Keskusta: säästöihin järkeä, nuorille töitä yhteisvoimin ja ihmisille oikeaa tietoa
Keskusta kysyi takuutyömallistaan: nuoria töihin yhteisvoimin
Eduskunnan kyselytunnin alkuvaiheessa keskustalaiset saivat neljä kysymystä nuorison tulevaisuususkosta käytyyn keskusteluun. Eduskuntaryhmän suunnittelema oma kysymys ihmisten pihoille tulevista suurpedoista sai sijan vasta aivan kyselytunnin lopuksi.
Nuorisokeskustelussa Antti Kurvinen ehdotti takuutyömallia, jolla nuorille saataisiin töitä. Hän huomautti, että nuorisobarometrin tulosten mukaan liian moni parikymppisten ja teini-ikäisten sukupolvesta kokee tällä hetkellä pelkoa, huolta ja pessimismiä tulevaisuudesta. Hän huomautti, että kokoomus-persuhallituksen toimet asian ratkaisemiseksi ovat olemattomat.
Keskustan Anne Kalmari kannusti suvivirren soimiseen kouluissa ja toivoi, että valmistujat voivat hakea todistuksia. Hän muistutti, että moni ei kuitenkaan nyt valmistu, koska ei saa pakollista harjoittelupaikkaa.
– Keskusta haluaa takuun siitä, että kenenkään nuoren opinnot eivät viivästy sen takia, että ei saa harjoittelupaikkaa, Kalmari sanoi.
Markku Siponen jatkoi toistamalla Keskustan mallin nuorten työllistämiseksi.
– Keskusta on esittänyt nuorille vastavalmistuneille takuutyötä, joka rahoitettaisiin työmarkkinatuesta ja kuntien sakkomaksuista, mutta emme ole saaneet hallitukselta vastausta, Siponen huomautti.
Hän kysyi, kelpaisiko Keskustan konkreettinen esitys hallitukselle ja Antti Kurvinen huikkasi väliin, että nyt tässä olisi niitä esityksiä, joita hallitus on peräänkuuluttanut.
Kokoomuslainen työministeri totesikin, että hyvä, kun ideoita tulee. Hän ei kuitenkaan luvannut sen tarkemmin ottaa niitä käyttöön.
Nuorisoaiheen viimeisenä Keskustakysyjänä Hanna-Leena Mattila ilmaisi huolensa perheneuvoloiden tilanteesta. Ne ovat vaarassa, kun hyvinvointialueilla ei enää ole siihen rahoitusta.
Päästessään vihdoin kysymään suurpetokysymyksensä Hannu Hoskonen huomautti, että karhuja liikkuu tällä hetkellä kaupunkien lähiöissä ja ihmisten pihoilla. Hän kertoi samalta päivältä Ilomantsin paikallislehdestä uutisen, jossa kuusentaimia istuttanut mies kohtasi karhun.
– Onneksi ei nuori mies kääntänyt selkää karhulle. Se olisi ollut vaarallinen tilanne, Hoskonen sanoi.
Hän kysyi asetusmuutoksesta, joka liittyy vuoden alussa tehtyyn metsästyslain muutokseen, jotta suurpetojen kannanhoidollinen metsästys helpottuisi.
Kristillisdemokraattinen maa- ja metsätalousministeri tunnisti, että Suomessa karhukannat ovat laajasti runsastuneet ja eri puolilla Suomea ei ole ollenkaan harvinaista kohdata karhua kasvokkain. Hän myönsi, että tilanteet ovat vaarallisia ja lupaili, että asetusmuutos olisi tulossa.
Keskusta: Säästää pitää, mutta oikeudenmukaisesti
– On täysin selvä, että seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan voimakkaasti, mutta se on tehtävä ajoissa ja oikeudenmukaisesti. Ei niin, että leikataan ihmisten peruspalveluista, mutta samaan aikaan jaetaan velkarahalla veroalea suuryrityksille.
Näin latasi Keskustan Mika Lintilä ryhmäpuheessa eduskunnan keskustellessa valtiontalouden liiallisesta alijäämästä. Lintilä totesi, että nykyinen kokoomus-persuhallitus on kolme vuotta syyttänyt edellistä hallitusta talouden tilasta ja nyt viimeisen vuotensa aikana se siirtää vastuuta tulevalle hallitukselle.
Hän huomautti, että Suomea ei voi johtaa vaalikalenteri edellä vaan vastuu edellä. Hänen mukaansa selonteko alijäämästä on vakava paperi.
– Kyse on siis siitä, että Suomi on velkaantunut liikaa ja joutunut ns. taloudenpidon tarkkailuluokalle. Jos hallitus olisi onnistunut hallitusohjelman mukaisesti talouspolitiikassaan, me emme olisi tässä tilanteessa, hän muistutti.
Hän huomautti, että hallitus ei ole saavuttamassa ensimmäistäkään itse itselleen asettamaansa keskeistä taloustavoitetta. Se on jättämässä seuraavalle hallitukselle pitkän, vaikean ja EU:n valvonnassa tapahtuvan korjausuran.
Keskustalaiset toistivat puheenvuoroissaan, että Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen: työtä, turvaa, yrittämistä ja tulevaisuususkoa. Lintilä vaati, että hallituksen on peruttava valtiontaloutta heikentävä yhteisöveroale ja ryhdyttävä lisätoimiin nyt. Lisäksi hän totesi, että nyt pitäisi niin hallituksen kuin oppositionkin yhdessä miettiä, miten vaalien jälkeen tilannetta ryhdytään korjaamaan.
Hannu Hoskonen vaati moninkertaisen byrokratian purkamista.
– Lupien saanti erilaisille yrityksille ja hankkeisiin on kiven alla. Eihän se näin voi olla, että se verovirta, mikä tulisi valtioon ja kuntiin päin ja kauppoihin asiakkaiden kautta, on kokonaan estetty tällä valtavalla byrokratialla.
Mika Riipi kritisoi hallituksen poukkoilevaa talouspolitiikkaa.
– Tänään saimme kuulla Sodankylässä, että Boliden laittaa kahden miljardin euron investoinnit jäihin tämän kaivosveropäätöksen vuoksi ja 2034 satoja, satoja ihmisiä jää työttömäksi.
Hanna Kosonen muistutti, että pitäisi puhua niistä asioista, jotka todella veisivät maamme toiselle uralle. Hän sanoi, että kasvun taustalla on paljon muitakin asioita kuin se, miten pelkästään yritysverouudistukset tehdään.
– Esimerkiksi tällä hetkellä yhteiskunnan menoista mielenterveyteen kuluu 11 miljardia euroa, ja tämä ura on kasvava sillä tavalla, että kymmenen vuoden päästä se voi olla 16 miljardia euroa. Jos esimerkiksi näihin mielenterveyshaasteisiin ei oikeasti ruveta tekemään vakavasti toimia, meidän ongelmat tulevat olemaan todella isoja tässä maassa.
Perussuomalainen valtiovarainministeri piti opposition puheita epäloogisena mutta totesi itsekin, ettei kasvu synny veronkiristyksillä. Kiinnostavaa on, että hallitus on nimenomaan kiristänyt lukemattomia veroja ja valtiovarainministeri on ollut asiassa pääkätilönä.
Ministeri puhui kansalle palturia vaaratiedotejärjestelmästä
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) väitti viime viikolla sadoille tuhansille suomalaisille eduskunnan kyselytunnin suorassa lähetyksessä, että rakenteilla olevalla uudella vaaratiedotejärjestelmällä “ei tule olemaan mitään esteitä”. Matkapuhelimien nykyiset katvealueet eivät hänen mukaansa aiheuttaisi ongelmia vaaratiedotteiden perille menemisessä. Tämä ei pidä paikkansa.
Eduskunnan kyselytunnilla kysymyksen esittänyt keskustalainen kansanedustaja Hanna Räsänen on jättänyt ministeri Ranteen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii ministeriä oikaisemaan väärän väitteensä. Asiantuntijoiden mukaan tulossa olevat ns. pakotetutkaan tulevat vaaratiedoteviestit eivät tavoita matkapuhelimia, joilla ei ole kenttää.
Kysymys on vakava. Oikean ja täsmällisen tiedon antaminen on erityisen tärkeää varsinkin, kun kyse on ihmisten turvallisuudesta. Kansalaisilla ja päättäjillä on oltava oikea kuva siitä, missä järjestelmät toimivat ja missä eivät. Tosiasioiden tunnustaminen on ehdoton edellytys tehdä oikeita päätöksiä.
Väärän tiedon jakaminen vastuuministerin asemasta voi johtaa siihen, että katvealueiden todellisiin ongelmiin ei puututa riittävän nopeasti. Turvallisuusjärjestelmien uskottavuus ja kansalaisten luottamus viranomaistoimintaan perustuu siihen, että asioista viestitään rehellisesti. Vain tunnistamalla puutteet voidaan varmistaa, että jokainen suomalainen saa vaaratiedotteet ajoissa asuinpaikastaan riippumatta.
Keskusta on kuluvan vaalikauden aikana huomauttanut toistuvasti hallitusta toimimattomista puhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä. Perussuomalaisen vastuuministeri Lulu Ranteen mukaan mitään ongelmia ei ole, vaan kaikki on vain ”kepulaisten höpötystä”. Siitä huolimatta, että hallitus lakkautti valtakunnallisen laajakaistaohjelman samaan aikaan, kun 3G-verkko ajettiin alas. Edes liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa selvityksessä esitetty vaatimus laajakaistaohjelman palauttamisesta tai pelastusviranomaisten hätähuudot eivät ole saaneet vastuuministeriä hereille.
Timo Portaankorva
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
