Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen totesi Keskustan omalla kysymysvuorolla, että pula peruselintarvikkeesta, jauhelihasta, on yllättänyt kuluttajat.
– Nähtävästi hyllyjen tyhjeneminen on yllättänyt myös hallituksen, koska vastuuministeriltä on kuultu lähinnä päivittelyä mutta ei ratkaisuehdotuksia, Viljanen huomautti.
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton Mtk:n valtuuskunnan puheenjohtajana myös toimiva Viljanen huomautti, että jauhelipula on oire suuremmasta ongelmasta, syvenevästä kriisistä suomalaisessa elintarvikeketjussa. Viljanen kysyi ministeriltä, miten hallitus aikoo varmistaa maataloustuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden.
Maatalousministeri joutui myöntämään, että tällä hetkellä tilanne ei toimi, kuten pitäisi.
– Meillä on Euroopan kannattavimmat kauppaketjut, jotka tällä hetkellä eivät tingi katteestaan, ministerikin myönsi.
Keskustan Hannu Hoskonen muistutti, että maatalouden kannattavuudessa on kyse muustakin kuin ruuan ostamisesta:
– Kysymyshän on Suomen huoltovarmuudesta. Menemme aivan selkeästi suurta kriisiä kohti, ja se aiheuttaa sen, että voi jonain kauniina aamuna olla tilanne, että ei laiva kulje enää Suomeen ja monta muuta ongelmaa tulee, Hoskonen ennusti.
Hän huomautti, että maanviljelijöiden talous on aivan romahduksen partaalla, mutta samaan aikaan julkisuudessa huolehditaan, saavatko valkoposkihanhet ruokaa.
– Kukaan ei tunnu välittävän, saavatko suomalaiset omaa ruokaa. Se on ihan uskomaton juttu, Hoskonen totesi.
Keskustan kansanedustaja Olga Oinas-Panuma, myös lampuri, kertoi, että kaupassa edelleenkin ulkomainen liha ja vilja ovat halvempia ostaa kuin kotimainen.
– Lammassektori julisti hätätilan viime marraskuussa, mitään toimia ei ole tullut. Arvion mukaan meidän 4 000 maitotilasta on kymmenen vuoden päästä pystyssä 400. Se on hirmuista. Porotalouden petovahingot kasvavat räjähdysmäisesti. Ja mitä tällä välillä tapahtuu täällä? No, maa- ja metsätalousvaliokunnan esityslistat kumisevat tyhjyyttään toimista, joilla tätä voitaisiin helpottaa. Hajautettu ruuantuotanto on turvallisuuskysymys, ja hallituksen näytöt eivät tässä tapauksessa vakuuta, Oinas-Panuma totesi kysyen, milloin saadaan maataloussektorin hoitoon täyskäännös.
Keskustan kansanedustaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Anne Kalmari ehti vielä toisen kysymyksen yhteydessä painottaa samaa elintarvikemarkkinan toimimattomuutta
Keskusta oli aloitteellinen välikysymyksessä, joka jätettiin Suomen ennätyksellisestä velkaantumisesta eduskunnassa 20.5.2025. Keskustan välikysymykseen tulivat mukaan myös Sdp ja ja Liike Nyt. Nykyhallituksen kahden vuoden vallassaolon jälkeen Suomi on yhä vakavammissa velka-, työttömyys- ja talousongelmissa.
Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa yhä lähemmäs 90:tä prosenttia vaalikauden loppuun mennessä. Viimeisimmän asiantuntijaennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on parin vuoden kuluttua kolminkertainen hallituksen suunnitelmiin nähden. Tavoitteen ja ennusteen ero on noin seitsemän miljardia euroa.
Suomi on myös vajonnut pitkittyneeseen taantumaan ja syvenevään työttömyyteen. Työllisten määrä on tuntuvasti laskenut.
– Hallituksen puoliväliriihestä ei tullut käännettä parempaan. Vero- ja muilla päätöksillä suositaan suurimpia yrityksiä, vaikka työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hallituksen ja lähinnä Kokoomuksen omia eturyhmiä suosivat veronalennukset tehdään velaksi, Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi välikysymyksen tiedotustilaisuudessa eduskunnassa median edustajille.
Kurvinen totesi, että talouden kasvu pitää vähintään tuplata ja ihmisten lähi- ja peruspalvelut pelastaa. Keskustalaiset muistuttavat, että kasvu ja työpaikat ovat lopulta kestävin ratkaisu myös velkaan.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan nykyinen hallituksen velkapolitiikka on viemässä Suomen umpikujaan.
– Näyttää, että aina kun Kokoomus on pääministeripuolue, Suomi ajautuu taloudellisesti kuilun partaalle. Näin kävi Holkerin hallituksen aikana, näin kävi Kataisen hallituksen aikana ja näin valitettavasti näyttää käyvän myös Orpon hallituksen aikana.
– Käänne parempaan edellyttää johtajuutta ja yhteistyötä sekä kykyä yhteistyön rakentamiseen. Nyt Suomi ajelehtii ja on korviaan myöten veloissa, talous luisuu, hallitus ajautuu sotkusta toiseen ja yhteistyön sijaan Suomessa jyllää vastakkainasettelu.
Välikysymyksessä mm. kysytään, pitääkö hallitus kiinni velkatavoitteistaan ja lupauksestaan 100 000 työllisestä, onko hallituksen talouspolitiikalla enää minkäänlaista uskottavuutta ja minä vuonna hallituksen mielestä on oikea aika lopettaa Suomen velaksi eläminen. Lue alta koko välikysymysteksti.
Eduskunnassa käytiin ajankohtaiskeskustelu Gazan sodasta. Gazan humanitäärinen tilanne on muuttunut yhä katastrofaalisemmaksi viimeisten päivien aikana.
Gazassa on kuollut yli 53 000 ihmistä konfliktin aikana, 1,9 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kodeistaan ja Gaza on tuhoutunut lähes kokonaan.
Gazassa arviolta kaksi miljoonaa ihmistä kokee pitkittynyttä ruokapulaa ja puoli miljoonaa ihmistä on nälänhädän partaalla.
YK on raportoinut Israelin sallineen 100 avustusrekan kulkemisen Gazaan. Pitkän 11 viikkoa kestäneen saarron jälkeen Gazaan toimitetun avun määrä on täysin riittämätöntä avun tarpeeseen nähden.
Keskusta tukee Suomen ulkopolitiikan johdon – tasavallan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin alkuviikosta julkaisemaa kannanottoa Gazasta. Hallitusryhmillä ei voi olla monta eri linjaa Gazan tilanteesta.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen painotti keskustelussa, että siviilien kärsimyksen Gazassa on loputtava ja humanitäärisen avun perillepääsy on varmistettava. Apu Gazan kaistalle tulee toimittaa suoraan hätää kärsiville ilman välikäsiä.
Kurvinen sanoi, että ihmisten pakkosiirtäminen on täysin laitonta eikä oikeusvaltio Suomi voi sellaista hyväksyä.
Edustaja Hanna Kosonen sanoi, että Hamas on pysäytettävä ja terroristijärjestöä vastaan Israel saa tietenkin puolustautua, mutta edistyksellinen demokratia ei puolustaudu, kuten Israel puolustautuu.
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Annika Saarikko kiinnitti huomiota ulkoministeri Elina Valtosen mainitsemaan aktiivisuuteen mentäessä kohti kahden valtion mallia. Saarikko huomautti, ettei Palestiinan valtion tunnustaminen ole eduskunnan käsissä vaan ulkopoliittisen johdon käsissä oleva ratkaisu. Saarikko ihmetteli sitä, kuinka hallituksen riveissä näyttää olevan asiasta kovin erilaisia näkemyksiä.
Myös edustaja Olga Oinas-Panuma muistutti, että keskustan linja on ollut pitkään kahden valtion malli ja toivoi, että hallitus olisi asian suhteen yhtenäinen.
Jari Haapiainen