Keskusta yhteistyön, sujuvoittamisen ja samanarvoisuuden linjoilla
Keskusta kysyi, miten välttämättömät puolustusmenot rahoitetaan
– Arvoisa puhemies! Keskustan linja on, että puolustusmenoja tulee nostaa. Se pitäisi valmistella ja päättää yhdessä. Kyse on todella suuresta summasta rahaa samalla, kun taloutta joudutaan laittamaan kuntoon. Miten aiotte hoitaa tätä isoa asiaa jatkossa, ja aiotteko ottaa myös opposition mukaan valmisteluun?
Näin kysyi Keskustan Hanna Räsänen eduskunnan kyselytunnilla korostaen, että Keskusta haluaa samalla pitää huolta myös hyvinvointiyhteiskunnasta.
Mikko Savola muistutti, että Suomessa isot turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut on aina tehty yhdessä yli puoluerajojen ja koko yhteiskunta mukaan ottaen.
– Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri, kuinka huolehditaan siitä, että kansalaiset pysyvät mukana tässä keskustelussa, ja siitä, että he ymmärtävät, kuinka me näitä määrärahoja tulevaisuudessa käytämme?
Petri Honkonen jatkoi kysymällä, onko valtiovarainministeriö ollut mukana pohtimassa puolustuksen suuria Suomen tulevaisuuteen pitkäksi aikaa vaikuttavia asioita. Jouni Ovaska muistutti, että eduskunnassa pitää tehdä aitoa yhteistyötä. Silloin myös suomalaiset näkevät, että kaikista huolehditaan.
– Miten näihin puolustuksen tuleviin vaatimuksiin vastataan, ja miten te nyt aiotte käydä keskustelua yli hallitus-oppositio -rajojen, Ovaska kysyi.
Ministeriaitiosta vastattiin, että hallitus on joutunut tekemään linjauksia nopeasti ja keskusteluja on käyty. Keskustalaisten kansanedustajien kokemus on kuitenkin ollut, että aiemmin kaikki puolueet on kytketty paremmin mukaan suuriin päätöksiin.
Kyselytunnin alussa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sai puheenvuoron sdp:n kysymykseen, joka koski työntekijöiden irtisanomisperusteita. Kurvinen huomautti, että oleellisempaa olisi karmean työllisyystilanteen helpottaminen.
Hän kysyi, mitä kokoomuslainen työministeri aikoo tehdä massatyöttömyydelle.
Työministeri hehkutti vastauksessaan suomalaista pk-yrittäjyyttä ja sen merkitystä. Keskustalaisten kokemus on, että kokoomusjohtoinen hallitus on ennen kaikkea politiikassaan suosinut suuryrityksiä ja ennemminkin kurittanut pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Piti sujuvoittaa yritysten luvitusta – tulossa onkin uusi valitusviranomainen
Kokoomus-persuhallitus lupaa ohjelmassaan sujuvoittaa yritysten tarvitsemaa luvitusta, mutta se tuleekin perustaneeksi kokonaan uuden valtakunnallisen ”valitusviranomaisen”.
Tämän uuden jättiläismäisen Lupa- ja valvontaviraston sisälle perustetaan uusi ns. yleisen edun valvonnan yksikkö. Sen tehtävänä on valittaa hallinto-oikeuteen viraston omista päätöksistä.
Tämä tarkoittaa sitä, että saman jättiviraston toisessa siivessä myönnetään ensin lupia ja toisella puolen taloa lyötäisiin heti perään kapuloita rattaisiin valittamalla samaisen viraston tekemistä myönteisistä päätöksistä. Ja sitten odotellaan vuosikausia hallinto-oikeuden päätöstä.
Uuden lupaviranomaisen sijaan Keskusta lisäisi alueellista ja paikallista päätösvaltaa. Lupajärjestelmän suhteen esimerkiksi ympäristönsuojelulakia pitäisi uudistaa siten, että sekä valtion että kuntien ympäristöluvittamiselle asetetaan lakisääteinen määräaika.
Myös kaavoituksen ja luvitusten käsittely- ja maksatusajoille sekä yritystukiasioille tarvitaan lakisääteisiä sitovia määräaikoja.
Hallituksen keksimä uusi byrokratian kukkanen on omiaan hidastamaan esimerkiksi suomalaisten yritysten ja maatalouden investointeja. Se luo myös epävarmuutta, koska termiä ”yleinen etu” on vaikea määritellä tarkkarajaisesti sisältäen myös poliittisia arvolatauksia.
Toisin kuin hallitus esityksessään väitti, eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan mitään velvollisuutta tällaisen uuden ”valitusviranomaisen” perustamiselle ei ole.
Keskusta tulee ensi viikolla eduskunnassa esittämään aluehallinnon uudistuksen hylkäämistä. Emme voi kannattaa aluekehittämisen kannalta päätösvaltaa keskittävää, monin paikoin epäselvää sekä ministeriöiden ja virastojen otetta alueista epädemokraattisesti vahvistavaa aluehallinnon uudistusta. Emmekä uutta ”valitusviranomaista”.
Timo Portaankorva
Yli 65-vuotiaiden Kela-kokeilu heikentää hoidon saatavuutta hyvinvointialueilla
Kokoomus-persuhallitus on vienyt eteenpäin lakimuutosta, jonka myötä 65 vuotta täyttäneet voisivat käydä yksityisen yleislääkärin vastaanotolla enintään kolmesti vuodessa maksaen käynnistä vain julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisen omavastuun. Tietyistä lääkärin määräämien tutkimusten kuluista korvattaisiin puolet. Kokeilu alkaisi syksyllä 2025 ja se kestäisi 2,5 vuotta.
Hallituksen tavoitteena on purkaa julkisen terveydenhuollon jonoja ja nopeuttaa ikääntyneiden hoitoon pääsyä. Keskusta pitää tavoitteita erittäin tärkeänä, mutta suhtautuu esitykseen kriittisesti ja ehdottaa sen hylkäämistä. Asiantuntijoiden mukaan esityksellä ei tulla saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita.
Kokeilu uhkaa sen sijaan pahentaa julkisen sektorin lääkäripulaa ja lisätä terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.
Mikäli lääkäreitä siirtyy kokeilun vuoksi merkittävästi yksityiselle sektorille, hyvinvointialueiden edellytykset järjestää lainmukaiset terveyspalvelut tulevat heikkenemään. Tämä johtaa kalliimpien ostopalvelujen ja vuokratyövoiman käyttöön, kritisoi Keskusta vastalauseessaan hallituksen esitystä.
Hyöty rajautuu hyväosaisiin
Asiantuntija-arvioiden mukaan kokeilusta hyötyvät erityisesti ne yli 65-vuotiaat, jotka käyttävät jo nyt yksityisiä terveyspalveluita. Yksityisiä palveluja käyttävät eniten parempituloiset suomalaiset ja yksityisten palvelujen tarjonta on keskittynyt suuriin kaupunkeihin. Keskusta on huolissaan siitä, että kokeilu voi lisää alueellista eriarvoisuutta palveluiden saatavuudessa.
Kokeilu voi heikentää myös hoidon jatkuvuutta. Kolmella yksityislääkärikäynnillä vuodessa ei voida hoitaa iäkkäiden tai monisairaiden tarpeita pitkäjänteisesti. Potilas voi joutua asioimaan kokeilun ohella myös hyvinvointialueiden palveluissa, jolloin palvelut pirstoutuvat.
Hyvinvointialueille saattavat jäädä monisairaammat ja vaikeammin hoidettavat potilaat, mikä voi kuormittaa entisestään julkisia palveluita. Kokeilu voi heikentää eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä, jos osa aiemmin hoitajakäynteinä hoidetuista käynneistä siirtyy lääkärin vastaanottokäynneiksi.
Omalääkärimalli on kokeilua parempi ratkaisu
Lakiesityksen kustannuksiksi arvioidaan vuosina 2026 ja 2027 yli 85 miljoonaa euroa vuodessa, ja hallitus aikoo rahoittaa kokeilun osittain valtion omaisuutta myymällä. Keskusta pitää ratkaisua vastuuttomana ja vaatii sen sijaan pitkäjänteisiä investointeja julkiseen perusterveydenhuoltoon.
Kaikille halukkaille tulisi nimetä omalääkäri. Omalääkärimallia tulisi kehittää ja laajentaa myös ammatinharjoittajamallilla. Silloin palvelut toimisivat kaikkialla Suomessa, myös harvaan asutuilla alueilla.
Hallituksen tulee huolehtia hyvinvointialueiden rahoituksesta ja edellytyksistä järjestää palvelut sen sijaan, että se kerta toisensa jälkeen merkittävästi lisää yksityisten palvelujen julkista rahoitusta.
Keskusta esittää myös, että Kela-korvauksia tulisi suunnata jatkossa vaikuttavammin sellaisiin palveluihin, joissa julkinen tarjonta on riittämätöntä, kuten suun terveyteen, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin.
Terhi Peltokorpi
Keskusta taloudesta: Suomi menestyy kun kodeissa ja työpaikoilla pärjätään
– Minä ihmettelen, missä todellisuudessa hallituksessa eletään. Eihän tässä maassa kasva mikään muu kuin velka, työttömyys ja toivottomuus. Tavallisilla ihmisillä on hätä. Kotiseudullani Pohjois-Karjalassa koetaan, että meidät itäsuomalaiset on jätetty täysin oman onnemme nojaan.
Näillä sanoilla aloitti Keskustan ryhmäpuhuja, kansanedustaja Hannu Hoskonen puheensa eduskunnassa. Keskustelun aiheena oli hallituksen esitys julkisen talouden suunnitelmaksi. Keskusta ei Hoskosen suulla antanut suunnitelmalle suuria kiitoksia.
– Kun olisi pitänyt tukea tavallisia ihmisiä, tuettiin raharikkaita. Kun olisi pitänyt tukea pien- ja yksinyrittäjiä, tuettiin suuryrityksiä ja ulkomaisia sijoittajia.
Hoskonen vaati kiireellistä suunnanmuutosta ja huomautti, että nykyisellä velanotolla Kreikkakin alkaa näyttää jo EU:n mallioppilaalta.
Hoskonen muistutti, että lääkkeet talouskurimukseen löytyvät arkipäivästä.
– Tästä suosta noustaan vain työllä, yrittämisellä ja sillä, että koko valtakunnassa on elämisen mahdollisuuksia. Minkään kolkan, etenkään itäisen Suomen, tyhjenemiseen ei ole varaa.
Hoskonen totesi, että työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta Suomen. Hän totesi Keskustan juuri siksi esittävän investointihyvitystä myös pienemmille yrityksille.
– Alentaisimme myös yritykseen sisään jätetyn tuloksen veroa. Se toisi investointeja ja loisi talouden kasvua ja työpaikkoja Suomeen. Hallituksen linjalla raha ei jää kotimaahan, Hoskonen ennusti.
Lue Hannu Hoskosen koko ryhmäpuhe alla olevasta linkistä:
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
