

Hallituspuolueen riveissä olevien kansanedustajien levittämien silmienvenytyskuvien somejako on saanut aikaan syvästi loukkaantuneita reaktioita Aasiassa. Suomen pääministeri on joutunut pyytämään asiaa anteeksi usealta maalta.
Keskustan Antti Kaikkonen totesi eduskunnan kyselytunnilla, että nyt ei hallituksella mene kovin vahvasti.
– Tuoreimmat talousraportit ovat synkkää luettavaa. Hallitus ei tule saavuttamaan keskeisiä tavoitteitaan taloudessa, työllisyydessä ja velkaantumisen hillitsemisessä. Hallitus on jopa tehnyt päätöksiä, jotka ovat olleet estämässä parempaa kehitystä.
Lisäksi Kaikkonen viittasi siihen, että Japanikin odottaa nyt toimenpiteitä Suomen hallitukselta uusimman rasismikohun ja sen kolhujen paikkaamiseksi.
Keskustan varapuheenjohtaja Tuomas Kettunen muistutti, että Suomi on tunnettu sivistysmaa Kaukoidässä ja nyt positiivinen mielikuva vedettiin vessanpöntöstä alas. Tälle naureskeltiin perussuomalaisten eduskuntariveistä.
– Sieltä perussuomalaisten suunnalta äsken huudettiin välihuuto, että ”hävetkää”. Minua hävettää suomalaisena kansanedustajana, Kettunen totesi ja lisäsi toivovansa, että hallitus ymmärtää, paljonko ilveily voi maksaa Suomelle, kun vienti, matkailu ja kaupankäynti kokevat kolauksia.
Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen muistutti, että joulu on lahjojen antamisen, ilon ja rauhan perhejuhla eikä toisten ulkonäön pilkkaaminen ole koskaan hyväksyttävää.
– Haluaisin hyvä hallitus, huomauttaa kahdesta perustuslain pykälästä. Perustuslain 6 §:ssä todetaan, että jokainen ihminen on yhdenvertainen. Perustuslain 33 §:ssä todetaan meistä kansanedustajista, että kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Toivon, että mietitte tätä, juristikansanedustaja Kurvinen totesi.
Keskustan Anne Kalmari vertasi tilannetta koulumaailmaan.
– Jos koulumaailmassa joku vetää turpaan toista tai härkkii muuten, niin ovatko syyllisiä ne, jotka nostavat sen framille, vai onko syyllinen se kiusaaja?
Lappilainen Mika Riipi totesi, että Lapissa matkailu kasvaa ja maakunnassa on tänä vuonna kuusi miljoonaa turistiyöpymistä.
– Aasialainen markkina on hyvin vahva kohderyhmä meillä. Lappi taitaa olla nyt niitä ainoita maakuntia, joissa se talous edelleen kasvaa, eikä hallitus ole omilla toimillaan toistaiseksi pystynyt estämään sitä kasvua. Mutta kyllä tämä rasismi ja tämä kohu nyt ihan aidosti huolestuttavat lappilaisia matkailutoimijoita.
Riipi kysyi elinkeinoministeriltä, millaisiin toimenpiteisiin tämä on ryhtynyt, jotta mainehaitta saadaan korjattua.
Kaikkien kysymysten aikana naamanvääntelykuvien takana olevasta perussuomalaisten ryhmästä huudeltiin väheksyvästi muuhun eduskuntaan päin. Perinteiseen tapaan suurimmasta oppositiopuolueesta sdp:stä esitettiin kuitenkin vuoden viimeisen kyselytunnin viimeinen, sovittelevan sävyinen kysymys.
Siinä kysyttiin, onko eduskunnassa kilttejä lapsia. Pääministerin sijaisena toiminut valtiovarainministeri myönsi vastauksessaan, että joulu on lasten juhla.
Keskustan tuorein kansanedustaja, menestyneen yrityksen kotimaakuntaansa Varsinais-Suomeen luonut Mauri Kontu sanoi eduskunnan budjettikeskustelussa, että Suomi nousee vain sillä, että yritykset pärjäävät ja voivat työllistää.
– En tarkoita, että kaikki suomalaiset voivat olla yrittäjiä. Eikä pidäkään olla. Mutta työpaikat syntyvät vain yrittäjyydellä, hän muistutti.
Kontun yritys työllistää tänä päivänä 600 ihmistä, välillisesti jopa puolitoista tuhatta. Yrityksen alkulaukauksena oli oma työttömyys.
– Siinä koeteltiin uskoa, miten tästä selvitään. Monella on nyt samoja murheita, Kontu sanoi puheessaan.
Hän totesi, että päättäjät pystyisivät muuttamaan Suomen suunnan, kunhan turhat nokittelut jätettäisiin pois.
– Ihmiset ovat kysyneet, miksi täällä riidellään niin paljon. En ole osannut vastata.
Kontu peräänkuulutti puheessaan vastuunkantoa ja uuden luomista.
– Tärkeintä olisi yhdessä miettiä, miten rotkon reunalta tullaan pois. Vain uutta rakentamalla. Uutta työtä, uutta kasvua, uutta menestystä. Nyt pitää luoda vakaa näkymä eteenpäin yli vaalikausien. Luottamus, että Suomi nousee, hän sanoi.
Eduskunta keskusteli Suomen ensi vuoden budjetista koko viikon päivittäin aamukymmenestä myöhään yöhön. Budjetti hyväksyttiin perjantaina.
Lue Kontun koko puhe linkistä:
Kontu_ryhmäpuhe_bdj-palaute_2025-12-15
Lue Keskustan vaihtoehto hallituksen politiikalle:
Keskusta-Parempi-vaihtoehto-Uusi-suunta-Suomelle-2025
Eduskunnan suuri valiokunta on antanut valtioneuvostolle lausuntonsa EU-komission ehdotuksesta EU:n rahoituskehykseksi 2028-2034. Lausunto on Suomen eduskunnan kanta neuvotteluihin, jotka alkoivat EU-johtajien tasolla Eurooppa-neuvoston kokouksessa 18.-19. joulukuuta.
Eurooppa-neuvoston tavoitteena on saada aikaan ratkaisu rahoituskehyksistä ennen vuoden 2026 loppua.
Keskustan edustajat suuressa valiokunnassa jättivät hallituksen kantaan eriävän mielipiteen. Suomen tulee ajaa vahvemmin kansallista etua EU-rahoituksen turvaamisessa Suomeen.
Suomen on onnistuttava rahoituskehysneuvotteluissa turvaamaan maatalouden, maaseudun ja aluekehityksen rahoitus. EU-komission esityksessä maatalouden, maaseudun ja aluekehityksen rahoitukseen kohdistuu merkittävä leikkaus, mitä Suomen ei tule hyväksyä.
Rahoituskehyksen leikkaukset maatalouteen ja maaseutuun heikentävät alkutuotannon kannattavuutta, kilpailukykyä ja edellytyksiä kehittää koko elintarvikesektoria.
Keskustan mukaan ruoantuotannon, ruokajärjestelmän kriisinkestävyyden ja maatalouden kannattavuuden tulee olla EU:n keskeinen strateginen prioriteetti monivuotisessa rahoituskehyksessä. Maataloutta on voitava harjoittaa taloudellisesti kannattavasti koko EU:n alueella, myös meillä pohjoisessa.
Suomen on ajettava rahoituskehysneuvotteluissa päättäväisemmin linjaa, jossa huomioidaan Suomen asema EU:n ulkorajavaltiona ja nettomaksajamaana, samoin kuin maan harva asutus, pitkät etäisyydet sekä pohjoinen sijainti.
Komission ehdotus ei sisällä Suomen EU-liittymissopimukseen perustuvaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitusta. Erityisrahoitus on mahdollistanut Suomelle hyvän kokonaissaannon koheesiorahoituksessa. Orpon hallituksen on pidettävä erityisrahoituksesta ehdottomasti kiinni neuvotteluissa.
Suomen ei tule myöskään hyväksyä rahoitusmallia, jossa EU:n ohjaus ja kansallinen keskittäminen kaventavat maakuntien ja alueiden roolia. Maakunnilla, kunnilla, kaupungeilla ja muilla toimijoilla on oltava keskeinen rooli kansallisen ohjelman valmistelussa ja toimeenpanossa koko prosessin ajan.
Mikäli pääministeri Petteri Orpon hallitus epäonnistuu neuvotteluissa, Suomea uhkaavat yhä suuremmat EU-maksut ja yhä pienempi EU-rahoituksen saanto kotimaahan.
Jari Haapiainen
Valtion ensi vuoden talousarviokäsittelyn jälkeen eduskunnan täysistunnoissa on tauko helmikuun alkuun. Keskustan Viikkari-sivulla julkaistaan seuraavan kerran tekstejä istuntojen jälleen käynnistyttyä.
Istuntotauon aikana kansanedustajat ovat tavattavissa vaalipiireissään. Seuraa tietoja ja ilmoittelua tilaisuuksista kansanedustajien omista somekanavista ja mahdollisesti myös edustajien vaalipiirien paikallismedioista.
Keskustan eduskuntaryhmän kansanedustajat, heidän avustajansa ja eduskuntaryhmän asiantuntijat toivottavat kaikille hyvää loppuvuotta sekä uutta vuotta 2026!

