
Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies,
Ukraina on taistellut itsenäisyytensä ja itsemääräämisoikeutensa puolesta jo yli neljän vuoden ajan. Samalla Ukraina on taistellut koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen puolesta.
Olen vieraillut sodan aikana neljä kertaa Ukrainassa. Kaupungeista Kiovassa, Odessassa, Harkovassa ja Zaporizzjassa sekä näiden kahden jälkimmäisen maakunnissa sodan etulinjassa.
Jokaisesta vierailusta ja keskustelusta on välittynyt näkymä henkisesti vahvasta kansakunnasta, joka haluaa taistella itsenäisyydestään. Ukrainassa arvostetaan Suomea ja me Suomessa arvostamme ukrainalaisia. Suomen on tuettava Ukrainaa niin kauan kuin tarve on.
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan lopputuloksella on vaikutuksensa siihen, millaiseksi Euroopan turvallisuus ja tulevaisuus muodostuvat. Ukrainan tuen on jatkuttava vahvana. Euroopan maat ottavat yhä enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta.
Ukraina on sotavuosien aikana kerryttänyt huomattavaa sotilaallista ja puolustusteollista osaamista. Ukraina kykenee iskemään drooneilla syvälle Venäjälle ja maan energiainfrastruktuuriin. Ukraina on pystynyt kääntämään sodan asetelmaa omaksi edukseen.
Tällä hetkellä voidaan jo todeta, että meillä muilla on paljon opittavaa Ukrainalta. Enää ei ole vain kysymys siitä, kuinka me voimme Ukrainaa auttaa vaan sen lisäksi voimme jo perustellusti kysyä, kuinka Ukraina voi auttaa Euroopan muita maita puolustuskyvyn vahvistamisessa. Esimerkiksi drooniosaamisessa Ukraina on ylivoimaisesti Euroopan suorituskykyisin valtio.
Herra puhemies,
On tärkeää, että Ukrainan asema edelleen vahvistuu ja maahan saadaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha. Ratkaisu, joka palkitsisi hyökkäyksen tai jättäisi Ukrainan haavoittuvaan asemaan, loisi perustan uusille konflikteille.
Suomi on tukenut Ukrainaa merkittävällä tavalla sodan alusta lähtien. Olemme tukeneet Ukrainaa humanitaarisesti, taloudellisesti, poliittisesti ja materiaalisesti. Suomi on antanut merkittävää puolustusmateriaalitukea, osallistunut koulutusoperaatioihin ja kantanut vastuuta ukrainalaisten vastaanottamisesta.
Koulutus on keskeinen osa Ukrainan puolustustaistelun tukemista. Suomi on osallistunut EU:n koulutusoperaatioon, Iso-Britannian johtamaan operaatioon ja Naton Ukrainalle antamaan turvallisuus- ja koulutustukeen.
Koulutustuki on kokonaisuus, jolla vastataan Ukrainan muuttuviin tarpeisiin. Pohjoismaiden ja Baltian maiden käynnistämällä Operaatio Legiolla toteutetaan jatkuvaa koulutusta ukrainalaisille pysyvässä tukikohdassa Puolassa. Suomen osallistuminen Norjan johtamaan koulutusoperaatioon täydentää Suomen antamaa koulutustukea Ukrainalle.
Koulutusoperaatioissa syntyy vastavuoroista oppimista. Ukraina on kehittänyt toimintaansa joustavasti vastaten modernin sodankäynnin vaatimuksiin. Suomella on mahdollisuus oppia näistä kokemuksista, kuten droonien käytöstä ja kansalaisten varoittamisesta drooniuhan alla. Ukrainalta saatavat opit ja kokemukset vahvistavat kansallista puolustustamme ja kokonaisturvallisuuttamme.
Ukrainalla on kokemuksensa ja osaamisensa puolesta yksi Euroopan vahvimmista armeijoista. Ukrainan tulevaisuus on euroatlanttisessa yhteistyössä, mikä vahvistaa koko Euroopan turvallisuutta.
Arvoisa puhemies,
Keskustan eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista Operaatio Legioon enintään 40 sotilaalla. Norjan johdolla Puolassa toteutettava koulutus yhdessä läheisten liittolaisten Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa sopii hyvin Suomen toimintaprofiiliin Ukrainan vankkana tukijana.
Selonteon valiokuntakäsittelyssä on syytä tarkastella Suomen Ukrainalle antaman koulutustuen kokonaisuutta, jotta kullakin koulutusoperaatiolla on toisiaan täydentävä rooli.
Koulutusoperaatioiden lisääntyessä on valiokuntakäsittelyssä myös kiinnitettävä huomiota Puolustusvoimien henkilöstö- ja toimintaresursseihin.


