Keskusta: suunniteltu ja päätetty Suomessa pitää langat omissa käsissä

Keskusta kysyi: miksi hallitus vie päätäntävallan eduskunnalta

Keskustan Eerikki Viljanen esitti eduskunnan kyselytunnilla suoran kysymyksen.

– Kysynkin arvoisalta pääministeriltä: pidättekö todella hyväksyttävänä sitä, että kymmenien miljardien vaikutukset omaava ja tuottava suunnitelma voidaan valmistella ja saattaa voimaan ilman, että eduskunta pääsee sitä käsittelemään ennen sen voimaan saattamista?

Pääministerin mielestä asiassa ei ole prosessihuolia, vaan valmistelu on normaalia.

Keskustalaisista eduskunnan perustuslakivaliokunnassa jäsenenä oleva Hannu Hoskonen muistutti valiokuntatyön tärkeydestä.

– Perustuslakivaliokunta antoi eilen lausunnon, jossa nimenomaan sanotaan, että pitää kunnioittaa omaisuudensuojaa ja että kaikista asioista pitää kuulla eduskuntaa.

Hän huomautti, että tällaisia asioita ei voi noin vain siirtää Euroopan komission haltuun ja käsittelyyn ilman Suomen eduskuntaan.

Hanna Kosonen totesi, että luonnon monimuotoisuus on meille kaikille elinehto ja siksi keskusta haluaakin tietää, kuka suunnitelman sisällöstä pääsee päättämään.

– Hallituksen esitys ennallistamissuunnitelman prosessista on nimenomaan se, että se suunnitelma ei tule tänne eduskuntaan vaan valtioneuvosto itse päättää siitä sisällöstä lopullisesti. Me keskustassa toki näemme, että kansanvallan kannalta olisi äärimmäisen tärkeää tästä 10—30 miljardin euron kokonaisuudesta saada täällä eduskunnassa myös päättää, Kosonen huomautti.

Vesa Kallio vahvisti Kososen näkemyksen kertomalla, mitä valiokunnan papereissa asiasta sanotaan.

– Kyllähän se aika selkeästi siellä todetaan, että suunnitelma ei tule tänne eduskunnan käsittelyyn. Sitten kun tulee lainsäädäntöä, niin sitten käsitellään, mutta suunnitelma on jo tehty, ja sillä suunnitelmalla mennään.

Kallio myös huomautti, että suunnitelman perusteella Itä-Suomelle on tarjolla ainoastaan ennallistamista, mutta siihenkään ei rahoitusta.

Antti Kurvinen juristina muistutti lopuksi vielä perustuslaista.

– Meidän perustuslakimme sanoo, että ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää lailla, ja omaisuudensuojaa suojaa meidän perustuslakimme 15 §. Herra pääministeri, miksi teidän hallituksenne, kokoomusjohtoinen hallitus, haluaa viedä nämä asiat — omaisuudensuojan, Suomen maankäytön asioista päättämisen — komissiolle ja ympäristöministeriölle pois eduskunnasta?

Maa- ja metsätalousministeri ei vastannut kysymykseen siitä, miksi eduskuntaa ei päästetä päättämään kaikkia suomalaisia koskevasta asiasta.

Keskustan lääke: suunniteltu, valmistettu  ja omistettu Suomessa

Hallituksen viimeinen poliittinen julkisen talouden suunnitelma ei kerro talouskäänteestä. Se kertoo kasvavasta velasta, heikosta työllisyydestä ja tavoitteista, jotka ovat karanneet kauas. Pääministeripuolue kokoomus lupasi lopettaa velaksi elämisen ja vahvistaa työllisyyttä, mutta tulokset ovat kulkeneet toiseen suuntaan.

– Tavoitteet ja tulokset eivät kohtaa, Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli kiteytti eduskunnassa.

Velkasuhteen piti vakautua, mutta ennusteen mukaan se nousee lähes 100 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Myös alijäämätavoite karkaa. Tavoitellun yhden prosentin sijaan julkisen talouden alijäämäksi ennustetaan 4,6 prosenttia vuonna 2027.

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi sanoi julkisen talouden suunnitelman olevan “karua luettavaa”.

– Hallituksen paljon puhumista 10 miljardin sopeutuksista tulojen ja menojen nettomääräinen tasapaino vahvistuu vain 2,8 miljardia euroa vaalikauden lopussa. Samaan aikaan 100 000 työpaikan tavoitteesta vain 18 000 olisi toteutumassa vuoteen 2030 mennessä.

Alkuperäinen työllisyystavoite koski sitä paitsi vuotta 2027. Työllisyystoimien ongelma onkin niiden hitaus.

Kasvun orastavat merkit eivät vielä muuta kokonaiskuvaa. “Legendaarista tulostaulua” katsoessa hallitus ei ole kansanedustaja Mika Lintilän mukaan saavuttamassa ensimmäistäkään keskeistä taloustavoitettaan.

– Musta marraskuu, kansanedustaja Timo Mehtälä puolestaan kuvasi julkisen talouden tunnelmaa kesän keskellä.

Hän muistutti, että lapsiperheiden toimeentulo, palvelut ja tukitoimet eivät ole pelkkiä menoeriä, vaan investointeja tulevaisuuteen.

Työtä ja kasvua ei synny ilman tekijöitä ja yrittäjiä. Kansanedustaja Hannu Hoskonen varoitti, että talouden varoitusvalot palavat jo punaisella.

– Suomi ei selviä tästä tilanteesta ilman oikeaan työhön panostamista, yrittäjien työllistämismahdollisuuksien vahvistamista ja byrokratian purkamista.

Keskusta ei hyväksy sitä, että laskua siirretään seuraavalle hallitukselle ja tuleville sukupolville. Suomi tarvitsee kasvustrategian, joka palauttaa luottamuksen, vahvistaa työtä ja yrittäjyyttä sekä pitää koko maan mukana. Keskustan kasvun resepti on: suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa ja omistettu Suomessa.

Velkaantuminen taitetaan sopeutusten lisäksi työllä, kasvulla ja päätöksillä, jotka kestävät myös seuraavalla vaalikaudella.

Tuomas Vanhanen

Eduskunnassa on kesän aikana täysistuntotauko, vaikka valiokuntien työ saattaakin tarpeen mukaan jatkua. 
Seuraava Viikkari ilmestyy syysistuntokauden alussa viikolla 36.