Keskustalla huoli työttömyydestä ja maakunnista sekä Gaza-linjasta
Keskusta kysyi, miksi hallitus potkii päähän Suomen alueita
– Eihän itäistä Suomea voi tällä keinoin potkia päähän koko ajan. Kyllä me tarvitsemme positiivista viestiä ja heti, vaati Keskustan Hannu Hoskonen eduskunnan kyselytunnilla.
Hän kuvasi Keskustan kysymyksessä, kuinka hänen omassa kotimaakunnassaan Pohjois-Karjalassa on odotettu hallituksen toimia, jotta yritykset pääsevät työllistämään.
– Nyt tuli kylmää vettä niskaamme ilmoituksessa aluekehitysrahoista. Nämä rahat ovat juuri niitä rahoja, joilla työttömyyttä parhaiten torjutaan. Pienten ja keskisuurten yritysten kauttahan se työttömyys paranee, Hoskonen muistutti.
Eeva Kalli muistutti myös pienten ja keskisuurten yritysten edellytysten turvaamisesta. Hän muistutti, että juuri siksi elinvoimaa pitää tukea koko Suomessa.
Tuomas Kettunen jatkoi kuvaten, että hallituksen teot ovat aivan toista kuin eduskunnan istuntosalin kauniit puheet.
– Jos hallituksen mukaan aluepolitiikka toimii ja investointeja tehdään merkittävästi, niin kuinka selitätte sen, että varsinkin Itä-Suomen kehitys näyttäytyy edelleen huolestuttavana?
Mikko Savola toi esiin myös sen, että hankala tilanne ei kohdistu pelkästään Itä-Suomeen vaan koskee monia muitakin alueita.
– Jos katsoo Etelä-Pohjanmaan maakuntaa, niin luvut ovat oikeastaan samat. Tämä hallitus ensi töikseen otti tuet pois yrityksiltä ja heikensitte mahdollisuuksia.
Keskustalaisten puheenvuoroissa muistutettiin, että Keskusta haluaa luoda työpaikkoja eri alueille, mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta nyt näin ei tapahdu.
Elinkeinoministeri myönsi vastauksissaan, että koko Suomen asia on tärkeä, mutta on totta, että asiassa on alueellista eriytymistä.
Lisäksi hän kertoi esimerkin vierailustaan itäisessä Puolassa, jolloin keskustalaiset välihuudoissaan ehdottivat, että ministeri vaivautuisi vierailulle myös itäiseen Suomeen.
Keskustalta välikysymys suurtyöttömyydestä
Keskusta ja Liike Nyt jättivät perjantaina välikysymyksen Suomen suurtyöttömyydestä. Työttömiä työnhakijoita on jo 311 100.
Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut.
– Piti tulla satatuhatta työllistä lisää. Onkin tullut sata työtöntä lisää joka päivä, yhteensä 82 000 työtöntä lisää. Näin ei voi jatkua.
– Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Ihmisille pitää saada töitä ja talous pitää saada viimein kasvuun. Käänne ei tule temppu- eikä pampputyöllistämisellä, vaan tarvitaan oikeita työpaikkoja koko maahan.
Kaikkosen mukaan työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
– Keskusta parantaisi niiden toimintaedellytyksiä esimerkiksi verottamalla yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän, parantamalla yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä sekä toteuttamalla investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille.
Kansanedustaja Olga Oinas-Panuma on huolissaan etenkin nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden pahenemisesta.
– Keskusta palauttaisi työttömyysturvan suojaosan ja alentaisi yritysten työnantajamaksuja. Lisäksi oppisopimuskoulutusta pitäisi lisätä tuntuvasti ja uusia aikuiskoulutustuki. Ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen on kertakaikkisen väärää politiikkaa.
Välikysymyksessä mm. kysytään, myöntääkö hallitus talous- ja työllisyyspolitiikkansa epäonnistumisen, miksi hallitus on seurannut Suomen talouden alamäkeä toimettomana sivusta ja laiminlyönyt kasvupolitiikan ja miksi se on politiikallaan heikentänyt pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.
Lue tästä välikysymys kokonaisuudessaan:
Välikysymys suurtyottomyydesta_2025-10-03
Matti Mönttinen
Hallitus kurjistaa maakuntia – ja työttömyys syvenee
Suomi riutuu alati pahenevan työttömyyden ikeessä, pahnan pohjimmaisena EU-maista. Pääministeri ja valtiovarainministeri kehuvat tehneensä kaiken oikein. Kissan viikset.
Hallitus puhuu kaunista sanahelinää koko Suomesta, mutta todellisuus on toinen. Suomen eri alueilla on erilaiset mahdollisuudet ja ongelmat. Ja missä jamassa Suomi tällä hetkellä makaa, on Suomen eri alueiden summa.
On turha puhua siitä, onko hallituksen politiikka ollut tässä viisasta ja reilua. Ei ole.
Hallituksen leikkaukset ovat osuneet kipeästi maakunnissa asuvien ihmisten ja yritysten peruselämisen edellytyksiin, kuten koulutukseen, sote-palveluihin ja yksityisteihin. Siltoja rapistuu, tiestöä ei korjata, ja investointien tukia ei kuulu.
Nyt jos koskaan tarvitaan rehellistä puhetta ja konkreettisia tekoja. Ja aktiivista aluelähtöistä aluepolitiikkaa.
Meillä on yrittäjiä, jotka haluaisivat investoida, mutta pankit eivät anna rahoitusta. Meillä on ihmisiä, jotka haluavat rakentaa omaa elämäänsä maaseudulle. Pankit eivät anna siihenkään lainaa. Hallitus seisoo tumput suorina.
Kaiken kukkuraksi hallitus on aikeissa nyysiä EU:n aluekehitysrahoista 300 miljoonaa. Se on pois juuri maakuntien olosuhteiden kehittämisestä. Sieltä, missä on mm. Suomen teollisuuden selkäranka ja huoltovarmuudelle elintärkeiden raaka-aineiden alkulähteet.
Suunnan on muututtava. Eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Myös Suomi tarvitsee aktiivisista aluepolitiikkaa, jota jo muissa EU-maissa tehdään.
Aluepolitiikka ei ole pelkkää yritystoimintaa ja turvallisuutta. Se on myös ihmisten kokemusta osallisuudesta ja ylpeyttä omasta kotiseudusta. Meidän pitää huolehtia siitä, että ihmiset pysyvät mukana. Ja että he kokevat tämän yhteiskunnan omakseen.
Tarvitsemme valtion kumppaniksi meneillään näivettämisen kierteen katkaisemiseksi. Se on jo nähty, ettei kokoomuksesta ja perussuomalaisista saada kaveria.
Timo Portaankorva
Kaikkonen: Vastuu yhteisestä linjasta Gazan osalta kuuluu hallitukselle
– Israelilla on oikeus puolustautua terrorismia vastaan, mutta sen voimatoimet Gazassa ovat olleet raskaasti ylimitoitettuja. Valtava määrä loukkaantuneita, suurelta osalta naisia ja lapsia, on kertakaikkisen kohtuutonta ja kertakaikkisen väärin, sanoi Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen painokkaasti eduskunnassa.
Keskustelu koski Suomen hallituksen linjaa Palestiinan tunnustamiseen. Vasemmisto-opposition puolueet jättivät aiheesta eduskunnassa välikysymyksen.
Kaikkonen totesi, että viimeisten kuukausien aikana Suomen hallituksen linja on horjunut.
– Se ei ole ollut Suomen kansainvälisen aseman kannalta toivottava kehitys, Kaikkonen huomautti.
Hän tähdensi, että ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjat pitäisi vetää Suomen ylimmän johdon yhteistyönä.
– Perustuslain mukaan maamme ulkopolitiikkaa johtavat tasavallan presidentti ja valtioneuvosto. Heidän pitäisi istua alas niin pitkäksi aikaa, että yhteinen linja löytyy, Kaikkonen vaati.
Keskusta ei ollut mukana vasemmisto-opposition välikysymyksessä, sillä Keskusta haluaa varjella Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhtenäisyyttä.
– Emme ole pitäneet välikysymyksiä hyvänä välineenä ratkoa näitä asioita, Kaikkonen sanoi.
Lue Kaikkosen koko puhe: Kaikkonen_2025-09-30
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
