Keskusta: Ihmisille palveluita ja nuorille työtä koko Suomessa
Keskusta haluaa säilyttää lähipalvelut
Eduskunnan kyselytunti on perinteisesti nimenomaan oppositiopuolueiden areena. Kuluvalla eduskuntaviikolla varapuhemies Paula Risikon (kok.) johtaessa keskustelua palattiin eduskunnassa totuttuun käytäntöön.
Tällöin oppositiopuolueet saavat suuruusjärjestyksessä tietyn minuuttimäärän kysymyksiä eikä keskustelua sekoiteta kaikkien puolueiden yleiseksi sekamelskaksi.
Suurimman oppositiopuolueen sdp:n edustajien aloittaessa keskustelun hoitoonpääsystä, myös keskustalaiset saivat aiheeseen kaksi kysymystä. Keskustan Hanna-Leena Mattila kertoi, että hänen omalla alueellaan Pohjois-Pohjanmaalla on ensin lakkautettu Oulaskankaan yöpäivystys ja nyt ollaan lakkauttamassa ambulanssiyksiköitä. Hallituksen mukaan juuri ambulanssikuljetusten piti kattaa lakkautetun päivystyksen aukko.
– Arvoisa ministeri, kyllä meistä Pohjois-Pohjanmaan ihmisistä tuntuu, että nyt lyödään lyötyä. Ensin lopetettiin pienten sairaaloitten yöpäivystykset, ja seuraavaksi vähenevät ambulanssitkin. Mitä te vastaatte näille ihmisille?
Ministerin mielestä Mattila vääristeli tilannetta.
Markus Lohi puolestaan kysyi, miksi hallitus maksattaa terveyspalveluita ihmisillä kahteen kertaan, ensin veroina ja sitten asiakasmaksuina. Lohi kuvasi, kuinka nykyhallituksen aloittaessa lapsen umpisuolileikkaus maksoi 125 euroa ja nyt lähes 500 euroa, mikä on Euroopan korkeimpia ja kysyi, onko tämä ministerin mielestä kohtuullista.
Keskustan oma kysymys koski kuntien tilannetta. Edustaja Timo Mehtälä päätteli, että hallituksen hankintalakiuudistuksella ajetaan väkisin pienemmät kunnat lahtipenkkiin. Samasta aiheesta jatkoivat myös Hanna Räsänen ja Mika Riipi. Kaikki Keskustan kysyjät muistuttivat, että kuntia pakkoliitoksiin ajamalla ei ole aiemminkaan syntynyt säästöjä eivätkä palvelut ole lisääntyneet. Lisäksi keskustalaiset huomauttivat, että hallintouudistuksissa pitäisi myös tarkastella, minkä verran ministeriöitä Suomessa tarvitaan eikä ensimmäisenä käydä pienten kuntien kimppuun.
Keskusta: jokaiselle vastavalmistuneelle takuutyö
Keskustan jättämässä välikysymyksessä todetaan, että nuoret ovat vaarassa jakaantua yhä jyrkemmin hyvin pärjääviin ja huonommin pärjääviin. Kaikkiaan tämä on omiaan rapauttamaan tulevaisuususkoa, kuten on tutkimusten mukaan jo käynytkin.
Keskustan eduskuntaryhmä tarjoaa omassa välikysymyksessään hallitukselle valmiita ratkaisuja, joilla tilannetta saataisiin heti paremmaksi.
– Keskusta esittää nuorten takuutyötä, jolla taattaisiin työpaikka jokaiselle vastavalmistuneelle. Uudistus toteutettaisiin niin, että nuoren työttömyysturva ja kunnilta perittävät työttömyyssakkomaksut muutettaisiin palkkatueksi yrityksille, kunnille tai järjestöille.
Näin kuvasi mallia median edustajille kansanedustaja Hilkka Kemppi, joka on välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja. Kemppi tekee pääosan eduskuntatyöstään sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä.
– Keskusta myös palauttaisi työttömyysturvan suojaosan, jotta pienimuotoinen työnteko kannattaisi työttömänä ollessa, Kemppi sanoo.
Hänen mukaansa myös matalan kynnyksen kesätyö- ja harjoittelupaikkoja pitää lisätä koko maassa. Lisäksi Keskusta haluaisi laajentaa peruskoulun kasi- ja ysiluokkalaisten työelämäpainotteista koulutusta sekä lisätä koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä eri koulutusasteilla koko Suomessa.
– Samalla meidän pitää turvata esimerkiksi perheneuvolatoiminta, matalan kynnyksen mielenterveysapu ja muut lasten, nuorten ja perheiden palvelut tasa-arvoisesti kaikkialla maassa, Kemppi muistuttaa.
Välikysymyksessä mm. kysytään, mitä hallitus aikoo tehdä nuorten työttömyyden ratkaisemiseksi, miten se aikoo palauttaa nuorten uskon tulevaan ja miten se aikoo varmistaa, että nuorilla on yhtäläiset edellytykset rakentaa hyvää elämää eri puolilla Suomea.
Keskustan välikysymyksessä on mukana myös Liike Nyt.
Hankintalaki uhkaa pieniä kuntia ja toimivia palveluja
Hankintalaki ei ehkä kuulosta arjen suurelta kysymykseltä. Silti nyt eduskunnassa käsillä oleva uudistus vaikuttaisi suoraan ihmisten arkeen. Keskusta pitää lain tavoitteita oikeina: kilpailua pitää lisätä, palvelutuotantoa tehostaa ja alueellista elinvoimaa vahvistaa. Ongelma on, että kokoomus-persuhallituksen esittämät keinot eivät vastaa näitä tavoitteita.
Keskustan kananedustaja Timo Mehtälä kuvasi eduskunnassa osuvasti, että harva torilla pysähtyy pohtimaan hankintalakia. Moni kuitenkin havahtuu, jos kysytään, haluaako hän oman kotikuntansa lakkaavan olemasta. Mehtälän mukaan harmittomalta kuulostava uudistus on “piilotettu suurkuntamalli”, jonka tausta on kokoomuksen linjauksissa ja jonka perussuomalaiset ovat hyväksyneet.
Mehtälä huomautti, että lakiesitys on niin huono, että valtiovarainministeriö on lausunut siitä näin: ”Hankintalain muutos lisää kustannuksia ja byrokratiaa, ei luo markkinoita ja vaarantaa kyberturvan.”
Lakiesityksen vakavin ongelma on siihen sisältyvä kaavamainen kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus, joka koskee tiettyjä yksikköjä. Kansanedustaja Mika Riipi muistutti, ettei vaatimus perustu tutkittuun tietoon eikä EU-vaatimukseen.
Käytännössä se uhkaa hajottaa kohtuukustanteisia tukipalveluyhtiöitä, jotka hoitavat kunnille ja hyvinvointialueille esimerkiksi ICT:tä, ruokahuoltoa, palkanmaksua ja pesulapalveluja.
Keskustan Mikko Polvinen nosti esille mittasuhteita. Julkisten hankintojen kokonaisuus on noin 38 miljardia euroa, mutta uudistuksella markkinoille siirtyisi arvioiden mukaan vain 50–150 miljoonaa euroa lisää. Hyöty olisi pieni, kustannus suuri.
Muutoskustannusten arvioidaan nousevan 450–600 miljoonaan euroon ja se päätyisi erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien maksettavaksi. Samalla, kun kunnat pyrkivät löytämään säästöjä hiki hatussa.
Keskustan Eeva Kalli puhui alueellisesta elinvoimasta ja kyberturvallisuudesta. Uudistus uhkaisi kehitys- ja matkailuyhtiöitä, jotka tukevat etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Samalla ICT-palvelujen pirstominen voisi heikentää kyberturvallisuutta tilanteessa, jossa yhteiskunnan kriittiset palvelut nojaavat entistä vahvemmin toimiviin tietojärjestelmiin.
Eerikki Viljanen puolestaan varoitti, että hallituksen tavoitteet uhkaavat jäädä “poliittisiksi mainospuheiksi ja sanahelinäksi”, jos kilpailu ei todellisuudessa lisäänny, vaan kustannukset ja hallintotaakka kasvavat.
Keskustan mielestä hankintalakia pitää uudistaa, mutta ei tavalla, joka horjuttaa kuntien toimivia palvelurakenteita. Kuntien itsehallinto, ruokahuolto, alueellinen elinvoima ja kyberturvallisuus on turvattava, samoin hyvinvointialueiden sote-palvelut. Siksi Keskusta esittää, että lakiesitys hylätään ja valmistellaan uudelleen ilman kymmenen prosentin omistusrajavaatimusta.
Lain osalta Keskusta lisäksi alentaisi markkinakartoituksen rajaa hallituksen päättämästä 10 miljoonan eurosta yhden miljoonan euron hankintoihin. Hyvän kartoituksen avulla kunta tai hyvinvointialue pystyy esimerkiksi välttämään poissulkevia ehtoja, suunnittelemaan hankinnan houkuttelevaksi suuremmalle joukolle tarjoajia ja ajoittamaan hankinnan otollisempaan aikaan tarjoajien kannalta. Markkinakartoitus olisi hyvä tapa lisätä kilpailua.
Tuomas Vanhanen
Hallitus unohti taksiuudistuksessa maaseudun
Hallitusohjelmassa luvattiin parantaa taksien saatavuutta koko maassa, huomioida eri asiakasryhmät sekä tehostaa valvontaa ja torjua harmaata taloutta. Luottamusta taksialaan ovat horjuttaneet harmaa talous, ryöstöhinnoittelu, heikko asiakaspalvelu ja huonosti käyttäytyvät taksinkuljettajat.
Ongelmia pyritään ratkaisemaan palauttamalla taksamittarit jokaiseen taksiin, värillisillä rekisterikilvillä, lisäämällä koulutusvaatimuksia sekä vaatimalla taksiyrittäjiltä ja -kuljettajilta aiempaa tiukempaa nuhteettomuutta. Eduskunta hyväksyi keskiviikkona muutosesitykset.
Erityisesti maaseudun näkökulmasta tulossa olevat muutokset näyttävät kulkevan väärään suuntaan. Lisääntyvät velvoitteet, kuten taksamittarit ja pakolliset taksikilvet jokaiseen autoon, nostavat kustannuksia. Pahimmillaan ne syövät maaseudun pienten taksiyritysten kannattavuutta. Kun kulut kasvavat ja hinnat nousevat, niin taksipalvelun saatavuus uhkaa heikentyä entisestään juuri maaseudulla.
Taksialaa jäytävät ongelmat eivät johdu lainsäädännön puutteista. Nykyinenkään taksilainsäädäntö ei salli rikollista toimintaa, kielitaidottomia taksinkuljettajia, ryöstöhinnoittelua tai huonoa käytöstä. Sääntöjä rikotaan, koska alalle on pesiytynyt sopimattomia kuljettajia eikä rikkomuksiin puututa riittävän tehokkaasti.
Siksi keskeinen kysymys luottamuksen palauttamiseksi taksialalle on toimiva ja tehokas valvonta. Jos valvonta ei toimi, ei minkäänlainen lainsäädäntö auta. “Tilaisuus tekee varkaan” syntyy silloin, kun kiinnijäämisen riski on pieni ja seuraamukset ovat lieviä.
Valvonnan kannalta hallituksen juustohöylämäinen leikkauspolitiikka kulkee väärään suuntaan. Osana hallinnon säästöjä se on leikannut taksialaa valvovien viranomaisten rahoitusta.
Tämäkin taksiuudistus on epäonnistunut, jos käteen jää vain taksien kohonneet kulut ja heikompi taksien saatavuus maaseudulla ilman, että valvonta saisi poistettua taksialalta niin sanotut mädät omenat syömästä rehellisten taksiyrittäjien ja -kuljettajien leipää.
Timo Portaankorva
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
