Keskustan ryhmäpuhe maaseutupoliittisesta selonteosta eduskunnan lähetekeskustelussa

Keskustan ryhmäpuhe maaseutupoliittisesta selonteosta eduskunnan lähetekeskustelussa. Puhujana Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eerikki Viljanen. 

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Tästä selonteosta puuttuu vahva tahtotila maaseutua uhkaavan kuihtumisen kierteen kääntämiseksi kukoistuksen kierteeksi. Ilman tahtoa ei ole tietä eikä toimia. Tähän pitää eduskuntakäsittelyssä tarttua, maaseutupolitiikkaan tarvitaan uusi suunta ja konkreettisia toimia, ei korulauseita.

Arvoisa puhemies,

Maaseudun haasteet ovat todellisia. Väestön väheneminen, palveluiden heikkeneminen ja eriarvoisuuden kasvu näkyvät monin paikoin maaseudulla. Mutta myös monet Suomen talouden kasvun mahdollisuudet nojaavat suuressa määrin maaseutuun. Luonnonvarojen kestävään käyttöön, puhtaaseen energiaan ja uusiin innovaatioihin.

Kaikki maamme voimavarat pitää saada käyttöön. Maaseutualueet ja kaupunkialueet eivät ole erillisiä todellisuuksia, vaan vahvasti vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä vuorovaikutusta ei pidä murentaa, vaan vahvistaa.

Arvoisa puhemies,

On hienoa, että maaseutua on tänäänkin arvostettu tämän salin puheissa. Mutta sairaalapäätökset, pienten lukioiden kohtelu, aluekehitysrahojen uudelleenkohdennukset, yksityistieavustusten ja laajakaistarakentamisen tuen leikkaukset, biokaasuinvestointien vaikeuttaminen sekä turpeen energiakäytön nopea alasajo ovat kaikki esimerkkejä hallituspuolueiden päätöksistä, jotka ovat heikentäneet maaseudun elinvoimaa.

Hallitusohjelmakirjaukset, puheet ja teot eivät ole olleet linjassa tällä vaalikaudella.

Arvoisa puhemies,

Maaseutu on luonnonvarojen lähde. Suomalainen vientiteollisuus alkaa usein sorateiden päistä – pellon pientareelta, hakkuuaukean reunalta tai kaivoksen portilta.

Maaseudulla syntyy myös menestyviä teollisuusyrityksiä ja kansainvälisiä huippuosaajia. Ylä-Savosta ponnistanut Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia, ja Genelec on noussut maailman huippuun studiokaiuttimien valmistajana. Maaseudulta voidaan siis ponnistaa myös globaaliin menestykseen

Maaseutumme voi olla kasvumme ja kehityksemme lähde, kunhan maaseudun ihmisille ja yrityksille annetaan menestymiseen reilu mahdollisuus.

Maaseudulla tarvitaan osaavaa työvoimaa, toimivia tie- ja tietoliikenneyhteyksiä, riittäviä peruspalveluja ja investoinneille rahoitusta. Näiden perustarpeiden turvaamiseksi Keskusta on tehnyt toistuvasti esityksiä ja edellyttänyt hallitusta tarttumaan toimeen.

Arvoisa puhemies,

Maaseudun yrittäjille kohdistuu kasvavassa määrin yhteiskunnan vaatimuksia, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden muodossa.

On totta, että maaseutu voi tarjota ratkaisuja myös ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja vesistöjen suojeluun. Puhdas suomalainen luonto on ehdottomasti puolustamisen arvoinen asia. Mutta tilanne on kestämätön, jos kasvavien vaatimusten keskellä maaseudun elinkeinojen ja yrittäjyyden toimintaedellytykset eivät ole kunnossa. On mahdotonta olla vihreä, jos tili on jatkuvasti punaisella. Kestävän työn ja toimeliaisuuden edellytyksenä on taloudellinen kannattavuus.

Arvoisa puhemies,

Maaseudun ja kaupunkien eriytymiskehitys on ollut Suomessa voimakasta. Kokemus alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta, siitä että alueet ja ihmiset unohdetaan, on monilla alueilla vahvistunut. Koetaan, että vaikka kansantalous hyötyy maaseudun luonnonvaroista, silti eurot valuvat pääosin maaseudun ulkopuolelle.

Palveluiden saatavuuden, liikenneinfran ja tietoliikenneyhteyksien eriytyminen alueiden välillä on saatava kuriin.

Arvoisa puhemies,

Valtiontalouden vaikea tilanne heijastuu myös maaseudulle. Ellei talouden suuntaa saada pian käännettyä, maamme ei välttämättä kykene huolehtimaan sen enempää ihmisistä kuin alueistakaan.

Haaste tulee olemaan valtava myös seuraavien vaalikausien päättäjille. Sekä maatalouden, että maaseudun kannalta on selvää, että hallituksen on onnistuttava neuvotteluissa EU:n seuraavasta rahoituskaudesta. Vastuu niin kotimaan kuin EU- tason rahoituspäätöksistä kuuluu nykyiselle hallitukselle.

Mutta keskeinen kysymys kuuluu: onko maaseutua uhkaava kuihtumiskehitys vääjäämätön?

Ei ole. Nykymenolle on vaihtoehto. Keskusta on esittänyt esimerkiksi erityistalousalueiden muodostamista heikoimman kehityksen alueille. Me edellytämme, että hallitus tarttuu toimiin, joilla heikoimmilla olevat alueet saavat erityiskohtelua – toimia joiden avulla alueille voisi syntyä uutta taloudellisesta toimeliaisuutta, mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon.

Suomi tarvitsee uuden suunnan, uuden suunnan ottamiseen tarvitaan rohkeutta – ja tulevassa päätöksenteossa pitää rohkeutta olla tätä selonteon linjaa enemmän.