös nyt, kun hallituksen vastuuministeri on vaihtunut.
– Millaista vanhuuden turvaa pahoin velkaantuva Suomi vanhuksilleen tarjoaa, Hilkka Kemppi kysyi.
Hanna-Leena Mattila kertoi esimerkin ylivieskalaisesta pariskunnasta ja kysyi, mahtaako tyyli ja suhtautuminen hyvinvointialueisiin ja niiden palveluita tarvitseviin ihmisiin muuttua ministerin myötä.
– Minä tiedän, että nämä Ylivieskan ihmiset kuuntelevat tätä keskustelua. Mitä te vastaatte heille? Onko tulossa hyvinvointialueille riittävästi hoitajia ja myös hoitopaikkoja?
Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen toivotti uudelle perussuomalaiselle sosiaali- ja terveysministerille onnea ja voimia vaativassa tehtävässä. Kurvinen huomautti, että ministerin edeltäjä keskittyi kolme vuotta syyttämään ja arvostelemaan hyvinvointialueita.
Hän lisäsi, että Keskusta on asiassa valmis yhteistyöhön, mutta muistutti, että monilla ikääntyvillä on hoidon suhteen myös arvottomuuden kokemuksia.
– Mitä te sanotte näille ihmisille, jotka miettivät, saavatko he hoivaa viiden tai kymmenen vuoden päästä?
Keskustan Jouni Ovaska huomautti, että vastauksia leikkauksia koskeviin kysymyksiin ei saatu.
– Onko siis kyse siitä, että te tuotte vielä uudet leikkauslistat, mitkä koskevat vanhustenhoitoa?
Markku Siponen ihmetteli, miksi suomalaisia hyviä hoitajia pistetään töistään pihalle ja mitä vastataan ihmisille, jotka sinnittelevät liian pitkään kotonaan päivystystarpeessa.
– Mikä on viestinne näille yöaikaan apua tarvitseville, niille ikäihmisille tai lapsiperheille, jotka eivät hakeudu hoitoon yöaikaan pitkän matkan vuoksi?
Ministeri pyöritteli vastauksiaan suoraan vastaamatta. Hän totesi Markku Siposelle, että oppositiosta levitetään paikkansapitämätöntä pelottelua sen suhteen, mitä yöpäivystysratkaisut käytännössä tarkoittavat. Keskustalaisten saamien viestien mukaan suomalaisten kokemus on kuitenkin toinen.
Kokoomus-persuhallituksen politiikalla piti tulla 100 000 työpaikkaa, mutta Suomessa onkin nyt Euroopan pahin työttömyys. Noin joka kahdeksas on työttömänä.
– Mikä on se päivämäärä, jolloin 100 000 työpaikkaa tulee? Tästä ei valitettavasti ole mitään näkymää. Epäonnistunutta politiikkaa jatketaan, vaikka Suomi menee päin seinää, sanoi Keskustan kansanedustaja Tuomas Kettunen puheessaan, kun eduskunta keskusteli Keskustan ja Liike Nyt välikysymyksestä työttömyydestä.
Kettunen on välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja. Hän on jäsen eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa ja vastaa Keskustan eduskuntaryhmässä työllisyyskysymyksistä.
– Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Myös korkeasti koulutettuja työttömiä on tuntuvasti enemmän kuin aiemmin.
– Menkää töihin, pääministeri ja valtiovarainministeri sanovat pamput kädessä. Mihin menet, kun töitä ei ole.
– Hallituksen linjalla ei tule suomalaisille töitä. Tällä linjalla tulee lisää turvattomuutta ja lisää ihmisiä, jotka menettävät uskonsa itseensä ja tulevaisuuteen.
Keskustan ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Hanna Räsänen sanoi, että työpaikat syntyvät ennen muuta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kautta maan. Hän on itsekin yrittäjä ja tietää, mistä puhuu.
– Kun yrittäjä uskaltaa palkata, yhden ihmisen elämä muuttuu. Siinä hetkessä syntyy työpaikka.
Räsäsen mukaan Keskusta loisi pienille ja keskisuurille yrityksille parempia kasvu-, investointi- ja työllistämismahdollisuuksia.
– Verottaisimme yritykseen sisään jätettävää tulosta vähemmän. Parantaisimme yrittäjävähennystä. Toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienille ja keskisuurille yrityksille.
Nopeimmin työpaikkoja voisi Räsäsen mukaan tulla alle kymmenen henkilön yrityksiin. Siksi Keskusta palauttaisi kotitalousvähennyksen ehdot ennalleen. Se auttaisi etenkin mikro- ja yksinyrittäjiä.
– Alentaisimme työnantajamaksuja, jotta yhä useammalla yrittäjällä olisi kannuste työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön. Puolittaisimme sivukulut ensimmäisen vuoden ajaksi, jotta yrittäjällä olisi tuntuvasti nykyistä paremmat mahdollisuudet palkata ensimmäinen työntekijä.
Välikysymyskeskustelun jälkeen hallitus ilmoitti aloittavansa uusien työllisyystoimien valmistelun huhtikuussa pidettävään kehysriiheen. Tämä osoitti, että välikysymyksellä on väliä.
Matti Mönttinen
Keskustan Antti Kaikkonen määritteli eduskuntapuheensa alussa, että Suomen pitää olla maa, jonka parhaat päivät ovat vielä edessäpäin. Paremmalla politiikalla, uudella johtajuudella ja aidolla yhteistyöllä ne hänen mukaansa ovat.
Hän muistutti, että Suomi on kertomus siitä, miten pieni kansa on päättänyt pärjätä.
– Kun olemme kohdanneet vaikeuksia, olemme nousseet. Olemme uskoneet työhön. Olemme uskoneet toisiimme, Kaikkonen totesi.
Vain vakaa talous takaa Suomen hyvinvoinnin ja turvan
Kaikkonen vaati, että Suomen talous pitää saada kestävälle pohjalle pitkäjänteisellä ja vastuullisella politiikalla. Siinä pitää yhdistyä sekä talouden kasvun ja työpaikkojen saannin että ihmisten arjen turvasta huolehtimisen.
– Liikkeelle voisi lähteä perumalla velkaantumista lisäävän yhteisöveron alennuksen, jota hallitus kaavailee ensi vuodelle. Sen sijaan tarvitaan toimia, joilla edistetään kasvua, yrittämistä ja työllisyyttä, tässä ja nyt. Vaikka säästöjäkään emme voi väistää, kestävin tie nousuun on kasvun tie, Kaikkonen sanoi.
Entinen puolustusministeri Kaikkonen tietää myös kansallisen turvallisuuden merkityksen. Ilman sitä ei synny investointeja eikä työpaikkoja, ei perheiden suunnitelmia, ei näkyä huomisesta. Keskustan linja on hänen mukaansa rakentaa rakentaa vakaa ja parempi näkymä tulevasta.
– Meidän tehtävämme on näyttää suunta, jossa jokainen voi luottaa siihen, että Suomi selviytyy ja menestyy.
Kaikkonen totesi vielä puheessaan, ettei tulevaisuus ole mitään sattumaa.
– Se on seurausta niistä päätöksistä, joita teemme, hän sanoi.
Lue Antti Kaikkosen koko puhe:
Kaikkonen_valtiopäivien avauskeskustelu_2026-02-25
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on kestänyt neljä vuotta. Eduskunnan täysistunnossa pidettiin tiistaina hiljainen hetki Ukrainan tilanteen vuoksi.
Paikalla istuntoa seuraamassa oli myös Ukrainan suurlähettiläs Myhailo Vydoinyk.
Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) totesi avaussanoissaan, että Suomi on tukenut Ukrainaa alusta asti eikä auttamishalun hiipumisesta ole merkkejä.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat julkaisivat sodan 4-vuotispäivänä yhteisen kannanoton Suomen yksimielisestä tuesta Ukrainalle.
Antti Kaikkonen toimi Suomen puolustusministerinä Venäjän hyökkäyssodan alettua. Entiset ministerit Kaikkonen ja silloinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) palasivat Ylen lähetyksessä niihin tunteihin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Kaikkosen mukaan Venäjän hyökkäys ei tullut yllätyksenä. Päivää ennen hyökkäystä Kaikkonen varoitti eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa ja arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkaa kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa.
Kaikkonen muisteli, että tasavallan presidentin ja keskeisten turvallisuudesta vastaavien ministereitten kokous otettiin koolle pian ja lähdettiin toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla.
Ukraina on kuluvana talvena ollut Venäjän jatkuvien hyökkäysten kohteena. Venäjän hyökkäykset ovat kohdistuneet erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja siviilikohteisiin.
Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtaja, Keskustan Mikko Savola vaati kannanotossaan sodan 4-vuotispäivänä Ukrainan tuen vahvistamista ja Venäjään kohdistuvan paineen lisäämistä.
Savola painotti, että Ukrainan tukijoiden päättäväisyys ei saa heikentyä.
Savolan mukaan Venäjään kohdistuvia pakotteita on kiristettävä ja Ukraina tarvitsee lisää ilmatorjunta- ja ohjusjärjestelmiä puolustuksensa tueksi.
Jari Haapiainen


