Eduskunnan kyselytunnilla Keskustan Antti Kaikkonen kysyi, onko koko hallitus samaa mieltä perussuomalaisen ministerin kanssa siitä, että vanhukset olisivat mieluummin rauhassa kotihoitajilta. Ministeri on sanonut, että ikäihmisten luokse tulevia hoitajia korvataan ehkä roboteilla ja tällöin hoitajat eivät ramppaa vanhusten luona.
Keskustan Jouni Ovaska jatkoi aiheesta kysymällä, eikö hallitus aio kehysriihessään vahvistaa leikkaamaansa kotitalousvähennystä. Vähennyksestä on ollut suuri hyöty myös hoiva-alalle. Ovaska viittasi oman vaalipiirinsä Pirkanmaan tilanteeseen, jossa palvelujen sujumiseksi tarvittaisiin nimenomaan kotitalousvähennyksen avulla teetettävää työtä.
Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti, että Keskustakin hallituksen tavoin kannattaa palvelurakenteen uudistusta, mutta paniikki- ja pakkosäästävät hallituksen toimet vain vähentävät ja keskittävät palveluita.
– Haluankin nyt kysyä pääministeriltä: onko hallituksella ihan tarkoituksellinen tavoite keskittää palveluita, viedä ne pienemmistä kunnista ja maaseudulta isompiin kaupunkeihin?
Keskustan Markku Siponen toisti aiempien viikkojen kysymyksen siitä, mihin hallituksen koulutuslisäsäästöt kohdistetaan, sillä sitä hallituksesta ei ole edelleenkään kerrottu. Ihmiset, myös sunnuntaina valittavat kuntapäättäjät, ansaitsevat Siposen mukaan vastauksen.
Petri Honkonen sai keskustalaisten viimeisen puheenvuoron ja tiedusteli USA:n presidentin aiheuttamaan pörssikaaokseen viitaten, kannattaako juuri nyt myydä valtion tuottavaa omaisuutta, esimerkiksi valtion sijoitussalkusta osakkeita.
– Onko järkevää rahoittaa näitä kokoomuksen lempihankkeita myymällä osakkeita?
Selkeitä vastauksia ei hallituksen riveistä tullut.
Keskustan kansanedustajan Mika Lintilän ehdottama pääministerin ilmoitus Suomen kauppapolitiikan linjasta selkeytti hallituksen EU-lähtöisen kannan maidenvälisen kaupan lähtökohdaksi. Hallituksen mukaan kauppapolitiikka kuuluu EU:n toimivaltaan, joka on valmis tarvittaessa vastatoimiin, elleivät neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa etene.
Yhdysvaltojen tullimaksujen aiheuttama epävarmuus ravistelee maailmantaloutta ja vaikuttaa myös Suomeen.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen alleviivasi, että kauppasota on purettava nopeasti EU:n avulla. Hän peräänkuulutti hallitukselta pikaisia kasvutoimia etenkin pienten ja keskisuurten yritysten tueksi ja odottaa merkittävää talouskasvupakettia hallituksen puoliväliriihessä.
Eduskunnassa keskusteltiin kauppapolitiikan lisäksi myös teollisuuspoliittisesta selonteosta, joka painottaa Suomen kilpailukyvyn vahvistamista, vientivetoista kasvua, investointeja ja vihreää siirtymää EU-yhteistyön avulla.
Keskustan Timo Mehtälä kritisoi ryhmäpuheessa hallituksen hitautta ja vaatii konkreettisia toimia kasvun saavuttamiseksi. Hänen mukaansa luvituksesta on tehtävä Suomen kilpailuetu, ja tavoitteeksi on asetettava Euroopan nopein luvitus vuoteen 2027 mennessä.
Mehtälä arvosteli hallitusta myös turhista lisäkustannuksista yrityksille ja korosti, että sääntelyä pitää keventää ja yrityksiä tukea myös siten.
Mehtälä painotti myös keskustan ehdottamaa itäisen Suomen erityistalousalueen kokeilua, joka sisältäisi verohelpotuksia ja lisäpanostuksia koulutukseen ja innovaatioihin. Hän nosti esiin elintarvikealan heikon kauppataseen, vaatien valtion aktiivista tukea viennin edistämiseen ja tuontiriippuvuuden vähentämiseen.
Keskustan linja on Mehtälän sanoi: suunniteltu, valmistettu ja omistettu Suomessa. Keskusta on puolue, joka sanoo ”kyllä” kestävälle talouskasvulle.
Lue Mehtälän koko puhe alta:
rp_vn-selonteko-teollisuuspolitiikasta_mehtälä_2025-04-09
Tuomas Vanhanen
Hallitus on jatkamassa ns. rajalain tai myös käännytyslakina tunnetun lain voimassaoloa ensi vuoden, eli 2026, loppuun. Lailla säädettiin väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.
Tiistaina eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa keskustalaiset kansanedustajat muistuttivat painokkaasti puoliväliriiheen valmistautuvaa hallitusta turvaamaan Rajavartiolaitokselle riittävät voimavarat ja suorituskyvyn. Tähän asti myös se on ollut hallituksen leikkauslistojen kohteena.
Laki on ollut voimassa viime vuoden heinäkuusta lähtien. Jatkolla varmistetaan, että Suomen rajaviranomaisilla on riittävät toimivaltuudet toimia ennalta estävästi ja tehokkaasti välineellistetyn maahantulon vakavimmissa tilanteissa.
Lakiin ei ehdoteta sisältömuutoksia. Sen soveltaminen edellyttää jatkossakin tasavallan presidentin sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteistä päätöstä. Lakia voitaisiin soveltaa tietyllä alueella enintään yhden kuukauden ajan kerrallaan. Tähän mennessä lakia ei ole tarvinnut aktivoida käyttöön.
Rajalain määräajan pidentämistä arvioi seuraavaksi eduskunnan hallintovaliokunta, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausunnon. Silloin selviää, onko kysymys edelleenkin rajatusta poikkeuksesta perustuslakiin, joka vaatisi eduskunnan äänestyksessä 5/6 enemmistön tullakseen hyväksytyksi.
Itärajan rajanylityspaikat pysyvät edelleen suljettuina toistaiseksi. Tämä ns. käännytyslaki ja rajan sulkeminen ovat kaksi eri asiaa eivätkä ne ole toistensa vaihtoehtoja.
Keskusta tukee rajalain voimassaoloajan jatkamista. Se on ollut Rajavartiolaitoksen toivoma lisätyökalu rajaturvallisuuden vahvistamisessa.
Timo Portaankorva