Puolustukseen satsataan, muutoin hallitus kurittaa Suomea
Keskustan talouskysymys jätettiin viime minuuteille
Eduskunnan kyselytunnilla Keskusta esitti syvän huolen maailmalta kuuluvista talousuutisista, jotka heikentävät entisestään myös Suomen näkymiä. Toiseksi suurimman oppositiopuolueen etukäteen ilmoitetulle akuutille aiheelle löytyi aikaa vasta tunnin viimeisillä minuuteilla. Antti Kaikkonen kysyi pääministeriltä, eikö nyt kauppasodan partaalla pitäisi kotimaisin keinoin tehdä kaikki mahdollinen työpaikkojen, kasvun ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten pärjäämisen eteen.
Kaikkonen huomautti, että aiemmin kyselytunnilla käsitelty sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanne huolettaa kaikkia. Isot ja huonot uutiset maailmalta Suomen taloudelle eivät helpota sitäkään.
Mika Lintilä kiinnitti huomion hallituksen jälleen antamiin ristiriitaisiin viesteihin.
– Pääministeri viittasi EU:n yhteiseen neuvotteluun, ja elinkeinoministeri ilmoitti, että on pyrittävä USA:n kanssa kahdenväliseen neuvotteluun. Itse pitäisin aika turmiollisena, mikäli me haettaisiin kahdenvälistä neuvottelua. Meidän pitää EU:ssa olla yhtenäinen, ja meidän tulee olla tässäkin kysymyksessä yhtenäinen, Lintilä huomautti ja kysyi, onko hallituksella yhtenäinen kanta vai ei.
Markus Lohi listasi, että hallitus on tehnyt leikkauksia, jotka ovat osuneet ja kasaantuneet samoihin ihmisiin.
– Siellä ostovoima on romahtanut ja toivo tulevasta on näivettynyt. Samalla yritysmaailmassa on laskettu ennustetta yhteisöverotuotosta. Koska yrityksillä menee huonosti, konkursseja syntyy paljon. Nyt kannattaisi lähteä tekemään rohkeita toimia. Enää näpertely ei riitä kasvuriihessä, Lohi kannusti ministereitä.
Hallituksen yleisen viestin Keskustan ehdotuksiin ja kysymyksiin tiivisti viimeisessä puheenvuorossaan valtiovarainministeri kertomalla, että hallitus aikoo jatkaa kasvutoimien tekemisen tiellä. Konkreettisia asioita ei kuultu.
Välikysymys ei tuonut selkoa leikkauksiin
Keskustan ja muun opposition välikysymys ei tuonut suomalaisille eikä eduskunnalle selvyyttä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen uusiin leikkauksiin. Ei, vaikka alue- ja kuntavaalien äänestys on alkanut ja tiedot luvattiin ennen vaaleja.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Jouni Ovaska sanoi, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei pitänyt lupaustaan kertoa uusista leikkauksista hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Ei, vaikka hallituksella oli vuosi aikaa valmistella, päättää ja julkistaa uudet leikkaukset.
– Luottamusta lisäävän johtajuuden sijaan asioista tuli sotkua. Leikkauksista käytävän avoimen keskustelun sijaan saatiin salailua. Lopulta vastuu aina on pääministerillä, Ovaska totesi.
Se tiedetään, että lastensuojelusta, vanhustenhoidosta ja vammaispalveluista hallitus ainakin leikkaa. Siis kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä.
– Irvokasta on, että hallitus – pääministeristä alkaen – nimittää leikkauksia ”parannuksiksi” tai ”asioiden järkevöittämiseksi”. Kyllä leikkaus on aina leikkaus. Ei kannata vähätellä ihmisten ymmärrystä, saati huolia näin vakavista asioista, Ovaska sanoi.
Keskusta haluaa pelastaa nimenomaan ihmisten lähi- ja peruspalvelut ja parantaa niitä.
– Siksi parantaisimme perusterveydenhuoltoa yksityisten terveysjättien tukemisen sijaan. Siksi tekisimme omalääkäreistä totta. Näin voimme lyhentää hoitojonoja, helpottaa päivystysten ruuhkia ja taata hoidon jatkuvuuden. Lopettaisimme ”mummorallin” siirtämällä Kelan matkakorvaukset hyvinvointialueille, hän sanoi.
Ovaska kertasi myös juurisyyn, miksi suomalaisten arjen palvelut nyt ovat vaarassa.
– Hallitus leikkaa lähi- ja peruspalveluista, koska sen talouspolitiikka on epäonnistunut. Suomen talouden on annettu syöksyä ja työttömyyden pahentua, hän muistutti.
Matti Mönttinen
Lue Ovaskan koko puhe linkistä:
Ryhmäpuhe Vk Ovaska 2025 04 02
Suomi panostaa puolustukseen
Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi Suomi käynnistää irtautumisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Turvallisuusympäristön pitkäkestoisen muutoksen myötä puolustusmäärärahoja on nostettava Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. Keskustan puheenjohtaja, edellisen hallituksen puolustusministeri Antti Kaikkonen esitti hallitukselle jo aiemmin puolustusmäärärahojen nostamista 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja nostoon varautumista seuraavassa budjettikehyksessä.
Puolustusmäärärahojen nosto mahdollistaa maavoimien uudistamisen nopeuttamisen. Lisärahoitusta tullaan kohdistamaan myös henkilöstön määrään, logistiikkaan, infraan ja vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan.
Puolustusmäärärahojen tason nosto tarkoittaa, että puolustuksen rahoitusta lisätään kevään 2025 kehyspäätöksessä noin 3,7 miljardilla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana.
Suomi irtautuu miinasopimuksesta
Suomi käynnistää valmistelut jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen, niin sanotun Ottawan sopimuksen, irtisanomiseksi. Ulkoministeriön esitys on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn vielä ennen kesätaukoa.
Mikäli eduskunta hyväksyy esityksen, Ottawan sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden sisällä siitä, kun sopimuksen tallettaja eli YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.
Linjaus perustuu viime viikolla valmistuneeseen Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun. Puolustushallinnon näkemyksen mukaan jalkaväkimiinat soveltuvat hyvin Suomen puolustamiseen. Suomi on informoinut linjauksesta tärkeimpiä kumppanimaitaan ja muita keskeisiä toimijoita.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola linjasi Keskustan tukevan Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. Savolan mukaan jalkaväkimiinat ovat puolustuksellinen ase, jolla pystytään ohjaamaan vihollinen suotuisimmille puolustuslinjoille.
Keskustalla on jalkaväkimiinoihin puoluekokouksen päätös, jonka mukaan Keskusta tukee Ottawan sopimuksesta irtautumista, mikäli Puolustusvoimat näin esittää.
Jari Haapiainen
Hallitus jatkaa suomalaisten pk-yrittäjien kurittamista
Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus on ajamassa läpi lainmuutosta, jota elinkeinoelämä ja yrittäjät vastustavat kiivaasti.
Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa muuta kuin erityisasiantuntijatöitä tekevän ulkomaalaisen työsuhde päättyy, hänellä olisi vain kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ. Jos uutta työtä ei löydy tuossa ajassa, Suomesta pitää poistua. Myös silloin, vaikka vielä odottaisi vastausta vireillä olevaan työpaikkahakemukseen.
Muutos iskisi erityisesti ulkolaisia kausityöntekijöitä tarvitseviin suomalaisiin maa- ja marjatiloihin sekä matkailuelinkeinoihin. Jatkossa ulkolaista työvoimaa käyttävillä yrityksillä olisi myös velvollisuus ilmoittaa jokaisesta päättyneestä työsuhteesta Maahanmuuttovirastolle.
Eduskunnan valiokuntakuulemisissa yritykset toivat esiin lainmuutoksen karut seuraukset. Jos yhdellä työnantajalla olisi esimerkiksi 100 ulkolaista keikkatyöntekijää, työnantaja joutuisi tekemään heistä noin 15 600 päättyneen työsuhteen ilmoitusta vuodessa. Suurimmat vuokratyötä välittävät yritykset ovat laskeneet ilmoitusmäärikseen 100 000–150 000 ilmoitusta, jotka aiheuttaisivat jopa 1–1,5 miljoonan euron kustannukset.
Asian tekee entistä oudommaksi se, että työnantajille sälytetty ilmoitusvelvollisuus olisi voitu korvata antamalla Maahanmuuttovirastolle seurantaoikeus verohallinnon ylläpitämän tulotietorekisterin kautta. Se olisi vaatinut muutaman lainmuutoksen sekä noin 200 000 euron kertainvestoinnin Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmiin. Hallitus päätti kuitenkin kaataa ilmoitusvastuun ja -kustannukset suomalaisille yrittäjille, vieläpä rangaistuksen uhalla.
Käsittämätöntä on myös se, että lainmuutos olisi tulossa voimaan mahdollisimman pian. Yrittäjille ei anneta minkäänlaista siirtymäaikaa, jonka kuluessa niillä olisi mahdollista tehdä tarvittavat muutokset omiin tietojärjestelmiinsä sekä työsuhteiden päättymisprosesseihin.
Kaiken kaikkiaan uusi lainmuutos jatkaa kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen linjaa pettää hallitusohjelmassa suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille annetut lupaukset. Muun muassa siellä luvataan kolmessa eri kohdassa ”pyrkiä vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa”.
Keskustalle tämä ei käy ja siksi esitämme ensi viikolla lainmuutoksen hylkäämistä. Lakiehdotus on kelvoton.
Hallitus vauhdittaa Suomen alamäkeä
Tähän asti muita pk-yrityksiä kurittavia lainmuutoksia hallitukselta on jo tullut useita. Yleistä arvonlisäverokantaa on nostettu Euroopan ennätystasolle, työperäistä maahanmuuttoa on jo kiristetty ja investointituet kohdennetaan vain suurimmille yrityksille. Pankkien käytyä varovaiseksi lainanannossaan hallitus on hyvin tietoinen pk-yritysten vaikeuksista saada investointisuunnitelmilleen rahoitusta. Siksi investointituet niille olisivat olleet erityisen tarpeen.
Lisäksi hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen, jolla työntekijät ovat voineet päivittää osaamistaan tai kouluttautua kokonaan uuteen ammattiin. Myös kotitalousvähennystä on leikattu, mikä on iskenyt erityisesti palveluja tarjoaviin pk-yrityksiin.
Enää ei tarvitse ihmetellä, miksi Suomen talous ei kasva, työttömyys pahenee koko ajan ja konkurssien määrissä olemme 2000-luvun ennätystasolla. Hallitus ei ymmärrä, että uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Omalla politiikallaan hallitus vauhdittaa alamäkeä. Suunnanmuutos olisi helppoa. Riittäisi, että hallitus alkaisi noudattaa oman hallitusohjelmansa lupauksia.
Timo Portaankorva
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
