Käänne parempaan vaatii totuuden tunnustamista
Keskusta ehdotti taas yhteistyötä talouden oikomiseen
– Teillä oli aloittaessanne tärkeä tavoite laittaa velkaantuminen kuriin. Se on oikea tavoite, mutta nyt näyttää selvältä, että tähän ette pääse, vaan velkaantuminen tulee jatkumaan kovaa vauhtia, sanoi Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan kyselytunnilla.
Kaikkonen sanoi, että Suomen velkaantumisen lopettaminen edellyttäisi kaikkien puolueiden yhteistä ongelmanratkaisua yli hallitus-oppositio -rajojen.
– Kun tilanne on näin vakava, niin eikö nyt viimein kannattaisi koota laaja yhteistyö ratkomaan tätä ongelmaa, Kaikkonen kysyi.
Keskustan Mika Lintilä muistutti, että Suomen talouden haasteet vain kasvavat, jos Nato-maat päättävät nostaa puolustusmäärärahatason viiteen prosenttiin BKT:sta.
– Kuinka tullaan ratkaisemaan puolustuksen rahoitus seuraavalla vaalikaudella? Tämä ei ole todellakaan yhden kauden eikä kahden kauden kysymys, Lintilä painotti.
Keskustan Eeva Kalli lisäsi, että ilman talouskasvua Suomen velkaantuminen ei tule loppumaan. Kalli ihmetteli, miksi hallitus kurittaa erityisesti keskiluokkaa poistamalla useita tärkeitä verovähennysoikeuksia.
– Talouskasvu edellyttää sitä, että pystymme palauttamaan suomalaisten luottamuksen. Tähän liittyy myös ihmisten ostovoima, Kalli sanoi.
Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan Markus Lohi, arvioi julkisen talouden jäävän murheelliseen kuntoon hallituksen jälkeen.
– Julkinen talous joka vuosi tämän hallituksen aikana on mennyt heikompaan suuntaan ja näkymät ovat, että heikkenee edelleen joka vuosi, Lohi arvioi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtionvarainministeri Riikka Purra (ps) vakuuttivat vastauksissaan, että hallitus saa vielä velkaantumisen taittumaan ja talouden kasvuun.
– Tämä on kääntymässä, pääministeri uskoi.
Sauli Tervaniemi
Keskusta: Hallituksen velkapolitiikka vie Suomen umpikujaan
Keskustan jättämän Suomen velkaantumista koskevan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi puheessaan, että Suomi on pian korviaan myöten veloissa. Siksi Keskusta teki välikysymyksen.
– Historia tuntuu toistavan itseään. Kun Kokoomus johtaa, Suomi ajautuu vakaviin velka-, työttömyys- ja talousongelmiin. Niin kävi Holkerin ja Kataisen aikana ja niin on käymässä myös Orpon aikana, Kaikkonen totesi.
Kaikkonen sanoi, että pääministerinä hän kokoaisi viimeistään nyt laajan yhteistyön Suomen nostamiseksi ja velkaantumisen saamiseksi hallintaan.
– Asiat ovat niin vakavassa jamassa. On pystyttävä yhteistyöhön yli hallitus-oppositiorajojen ja puoluerajojen ja otettava paras asiantuntemus mukaan, hän paalutti.
Kaikkosen mukaan Suomen suuntaa pitää muuttaa.
– Talouden kasvu pitää vähintään tuplata. Suomalaisten lähi- ja peruspalvelut pitää pelastaa. Velkaantuminen pitää saada kestävästi hallintaan. Koteihin ja työpaikoille kautta Suomen pitää luoda toivoa, Kaikkonen sanoi.
Käänne parempaan edellyttäisi Kaikkosen mukaan tosiasioiden tunnustamista. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut.
– On Suomelle vahingoksi, että pääministeri ja valtiovarainministeri eivät tosiasioiden tunnustamiseen näytä pystyvän. Mustaa puhutaan valkoiseksi, vaikka velkaa tulee ovista ja ikkunoista, talous luisuu, yrityksiä ajautuu konkurssiin ja ihmisiä joutuu työttömiksi. Vastuuta väistellään, vaikka valta on ollut Kokoomuksella ja Perussuomalaisilla jo pari vuotta, Kaikkonen huomautti.
Kaikkosen mukaan Keskustalla on vaihtoehto hallituksen ja ennen muuta Kokoomuksen politiikalle.
– Nyt pitäisi tukea tavallisten ihmisten pärjäämistä. Siksi Keskusta keventäisi voimallisemmin varsinkin keskituloisten verotusta. Se laittaisi osaltaan Suomen talouden pyöriä pyörimään. Nyt pitäisi myös tukea etenkin yksinyrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten pärjäämistä. Niihin työpaikat tulevat, jos tulevat, Kaikkonen sanoi.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt puolueen varapuheenjohtaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi sanoi, että Keskusta kohdistaisi verohelpotukset yritykseen jätettävään tulokseen. Se tukisi investointeja, tutkimus- ja kehitystoimintaa ja työpaikkojen syntyä.
– Keskusta myös parantaisi kotitalousvähennystä ja yrittäjävähennystä. Ulottaisimme investointihyvityksen myös pienempiin yrityksiin.
Myös Lohi sanoi, että Keskusta tukisi tässä tilanteessa veroratkaisuilla tavallisia, työssäkäyviä suomalaisia.
– Progressiota lieventäisimme asettamalla esimerkiksi työttömyysturvalle katon, joka mahdollistaisi työttömyysvakuutusmaksujen keventämisen. Hallituksen politiikka on sen sijaan johtamassa työttömyysvakuutusmaksujen korotukseen ensi vuonna.
Matti Mönttinen
Antti Kaikkosen puhe kokonaisuudessaan:
välikysymys_kaikkonen_2025-06-04
Lue Markus Lohen pitämä ryhmäpuhe tästä
Lue Keskustan johdolla jätetty välikysymys tästä
Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta
Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisesta. Ehdotuksen mukaan Suomi irtisanoo jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä sekä niiden hävittämisestä vuonna 1997 tehdyn sopimuksen. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2012.
Suomi irtisanoutuu Ottawan sopimuksesta, koska Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Venäjä muodostaa Euroopalle pitkäkestoisen uhan. Esitys perustuu puolustushallinnon ja ulkoministeriön tekemään arvioon.
Suomen liityttyä Ottawan sopimukseen Puolustusvoimat ovat korvanneet jalkaväkimiinojen suorituskykyä monipuolisesti. Puolustusvoimille kohdennettiin yhteensä noin 300 miljoonaa euroa korvaaviin järjestelmiin, kuten moderneihin panssarimiinoihin, viuhkapanoksiin, pimeänäkölaitteisiin, lennokkeihin ja maalinpaikannuslaitteisiin.
Suomessa on seurattu tarkasti turvallisuusympäristön muutosta, suorituskykyjen kehitystä ja Ukrainan sodan kokemuksia. Tämän johdosta Puolustusvoimat suositti jalkaväkimiinojen palauttamista osaksi suorituskykyjen kokonaisuutta.
Jalkaväkimiinat ovat kustannustehokkaita, helppokäyttöisiä, soveltuvat hyvin asevelvollisuusarmeijaan ja niitä voidaan valmistaa kotimaassa.
Ottawan sopimuksesta irtautuminen edellyttää eduskunnan suostumusta, tasavallan presidentin vahvistusta ja irtisanomiskirjan luovuttamista YK:n pääsihteerille.
Suomelle on pienenä maana tärkeää sitoutua kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään. Suomi on sitoutunut humanitaariseen miinatoimintaan ja jatkaa pitkäaikaista ja vahvaa tukeaan miinanraivaukselle ja miinauhrien auttamiselle globaalisti.
Eduskunta lähetti Ottawan sopimuksesta irtautumisen mietintöä varten ulkoasiainvaliokunnalle, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.
Valiokuntakäsittelyn jälkeen eduskunta päättää mietinnön pohjalta Ottawan sopimuksesta irtautumisesta vielä ennen eduskunnan kesätaukoa.
Jari Haapiainen
Annika Saarikko jättää politiikan
Keskustan kansanedustaja ja aiempi puheenjohtaja Annika Saarikko siirtyy syyskuussa ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n toimitusjohtajaksi. Saarikko piti asiasta tiedotustilaisuuden eduskunnassa. Saarikko kuvaa uutta tehtäväänsä merkitykselliseksi ja yhteiskunnallisesti tärkeäksi ja on sen perusteella pyytänyt eroa kansanedustajan tehtävästä.
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
