

Keskustan Tuomas Kettunen sanoi eduskunnan kyselytunnilla saamassaan puheenvuorossa, että suomalaisilla on hätä kustannusten noususta Iranin sodan vuoksi. Hallituksen ministereiltä on kuultu, että odotellaan ja selvitellään. Keskustan mielestä nyt ei ole varaa odotteluun.
– Onko tämä todella hallituksen vastaus tavallisille ihmisille? Onko tämä vastauksenne puolueenne kansanedustajille, jotka vaativat polttoaineiden hinnan laskemista, Tuomas Kettunen sanoi.
Keskustan Hanna Räsänen oli huolissaan suomalaisesta ruuantuotannosta. Se vaikeutuu, kun kustannukset koko ajan nousevat.
– Luulisi, että huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat sellaisia asioita, mitkä ovat koko kansakunnan asia, Räsänen sanoi.
Hän huomautti, että Keskustan ollessa hallitusvastuussa tuplattiin energiaverojen palautus tuottajille, mistä oli edes hieman apua ahdinkoon.
Eduskunnan kyselytunnilla kävi normaaliin tapaan melkoinen välihuutelu kansanedustajien puheenvuorojen aikana. Keskustan Vesa Kallio arvelikin saamassaan puheenvuorossa, että suurinta osaa suomalaisista kansanedustajien väittely sen enempää eduskunnassa kuin sosiaalisessa mediassa ei kauheasti kiinnosta.
– Heitä kiinnostaa, kuinka he pärjäävät arjessa, kuinka he pystyvät käymään töissä, kuinka he pystyvät työllistämään tai kuinka he pystyvät tuottamaan ruokaa, Kallio sanoi.
Hän kysyikin pääministeriltä, olisiko eduskunnassa mahdollista löytää yhteinen rakentava näkemys näihin ihan tavallisten suomalaisten arjen asioihin vastaamiseen.
Pääministeri kiitteli Kallion puheenvuoroa arvostettavaksi.
Keskustan Antti Kurvinen muistutti puheenvuorossaan kotimaisen energian merkityksestä, joka korostuu maailman kriisien heitellessä taloutta ja kauppaa.
– Tarvitsemme Suomeen entistä enemmän kotimaista energiaa. Me emme voi olla loputtomiin amerikkalaisten, Lähi-idän maitten, venäläisten öljyn ja fossiilisten energianlähteitten varassa.
Kurvinen muistutti, että Suomessa pitää lisätä tuulivoimaa, aurinkovoimaa, puuenergiaa ja myöskin turvetta.
Keskustalaisista Markku Siponen muistutti vielä kyselytunnin loppupuolella siitä, että jos energiakriisin ahdistamia suomalaisia ei ole varaa tukea, tekemättä jättäminenkään ei ole halpaa.
– Kysyn pääministeriltä: oletteko laskeneet, että jos Suomi nyt tämän kriisin seurauksena pysähtyy, niin mikä on sen taloudellinen ja inhimillinen hintalappu Suomelle?
Pääministeri vastasi, että tällä hetkellä on niin paljon epävarmuustekijöitä ilmassa, että nyt ei voi rynnätä valitsemaan jotain yhtä tapaa auttaa suomalaisia.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen arvioi, että Suomella on mahdollisuus yhdistää kriisinkestävyys ja talouskasvu, jos päätöksiä tehdään rohkeasti ja yhteistyössä.
Kaikkonen käytti puheenvuoronsa aihetta käsitelleessä tilaisuudessa, jonka järjestivät Elinkeinoelämän keskusliitto ja Teknologiateollisuus.
Kaikkonen painotti, että kyse ei ole pelkästään turvallisuuspolitiikasta vaan myös elinkeinopolitiikasta. Kaikkosen mukaan Suomella on vahva perusta kriisinkestävyyden kehittämiseen kokonaisturvallisuusmallinsa ansiosta. Hän kuvasi viranomaisten ja yritysten yhteistyöhön perustuvaa huoltovarmuutta kansainvälisesti ainutlaatuiseksi ja mahdolliseksi vientituotteeksi.
Kaikkonen nosti esille myös sen, että ennakoimattomat poliittiset päätökset, kuten äkilliset veromuutokset, voivat heikentää investointihalukkuutta. Hänen mukaansa Suomen vakauden tulisi olla keskeinen valtti epävarmassa maailmassa.
Kaikkonen peräänkuulutti kansallista ohjelmaa kriisinkestävyyden vahvistamiseksi sekä tiiviimpää yhteistyötä valtion ja elinkeinoelämän välillä. Hän viittasi selvitykseen, jonka mukaan resilienssi-investoinnit voisivat nousta jopa 20 miljardiin euroon ja tuottaa merkittävää liikevaihtoa.
Puheensa lopuksi Kaikkonen ehdotti yhteisen “tilannehuoneen” perustamista vauhdittamaan hankkeita. Hänen mukaansa Suomella on mahdollisuus yhdistää turvallisuus ja talouskasvu, jos päätöksiä tehdään rohkeasti ja yhteistyössä.
Lue Kaikkosen koko puhe aiheesta: kaikkonen_kriisinkestävyys-ja-kasvu_2026-03
Linda Lähdeniemi
Eduskunnassa käyty lähetekeskustelu reservipoliisin perustamisesta paljasti ristiriidan. Samaan aikaan kun ollaan perustamassa poliisin tueksi uutta reserviä, ollaan lakkauttamassa 21 poliisiasemaa eri puolilta Suomea.
Lähetekeskustelussa keskustalaiset kansanedustajat nostivat esiin konkreettiset seuraukset, joita poliisiasemien sulkemiset aiheuttavat. Poliisin näkyvyys heikkenee, vasteajat venyvät ja esimerkiksi aselupa-asioissa asiointimatkat pitenevät kohtuuttomasti. Turvattomuuden tunne kasvaa alueilla, joilta valtio vetäytyy poliittisilla päätöksillä.
Poliisiasemien lakkauttamisia on turha perustella säästöillä. Pienten vuokrakulujen leikkaukset menetetään suurempiin muihin kustannuksiin, kun muun muassa poliiseille maksettavat päivärahat ja polttoainekulut kasvavat. Lopulta laskun maksavat kansalaiset sekä heikompana turvallisuutena että pidempinä asiointimatkoina.
Vastauksessaan keskustalaisille perussuomalainen sisäministeri puhui outoja. Hänen mukaansa kyse olisi vasta toimitilaverkoston tarkastelusta ja selvitys olisi alussa. Epäillä sopii, koska poliisilaitosten päälliköille on jo lähetetty lakkautuslistat toimeenpantaviksi. Perustelu turvallisista ja terveellisistä työtiloista ontuu sekin. Normaalisti ongelmalliset tilat korjataan tekemällä remontti eikä sulkemalla koko poliisiasemaa.
Ministerin lausahdus siitä, että “seinät eivät tuo turvallisuutta” ja ”veronmaksajien rahoja pitää käyttää viisaasti” kuvastaa vain hallituksen keskittämispolitiikkaa. Kaikki veronmaksajien raha kohdistettuina seutukaupunkeihin ja maaseudulle olisi hallituksen mielestä tyhmää rahankäyttöä. Vaikka siellä asuu yhä noin miljoona veroja maksavaa suomalaista.
Keskittämispolitiikasta, jonka hallitus yrittää naamioida “viisaaksi rahankäytöksi” tekee ideologisen se, että tällä vaalikaudella valtio on lakkauttamassa peräti 240 valtion toimipistettä, joista 211 kuuluu perussuomalaisten ministereiden vastuulle. Kokonaisilta paikkakunnilta on katoamassa kaikki valtion läsnäolo.
Poliisiasemien lakkauttamisessa lopullinen päätösvalta on perussuomalaisella sisäministerillä. Hän allekirjoittaa sisäministeriön asetuksen poliisiasemien sijaintipaikoista.
On aiheellista kysyä, kuinka hyvin tämä linja vastaa perussuomalaisten aiempia lupauksia puolustaa maakuntien Suomea. Vai tuliko tämäkin lupaus petettyä.
Kansalaiset odottavat tasapuolisia ja saavutettavia poliisipalveluja, eivät turvallisuuden rapauttamista onnettomilla selityksillä.
Timo Portaankorva


