Kauniita lupauksia Itä-Suomeen – Keskusta kysyy, missä teot

20.2.2026

Kyselytunnilla hallitus tarjosi taas kylmää suihkua

Keskustan oma kysymys eduskunnan kyselytunnilla koski hallituksen merkillistä alkoholipolitiikkaa. Ensimmäisessä kysymysaiheessa sivuttiin kuitenkin Itä-Suomen tilannetta ja keskustalaiset saivat puheenvuoroja myös siihen aihepiiriin.

Ilomantsilainen Hannu Hoskonen tiesi, mistä puhui päästessään ääneen ensimmäisenä keskustalaisena.

– Koko vaalikausi on mennyt odottaessa. Kauniita lupauksia meillä on Itä-Suomi-ohjelmaa myöten, ja vaikka mitä on luvattu, niin ikävä kyllä, mitään emme ole saaneet. Tuleeko esimerkiksi itäradalle rahaa? Saimaan kanavahan meni niin kuin meni, kun sota alkoi ja raja meni kiinni. Minkä tautta tällaisia hankkeita ei viedä eteenpäin, koska kysymyksessä on koko Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus, ei sen enempää?

Perussuomalainen liikenneministeri totesi, että ”meillä on huomattavasti tärkeämpiä hankkeita kuin itärata tai lentorata tällä hetkellä”.

Keskustan outokumpulainen Hanna Räsänen kuittasi, että Itä-Suomen ohjelman edistäminen on mennyt hallitukselta mönkään ja kysyi perussuomalaiselta valtiovarainministeriltä, eteneekö Itä-Suomen erityistalousalue vai jääkö sekin vain kauniiksi sanoiksi hallitukselta.

Ministeri totesi, että on ohjelma, jossa hahmotetaan ”lähestymistapoja”, mutta mitään suurempia toimenpiteitä ei ole suunnitteilla.

Markku Siponen Kiuruvedeltä arvioikin, että Itä-Suomelle annetut lupaukset tullaan hallituksessa yksi kerrallaan pettämään. Hän muistutti myös, että Itä-Suomessa pelkästään puhelin- ja nettiyhteyksissä on suuria ongelmia, vaikka asia on hallituksen toimesta kiistetty, puhumattakaan tiestön kunnosta.

– Mielelläni kuulisin, mitä olette matkailun eteen Itä-Suomessa tekemässä. Myöskin rahoitusongelmat ja vakuusongelmat ovat Itä-Suomessa polttavia. Mitä hallitus aikoo tehdä näiden ratkaisemiseksi?

Itä-Suomi -teemaan seuraavan keskustalaisen puheenvuoron sai Mika Riipi Sodankylästä. Hän pelkäsi, että itäisestä Suomesta on hallituksen tekemättömyyden vuoksi tulossa vihreä vallihauta, koska toivottomuus on käsin kosketeltavaa.

– Niin se on meillä Lapissakin, jossa muuten menee hyvin. Kyllä voi sanoa, että hallitus on sitä vauhdittanut: Viimeisiä vuodeosastoja ollaan sulkemassa. Lukioihin ei enää voi ottaa ulkomaisia opiskelijoita, ne ollaan sulkemassa. Aluekehitysrahoja on viety, ja tuulivoimaakaan ei saa rakentaa.

Riipi kysyi perussuomalaiselta valtiovarainministeriltä, minkälaista toivoa tämä pystyisi konkreettisesti antamaan itäiseen Suomeen. Ministeri Purra kuittasi, että hänen mielestään toivottomuutta on vain kyselytunneilla. Lisäksi hän moitti oppositiota siitä, että se nostaa kyselytunnilla esiin ikäviä asioita.

Eduskunnan kyselytunti on alun pitäen muodostettu juuri siksi, että oppositio nostaisi esiin ongelmakohtia ja kysyisi ministereiltä vastauksia.

Hallituksen lakiesitys: Ulkolaista viinaa saa tilata kotiin, mutta eteläpohjalaista giniä ei

Keskustan oma varsinainen aihe sai puhemieheltä yhden kysymyksen verran tilaa kyselytunnin lopussa. Hanna-Leena Mattila hämmästeli, miksi hallitus käyttää tarmonsa viinarallin helpottamiseen sen sijaan, että hoitaisi hyvinvointialueiden tai työllisyyden ongelmia.

– Haluatte, että wolttikuskit tuovat alkoholia ihan sinne kotiovelle saakka, Mattila suomi.

Hän muistutti, että alkoholi on jo nyt lukuisissa suomalaisissa perheissä valtava ongelma. Mattila totesikin, että hallitukselle alkoholipolitiikka on elinkeinopolitiikkaa eikä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

Tosin elinkeinopoliittisestikin tilanne vääristää suomalaisten yrittäjien asemaa: hallituksen lakiesitys sallisi tilata ulkomailta vahvaa viinaa kotiovelle. Sen sijaan suomalainen panimoyrittäjä ei saisi myydä omaa vahvaa tuotettaan suoraan yrityksestä asiakkaalle.

Keskustan tavoite: Suomen sähkö, lämpö ja ruoka pitää tuottaa itse

Keskustan tavoitteena on, että Suomi pystyy tuottamaan sähkönsä, lämpönsä ja ruokansa itse. Siinä meillä riittää vielä tekemistä, mutta Suomella on mahdollisuuksia, jos ne vain hyödynnetään.

Näin luonnehti Keskustan kansanedustaja Timo Mehtälä ryhmäpuheenvuorossaan, jonka hän piti eduskunnan keskustellessa Suomen energia- ja ilmastostrategiasta. Hallituksen selonteko aiheesta saapui eduskunnan käsittelyyn.

– Hallituksen selonteossa lähtökohdaksi on otettu hiilineutraalisuuden saavuttaminen. Ilmastopolitiikka on isännän asemassa, ja energiapolitiikka sekä huoltovarmuus on jätetty rengin rooliin, Mehtälä arvosteli.

Hän kävi puheessaan läpi Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan kummallisuuksia: ei ymmärretä olemassa olevia, huoltovarmoja mahdollisuuksia eikä Suomen pitkää historiaa esimerkiksi metsien puumäärien laskennassa. Viimeisimpienkin tulosten mukaan puunkasvu ylittää selvästi hakatun puun määrän ja luonnollisen poistuman.

– Ei tarvitse ihmetellä Suomen talouden tilaa, kun täällä mitataan mittaamisen ilosta, ja raportoidaan raportoimisen ilosta kasvottomalle byrokratialle, Mehtälä huomautti.

Hän totesi, että Suomessa olisi valtavasti mahdollisuuksia, jos nyt panostettaisiin uusiutuvaan biokaasuun, joka ei heikennä hiilinieluja ja pitää pellotkin viljelykelpoisena.

– Istuva hallitus on useilla toimillaan vaikeuttanut erityisesti maatilatasoisten biokaasulaitosten perustamista ja toimintaa. Puolet Suomessa käytetystä biometaanista tuodaan ulkomailta. Tämä on täysin käsittämätöntä, Mehtälä harmitteli.

Lue Mehtälän koko puhe tästä:
Mehtälä Rp Energia Ja Ilmastostrategia 2026 02 17

Keskustan työttömyysvälikysymys keskustelussa ensi viikolla

Keskustan ja Liike Nytin työttömyysvälikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, Keskustan varapuheenjohtaja ja eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Tuomas Kettunen sanoi jo välikysymystä jätettäessä viikko sitten, että ministerit sietäisivät tutustua arkeen, jossa työttömäksi joutuneet tai työttömyyttä pelkäävät suomalaiset elävät.

– Työttömyysturvan suojaosa pitää palauttaa, jotta pienimuotoinen työnteko kannattaisi työttömänä ollessa. Työnhakua pitää uudistaa niin, että ihmisten erilaiset elämäntilanteet huomioidaan paremmin. Ilman koulutusta oleva ikääntynyt pitkäaikaistyötön tarvitsee työllistyäkseen erilaisia palveluja kuin ensimmäistä työpaikkaansa hakeva korkeakoulutettu nuori, Kettunen listasi Keskustan lääkkeitä suurtyöttömyyteen.

Lue Keskustan ja Liike Nytin jättämä välikysymys tästä linkistä:
Valikysymys Euroopan Pahimmasta Tyottomyydesta 10022026

Välikysymyskeskustelua voi seurata eduskunnan sivuilta suorana tiistaina 24.2. klo 14 alkaen tässä osoitteessa: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/

Keskustan puoluelinja esiin valtiopäiväkeskustelussa

Välikysymyksen jälkeisenä päivänä eduskunta käy tämän vuoden valtiopäivien avajaiskeskustelun. Keskustan puheenvuoron käyttää puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Hän asemoi puheessaan Keskustan linjaa Suomen näkökulmasta. Lisäksi hän keskittyy siihen, mitä asioita Keskusta painottaa nopeasti muuttuvassa ja osin arvaamattomassakin kansainvälisessä ympäristössä.

Valtiopäivien avauskeskustelu käydään keskiviikkona 25.2. ja sitä voi seurata klo 14 alkaen eduskunnan sivuilta osoitteessa: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/