Keskustalta välikysymys Euroopan pahimmasta työttömyydestä
”Tarvitaan työpaikkoja, työpaikkoja, työpaikkoja”
Keskusta jätti Liike Nytin kanssa tiistaina välikysymyksen Suomen työttömyydestä, joka on nyt Euroopan pahin.
Työttömänä on jo 351 500 suomalaista. Nuoria työttömiä on 43 000 ja pitkäaikaistyöttömiä 137 700. Korkeasti koulutettuja työttömiä on enemmän kuin koskaan ennen.
Työttömyys piinaa koko maata. Ankarimmillaan työttömyys on Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, mutta se on kuitenkin todella korkealla myös ruuhka-Suomessa Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut.
– Suomalaisille luvattiin 100 000 työpaikkaa lisää, mutta onkin tullut yli 100 000 työtöntä lisää. Pidän käsittämättömänä, että pääministeri Orpo nyt syyttää yrittäjiä. Kyllä yrittäjät työllistävät ja ihmiset tekevät töitä, jos siihen on edellytykset. Milloin Kokoomus katsoo peiliin? Hallitus kantaa vastuun maamme ajautumisesta Euroopan pahimpaan työttömyyteen.
– Näin ei voi jatkua. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Maamme talous pitää viimein saada kasvuun. Yrityksille pitää luoda parempia työllistämis- ja ihmisille parempia työllistymismahdollisuuksia. Tarvitaan työpaikkoja, työpaikkoja ja työpaikkoja – koko maahan.
Työttömyyteen pitää puuttua tässä ja nyt
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, Keskustan varapuheenjohtaja Tuomas Kettunen tähdentää, että vaalikautta on vielä yli vuosi jäljellä.
– Siinä ajassa ehtii tekemään paljon, jotta ihmisille saadaan töitä. Työttömyyteen pitää puuttua tässä ja nyt. Keskusta on milloin tahansa valmis yhteistyöhön. Jos hallitus ei pysty suunnan muuttamiseen, se joutaa mennä.
Kettunen patistaa ministereitä tulemaan samaan arkeen, jota tavalliset, työttömäksi joutuneet tai työttömyyttä pelkäävät suomalaiset elävät.
– Meidän pitää auttaa vaikeuksissa olevia ihmisiä eikä ajaa heitä koko ajan tiukemmalle. Työttömyysturvan suojaosa pitää palauttaa, jotta pienimuotoinen työnteko kannattaisi työttömänä ollessa. Työnhakua pitää uudistaa niin, että ihmisten erilaiset elämäntilanteet huomioidaan paremmin. Ilman koulutusta oleva ikääntynyt pitkäaikaistyötön tarvitsee työllistyäkseen erilaisia palveluja kuin ensimmäistä työpaikkaansa hakeva korkeakoulutettu nuori.
Keskustan ryhmäpuheen tulevassa eduskunnan välikysymyskeskustelussa pitävä kansanedustaja Hanna Räsänen alleviivaa, että työpaikat syntyvät etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta Suomen. Nopeimmin työpaikkoja voisi tulla alle kymmenen hengen yrityksiin.
– Yrityksille pitää luoda kasvu-, investointi- ja työllistämisvaraa. Siksi yrityksen sisään jätettävää tulosta tulee verottaa vähemmän. Yrittäjävähennystä pitää parantaa ja toteuttaa investointien verohyvitys myös pienemmille yrityksille. Yritysten rahoitusten saamista pitää helpottaa ja purkaa tarpeetonta byrokratiaa
– Keskusta myös palauttaisi kotitalousvähennyksen ehdot ennalleen. Sen leikkaus on heikentänyt etenkin mikro- ja yksinyrittäjien pärjäämisen edellytyksiä. Palauttamalla ehdot ennalleen voidaan nopeasti saada lisää työpaikkoja.
Välikysymyksessä mm. kysytään, myöntääkö hallitus viimein talous- ja työllisyyspolitiikkansa epäonnistumisen, mitä hallitus tässä ja nyt tekee Euroopan pahimman työttömyyden selättämiseksi, miten se helpottaa nuorten työttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä ja korkeasti koulutettujen työttömyyttä ja mitä hallitus tekee pienten ja keskisuurten yritysten sekä mikro- ja yksinyrittäjien työllistämisedellytysten parantamiseksi.
Välikysymys
EUROOPAN PAHIMMASTA TYÖTTÖMYYDESTÄ
Eduskunnalle
Keskusta ja Liike Nyt jättivät viime lokakuussa pääministeri Petteri Orpon hallitukselle välikysymyksen suurtyöttömyydestä. Tilanne on sen jälkeen valitettavasti edelleen huonontunut. Suomi on ajautunut yhä syvemmälle suurtyöttömyyden syövereihin.
Kuntien työllisyyspalveluissa oli joulukuun lopussa jo yhteensä 351 500 työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on jo 13 prosenttia. Useampi kuin joka kahdeksas työvoimasta on työttömänä.
Avoimia työpaikkoja joulukuun lopussa oli puolestaan 29 300. Työttömiä on enemmän kuin Espoossa asukkaita, mutta avoimia työpaikkoja on suunnilleen Vihdin asukasluvun verran. Työhaluisia on runsaasti, mutta työtä on tarjolla niukasti.
Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on pahimmillaan sitten vuoden 2009. Suomen työttömyys on nyt Euroopan korkein.
Keskusta ja Liike Nyt ovat erityisen huolissaan nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kehityksestä. Joulukuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli jo 43 000. Vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 137 700. Pitkäaikaistyöttömien määrä kolkuttelee jo 1990-luvun lamavuosien ennätystä.
Myös akateeminen työttömyys on lisääntynyt hälyttävästi. Korkeasti koulutettuja työttömiä on enemmän kuin koskaan ennen.
Suurtyöttömyys piinaa koko maata. Tilanne on vakavin Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Työttömyys on kuitenkin todella korkealla myös Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Suomalaisille luvattiin 100 000 työpaikkaa lisää. Tilastokeskuksen trendillä mitaten työttömiä on kuitenkin tullut jo yli 100 000 lisää verrattuna vuoden 2023 kesäkuuhun, jolloin hallitus aloitti.
Toteutuneet luvut ovat niin huonoja myös hallituksen omiin tavoitteisiin ja lupauksiin nähden, että joutuu kysymään, voivatko ne edes olla totta. Valitettavasti ne ovat.
Paheneva työttömyys ajaa koko ajan yhä enemmän ihmisiä toimeentulo-ongelmiin ja edelleen osattomuuteen. Monessa kodissa kautta maan on vaarassa mennä toivo paremmasta ja usko tulevaisuuteen.
Tilanne on äitynyt niin vakavaksi, että välinpitämättömyyteen – saati tosiasioiden kieltämiseen – ei hallituksessa ole enää varaa. Näin ei voi jatkua. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Ihmisille pitää saada töitä ja luottamusta tulevaan. Maamme talous pitää viimein saada kasvuun.
Tarvitaan ratkaisuja, joilla yrityksille koko maassa luodaan parempia työllistämisedellytyksiä ja ihmisille parempia työllistymismahdollisuuksia. Tarvitaan uusia työpaikkoja.
Työpaikat syntyvät ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta Suomen. Nopeimmin työpaikkoja voisi syntyä alle kymmenen hengen yrityksiin, joita Suomessa on noin 350 000 – lähes 96 prosenttia kaikista yrityksistä.
Viime syksynä julkaistun barometrin mukaan jopa 11 prosenttia mikro- ja yksinyrittäjistä olisi valmis palkkaamaan uuden työntekijän vuoden sisällä. Se tarkoittaisi yli 30 000 uutta työpaikkaa.
Yritysverotusta tulee uudistaa niin, että yritykseen sisään jätettävää tulosta verotetaan vähemmän. Tämä toisi yrityksille kasvu-, investointi- ja työllistämisvaraa. Yrittäjävähennystä tulee parantaa ja toteuttaa investointihyvitys myös pienemmille yrityksille.
Kotitalousvähennyksen ehdot tulee palauttaa ennalleen. Se parantaisi etenkin mikro- ja yksinyrittäjien mahdollisuuksia työllistää. Kotitalousvähennyksen leikkaus on heikentänyt erityisesti pienten yritysten toimintaedellytyksiä.
Yritysten työnantajamaksujen alentaminen kannustaisi osaltaan palkkaamaan etenkin nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä.
Tarvitaan myös uudistuksia, joilla helpotetaan työttömäksi joutuneen arkea.
Nykyisestä työnhaun mallista, joka velvoittaa työnhakijan lähettämään neljä hakemusta kuukaudessa, tulee luopua. Velvoite ohjaa työttömiä hakemaan työpaikkoja hakemisen, ei työllistymisen vuoksi. Työnantajat puolestaan hukkuvat hakemustulvaan.
Tilalle tulee tuoda henkilökohtainen työllistymissuunnitelma. Näin huomioitaisiin paremmin ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja yksilölliset tarpeet. Ilman koulutusta oleva ikääntynyt pitkäaikaistyötön tarvitsee työllistyäkseen erilaisia palveluja kuin ensimmäistä työpaikkaansa hakeva korkeakoulutettu nuori.
Työttömyysturvan suojaosa tulee palauttaa, jotta pienimuotoinen ja osa-aikainen työnteko työttömänä ollessa kannattaisi. Aikuiskoulutustuki tulee palauttaa ja uudistaa sitä niin, että se mahdollistaisi osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen muuttuvan työelämän tarpeita varten. Ilman osaamisen uudistumista kasvu tyrehtyy entisestään.
Hallituksen epäonnistuminen talous- ja työllisyyspolitiikassaan rankaisee kohtuuttomalla tavalla kuntia, jotka joutuvat maksamaan sakkomaksuja pitkittyvästä työttömyydestä. Sakkomaksujen perimisen sijaan tässä työmarkkinatilanteessa rahoitusta tulee jättää kunnille sillä ehdolla, että se käytetään TE-palveluihin mm. edistämään työllisyyttä, yrittäjyyttä, uraohjausta, osaamistason päivittämistä ja nostamista sekä varmistamaan työkykyisyyden säilymistä yli työttömyysjakson. Paikallisesti tiedetään toimivia ratkaisuja, kunhan voimavarat vastaavat tarvetta.
Hallitus vastaa siitä, että tähän karmeaan tilanteeseen on ajauduttu. Sillä on myös vielä reilun vuoden ajan valta muuttaa asioita. Suurtyöttömyys pitää nujertaa. Jos hallituksella ei ole edellytyksiä ratkoa Euroopan vaikeinta työttömyystilannetta, se joutaa mennä.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Myöntääkö hallitus viimein talous- ja työllisyyspolitiikkansa epäonnistumisen,
tunnustaako hallitus vastuunsa Suomen ajautumisessa suurtyöttömyyteen,
mitä hallitus tässä ja nyt tekee Euroopan pahimman työttömyyden selättämiseksi,
miten hallitus helpottaa nuorten työttömyyttä, luo nuorille toivoa tulevaisuuteen ja vahvistaa uskoa, että kouluttautuminen kannattaa,
miten hallitus helpottaa pitkäaikaistyöttömyyttä,
mitä hallitus tekee koko ajan pahemmaksi äityvälle akateemiselle työttömyydelle,
miten hallitus helpottaa korkeimman työttömyyden maakuntien tilannetta,
miten hallitus helpottaa kuntien tilannetta työttömyyden kasvaessa ja sakkomaksujen rasittaessa kuntataloutta,
mitä hallitus tekee pienten ja keskisuurten yritysten sekä mikro- ja yksinyrittäjien työllistämisedellytysten parantamiseksi,
uudistaako hallitus työnhaun palveluja vastaamaan paremmin työttömien yksilöllisiä tarpeita,
ja miten hallitus aikoo varmistaa aikuiskoulutustuen lakkautettuaan osaamisen kehittämisen työelämässä?
Helsingissä 10.02.2026
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
